lauantai 18. marraskuuta 2017

Upeat hiilipiirrokset Sara Hildenin taidemuseossa ja tietysti uusi Tuntematon on nähtynä!



Kävimme Beiben kanssa katsomassa jo joitakin aikoja sitten Tampereella Sara Hildenin taidemuseossa yhdysvaltalaisen taiteilijan, Robert Longon upeita hiilipiirroksia.
 Sana "hiilipiirros" on todella vähättelevä, kun kyseessä ovat Longon teokset! Suurin osa näyttelyssä olevista piirroksista oli metrejä kanttiinsa ja valokuvamaisen tarkkoja. Oli vaikea mieltää, että ne olivat yleensäkkään piirrettyjä kuvia!



Robert Longo kuvaa itseään kuvavarkaaksi. Hän piirtää kuvista, mutta myös hyödyntäen muistojaan, median kuvavirtaa, elokuvia ja näkemiään tapahtumia.
Robert Longon kuvat kuvaavat usein hetkeä ennen tapahtumaa; räjähdystä, mellakkaa, hyökkäystä, kukkaan puhkeamista ym. Usein kuvissa on tapahtumassa jotain uhkaavaa tai ahdistavaa.




Hän on myös tehnyt teossarjan, jossa hän kuvaa tunnettujen maalausten röntgenkuvia.



Me pidimme näyttelystä ja hiilipiirroksista kovasti. Vaikea käsittää jonkun olevan noin taitava piirtämään hiilellä. Tai oikeastaan, miten joku voi olla noin taitava piirtämään yleensäkkään?!?





Museossa oli todella hämärä valaistus. Se hieman hämmensikin aluksi. Mutta kun teoksien edessä seisoi niitä ihaillen, tajusi hämäryyden tarkoituksen. Mustavalkoisia, isoja teoksia katsellessaan kirkkaassa valossa, niistä ei olisi erottanut kuin oman kuvajaisensa!



Ainut mitä jäin kaipaamaan näyttelystä, oli Longon piirrokset hyökkäävistä valkohaista. Olen aina ollut kiinnostunut tästä eläimestä ja se kiehtoo minua hirvittävän paljon. Olisi ollut hieno nähdä edes yksi näistä valkohaipiirroksista.

 https://www.artandonly.com/wp-content/uploads/2015/12/Artwork_RobertLongo_ArtAndOnly_RL-D-898-1160x775.jpeg

Yksi teos oli kuitenkin ylitse muiden meidän molempien mielestä näyttelyssä. Iso piirros metsästä, jossa valo siivilöityi puiden lomitse. Tuli tunne taulun edessä, että olisi voinut vain kävellä suoraan metsään. Olisin voinut seistä ja tuijottaa teosta ikuisuuden!




Robert Longon näyttely on esillä Sara Hildenin taidemuseossa 14.1. 2018 asti. Tarkemmat aukioloajat löydät alun linkistä. Jos liikut Tampereella päin, kannattaa ehdottomasti sisällyttää museo käynti ohjelmaan!



Mehän olemme käyneet katsomassa uuden Tuntemattoman sotilaan. Kiitos tyttären ja vävyn, jotka hommasivat liput ja kutsuivat meidät ja vävyn vanhemmat ja pikkuveljen sitä katsomaan heti ensi-ilta viikonloppuna!



Minä en ollut ennen Beibeen tutustumistani varmaan koskaan katsonut Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta vuodelta 1955 kokonaan. Minua ei oikein ollut koko leffa kiinnostanut. Se kun on niin pitkäkin!
Mutta Rauni Mollbergin Tuntemattoman vuodelta 1985 olen käynyt katsomassa oikein elokuvissa. Meidät "pakotettiin" koulun kanssa se katsomaan! Istuin elokuvissa fysiikanopettajani vieressä ja leffa ei ollut oikein sen ikäisen kasarinuoren genreä silloin.
Mutta kyllä minäkin ne "tärkeimmät" kohtaukset elokuvista olen saanut melkein "äidin maidossa", kuten monet muutkin minun ikäisistäni ja vanhemmistakin suomalaisista!

Beibe taas... no, häntä voi jo kutsua ihan ammattilaiseksi kun on kyse elokuvasta Tuntematon sotilas! Ja varsinkin kun on kyse tästä Edvin Laineen versiosta. Hän osaa melkein kaikki vuorosanat ja muistaa kohtaukset hyvin tarkasti. Tästä Beiben Tuntemattoman fanittamisesta on lohkottu monet vitsit ja saatu useasti hyvät naurutkin, kun hän on ladellut vuorosanoja sopiviin hetkiin!

Tälläisellä viestillä minulle oli kerran ruoka jätetty odottamaan!


Onneksi Beibe on minulle opettanut tässä vuosien varrella, kuinka upeita elokuvia nämä Tuntemattomat ovat ja olenkin molemmat nähnyt useasti.

No, hiemanhan jännittikin lähteä katsomaan tätä uutta Aku Louhimiehen versiota Tuntemattomasta sotilaasta. Varsinkin, kun yksi meistä tunsi elokuvat niin tarkkaan!
Keskustelimme porukalla paljon roolivalinnoista ja miten esim. Eero Aho sopisi lupsakan alikersantti Antero Rokan rooliin. Hän on kuitenkin totuttu näkemään hieman pahisrooleissa.
Myös oli hieman pelkoa siitä, että Tuntemattomasta olisi tehty toimintaelokuvamainen. Silleen Hollywood-tyylisesti!
Olimme menossa katsomaan elokuvaa, josta oli tehty jo kaksi eri versiota. Antaisiko se enään mitään uutta, koska juonihan oli kuitenkin hyvin tiedossa? Oli vaikea uskoa, että elokuva yllättäisi millään tapaa!
Elokuvan kesto oli useampi tunti ja olimme menossa katsomaan väliajatonta näytöstä. Kestäisikö kipeät selät ja virtsarakot koko leffan ajan?

Hymyilyttäisikö enään elokuvan jälkeen?


Huolemme elokuvan suhteen osoittautuivat onneksi turhiksi. Koko seurueemme piti kovasti elokuvasta! Me naiset jouduimme aika-ajoin turvautumaan nenäliinoihinkin. Kaikki jaksoimme istua paikoillamme koko elokuvan ajan. Tapahtumat limiytyivät niin hienosti toisiinsa, että elokuva pysyi mielenkiintoisena hetkestä toiseen, eikä tuntunu pitkältä lainkaan!
Ja Eero Aho, hän oli aivan loistava Rokkana! Hän toi roolihahmoon kovuutta ja hieman pahuuttakin. Joissain kohtauksissa hän oli jopa hieman pelottavakin ja se oli tosi mielenkiintoista!
Elokuvassa oli tuotu hienosti syvyyttä roolihahmojen elämään ja persoonaan. Elokuva oli mielestämme synkempi tunnelmaltaan, kuin alkuperäinen Tuntematon. Pohdimme, että mahtoiko tämä johtua siitä, että sodasta on kuitenkin jo kulunut aikaa. On syntynyt sukupolvi, jolla ei ole mitään henkilökohtaista ja läheistä suhdetta Suomen sotiin ja niissä sotineisiin. Sodan kuvaaminen ehkä voidaan tehdä realistisemmin. Elokuvassa kuvattiin hieman myös sodankäynnin tuomia ääri-ilmiöitä, kuten ihmisten pahuutta ja hyväksikäyttöä toisiaan kohtaan. Mutta myös toivon, ystävyyden ja rakkauden kuvausta unohtamatta!
Silti muutamia tärkeitä kohtauksia olisimme uudesta Tuntemattomasta kaivanneet. En niitä nyt ala erittelemään, koska monella on tämä uusi vielä näkemättä. Itseäni harmitti kovasti, kun olin mennyt lukemaan Aamulehden arvostelun elokuvasti. Siinä paljastettiin parin kohtauksen kulku ja sitten vähän liikaa niitä osasi odottaa.
Elokuvan jälkeen porukka kyseli Beiben mielipidettä uudesta Tuntemattomasta ja tietysti siitä, mitä hän piti uudesta Rokasta? Hänen mielestään tämä oli paras näkemänsä Tuntematon ja Rokka... sen ensimmäisen jälkeen!

Fani mietteliäänä ennen elokuvaa!


8 kommenttia:

  1. Minunkin mies käyttää Tuntemattomasta napattuja sanontoja ja on katsonut ne kaksi aiempaa varmaan joka vuosi... Mä kun sitten kerran asetuin myös katsomaan, bongasin sieltä niitä sanontoja joiden alkuperää en siis aiemmin ollu tienny! Kysyin mieheltä kolmen elokuvan parhausjärjestystä ja mun mies myös pitää sitä alkuperäistä parhaana. "Jos nyt valita pitää." Mä en osaa järjestykseen laittaa... Mutta tästä uudesta kyllä tykkäsin tosi paljon. Jotenkin valtavan pysäyttävää ajatella, että tuo kaikki on oikeesti ollut totta, eikä edes mitenkään kauhean kauan sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä katsotaan kanssa joka itsenäisyyspäivä Tuntematon. Jos ei nyt ihan kokonaan, mutta ainakin osittain.

      Uusi Tuntematon oli hieman erilainen kuin aiemmat. Mielestämme hyvin päivitetty!

      Poista
  2. Wau, nuo Longon piirrokset ovat todella näyttäviä!

    VastaaPoista
  3. Longon kuvia luulisi ihan ehdottomasti valokuviksi, ellei tietäisi niiden olevan piirroksia. Todella taidokkaita!
    Uusi Tuntematon on vielä näkemättä. Hyviä kommentteja olen siitä kuullut, joten ohjelmassa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on koettava itse! Valokuvista ei pääse käsitykseen, kuinka upeita ne ovat.

      Tervemenoa vaan katsomaan uusi Tuntematon. Kyllä kannattaa ja varsinkin elokuvateatterissa!

      Poista
  4. Voihan nenä mitä piirroksia. Todella hienoja!! Avasin tuon linkin ja oikein hätkähdin tuon hain aitoutta. Wau!!!
    Toivottavasti ehdin piipahtamaan tuolla taidemuseossa, tai vaihtoehtoisesti, toivottavasti näyttely siirtyy jonnekin toiseen, ulottuvillani olevaan, paikkaan.

    Minulla on vielä Tuntematon jonossa..... pitäisi ja pitäisi. Mutta kun.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan käsittämätöntä, miten joku voi olla noin taitava!

      Mene nyt ihmeessä katsomaan Tuntematon oikein teatteriin!

      Poista