maanantai 5. helmikuuta 2018

Askeleemme omavaraistelussa 2/2018: Suunnitelmia!

Korpikiven tuvan Satu pyysi minua yhteispostaukseen muutaman muun omavaraisbloggaajan kanssa. Mahtava juttu ja mielelläni lähdin mukaan Beiben tuella. Yhdessähän me täällä touhutaan!
Tarkoitus olisi julkaista joukkopostaus joka kuun ensimmäinen maanantai.

Aikaa postauksen kirjoittamiseen jäi vuorokausi ja puutteelliset ATK -taidot tekivät alusta haastavaa ja voi olla ettei se sen helpommaksi jatkossakaan muutu. Ei ole oikein aikaa ja viitseliäisyyttäkään perehtyä perusjuttuja pidemmälle näissä sometusasioissa. Mutta onneksi sain Sadulta seniorisometukea! 😉

Mutta tässä näitä suunnitelmia tälle vuodelle tulee!

Kohta on aika herätä toimintaan!


Näihin aikoihin Leppämäessä aika kuluu lähinnä kotieläimistä huolehtimiseen ja pirtin lämmittämiseen. Hiljaiseloa vietellään kotoillen, ulkoillen ja lumikenkäillen, mutta pikkuhiljaa aletaan heräilemään kasvimaasuunnitelmiin, eläinjuttuihin ja muihinkin asioihin. Kohta on myös aika, jolloin tehdään polttopuut. Ei ensi, vaan sitä seuraavalle talvelle.


Tuo notkelma on meidän lampi ja lavakasvimaa siellä takana lumen peittämänä!


Polttopuut ovatkin olleet sellainen asia, missä olemme olleet nämä 18 Leppämäkivuotta lähes omavaraisia. Itsellämmehän ei paljoakaan ole "metsää". Siis ei ollenkaan, mutta kyllä täällä puita kasvaa. Niitä olemme harkitusti harventaneet ja myös uusia istuttaneet. Näin tulemme toimimaan myös jatkossakin.
Meille aina välillä tarjotaan jotain ryteköiden suorimisia ja niistä olemmekin omalla työpanoksellamme saaneet hyvin puita lämmitystä varten.

Tälle vuodelle on vielä runsaasti puuta poltettavaksi!

Kasvimaan viljelysuunnitelma on lähtenyt käyntiin jo viime syksynä. Minä en tee juurikaan paperille mitään tiukkoja suunnitelmia. Kylvän sitä mitä meillä syödään, mistä yleensä saa hyvin satoa ja joitain kokeiluja.

Chilejä, paprikaa ja porkkanoita.

Kurpitsoja, kesä ja talvi.

Palsternakkaa, juuripersiljaa, punajuuria ja mangoldia.


Osa kylvöistä on tehty jo syksyllä ja ne kyllä kirjaan ylös, jotta muistaisin keväällä mitä olen mihinkin kylvänyt.
Syyskylvöistämme ja niiden onnistumisista ja epäonnistumista löydät juttua syyskylvö -tunnisteen alta.


Ensimmäiset kevätkylvöt on toki tehtynä. Osan chileistä laitoin juuri multiin. Yleensä meillä kasvatetaan mietoja ja isokokoisia lajikkeita. Myös sellaisia, mitä voi kylmäsavustaa ja kuivata jauheeksi.




Chilien siemenistä ollaan osasta oltu omavaraisia jo vuosia. Chilit ovat helppoja siementen osalta. Kun siemenet kerää kypsistä hedelmistä ja säilyttää kuivassa ja viileässä, ne pysyvät itämiskykyisinä vuosia. Huomioida täytyy, että chili on ollut alkuperäilajiketta. Hybridisiemenistä ei tule samankaltaista hedelmää kuin se, mistä siemenet ovat peräisin.



Omenapuiden suhteen on jotain suunnitelmia tälle vuodelle. Meidän 'Antonovka' -omenapuulla on jo ikää ja uuden sellaisen haluan tontille. Se on loistava talvi- ja säilöntäomena ja viimeisiä olemmekin kellarista elukoille syötelleet. Itse syömme niitä lähinnä soseiden, uuniomenoiden, paistosten ja piiraiden muodossa. Loistava omenalajike omavaraistelijalle!

Vanha 'Antonovka'

Entisen ratsastuskenttäni paikalle pikkuhiljaa muodostuvaan "hedelmätarhaan" mahtuu vielä pari jotain hyvää herkkuomppua tai jotain muuten vaan kivaa ja mielenkiintoista lajiketta.

Rautatienompun ostin viime syksyn alemyynnistä ja se on valeistutettuna odottamassa kevättä. Saas nähdä mitä muuta sinne löytyy?

Jos joku tietää mistä 'Veiniöun' -omenapuita saa, oltaisiin vinkistä kiitollisia!

Nuoret 'Jaspi' ja 'Sariola'

Leppämäessä on noin 6 neliöinen lasikasvihuone, minkä Beibe on itse tehnyt veljeni perheen talon vanhoista ikkunoista. Se on ollut ihan perusjees ja satoakin ollaan sieltä ihan kivasti saatu.
Mutta useampi vuosi ollaan haaveiltu isommasta kasvarista ja viime kesänä päätettiin ostaa itsellemme joululahjaksi sellainen. Piti se jo syksyllä tilata, mutta aika vaan suhahti ja tilaamatta jäi.
Kasvihuone tilataan ja pystytetään tänä keväänä. Jotain 16-18 neliöistä ollaan suunniteltu ja se on sitten sen ajan murhe, että jaksetaanko/keritäänkö sitä täksi kasvukaudeksi pysyttämään. Joten... en aio laittaa yhtään tomaatintaimea esikasvatukseen. Ettei tule sitten paniikkia niiden sijoittamiseen! Sitäpaitsi, ollaan siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että kaikki vanhat siemenet on varastoista käytetty. Voi sitten hyvillä mielillä ostaa uusia, tulevia tomaatinkasvatussuunnitelmia silmällä pitäen!



Yksi hankinta, minkä aion myös tehdä tänä vuonna, on uusi hyötykasvikuivuri. Omia kokemuksianne omistanne voisitte minulle jakaa. Oletteko olleet omiinne tyytyväisiä; toiminta, koko, kapasiteetti, hinta-laatusuhde ym..

Ihan toimiva, mutta tosi pieni!

Eläinten suhteen ollaan aikas hyvällä mallilla. Hevosista on luovuttu ja jäljellä on yksi lehmä, pari lammasta, muutamia kanoja, pari kania, kissa ja koira. Ja sitten noi "turhat" lemmikkimarsut!

Kotieläimiä on sen verran, että ne jaksaa hoitaa ansiotyön ja muiden touhujen ja menojen ohella. Omavaraisuutta ajatellen, ne riittävät meille kahdelle ihan hyvin. Eläimistä on niin paljon työtä ja vastuuta, että niiden määrä omavaraistelussa kannattaa pitää maltillisena.
Kaneista saamme lihaa, kanoista munia ja lihaa ja toivottavasti lampaatkin tiinehtyvät sitten kun se on ajankohtaista.

Hautomakonetta olen hieman suunnitellut hankkivani. Tähän asti olen lainannut kaveriltani sellaista. Tipuja aion joka tapauksessa haudottaa siitosmunista. Ainakin teoriassa...

Hehku nyt on ollut lemmikkilehmän roolissa, mutta nyt on pieni toivonkipinä sen tiineydestä. Se nähdään sitten keväällä.



Me olemme vieraalla työssä käyvä pariskunta, jonka ajankäyttö täällä kotona on rajallista. Ikääkin meillä alkaa olemaan kohta 50 molemmilla. Ollaan molemmat eletty jollain tapaa omavaraista elämää aina, varsinkin Beibe. Hänen lapsuudenkotinsa on ollut pientila lehmineen ja kasvimaineen, josta on saatu elanto isolle perheelle. Metsänantimia lisäksi hyödyntäen.

Tiedämme molemmat, että omavarainen elämä vaatii kokopäivätyötä ja täydellisen omavaraisuuden saavuttaminen on lähes mahdotonta. Ainakin näillä meidän resursseillamme. Joiltakin osin se ei ole edes järkevää. Siksi haluammekin kutsua tätä touhuamme lähinnä omavaraisteluksi, vaikka tämän ihan tosissamme otammekin.
Emme halua olla kuitenkaan liian tiukkoja itsellemme ja touhutaan oman jaksamisemme ehdoilla. Sitäpaitsi, meistä on tulossa isovanhempia keväällä. Joten pikkuvauva tulee olemaan tiivisti mukana elämässämme ja siihen tulee kulumaan aikaamme. Tämä on otettava huomioon näitä omavaraistelusuunnitelmia tehdessämme!

Mutta tässä näitä tämän vuoden suunnitelmia alustavasti! Jatkoa siis seuraa joka kuukausi ja sunnitelmia ja ajatuksia varmasti tarkennellaan tulevissa postauksissa.

Yhteispostauksessa mukana olevat blogit ja heidän postauksensa aiheesta:

Maatiaiskanasen elämää

Korpikiven tupa

Korkeala

Riippumattomaksi

Olipa kerran arki

Farmer to bee

Villa Koira

Lisää aiheesta voit käydä lukemassa www.omavaraisuus.org .

16 kommenttia:

  1. Todella mielenkiintoisia suunnitelmia. Kasvihuone vaikuttaisi olevan monella kirjoittaja porukasta suunnitelmissa. Jännä vertailla eri ratkaisuja ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain jäi vielä postauksesta pois, kun tämä tuli niin äkkiä. Kuten suunnitelmat siirtää vadelmat paikasta A, paikkaan B. Mutta eikös se niin ole, että hommat muuttuu niiden edetessä. Ja varmasti tulen tästä touhusta kirjoittamaankin sen toteutuessa.

      Kyllä iso ja lämmin kasvari on hyvä olla olemassa. Jotta saisi säilöttävääkin. Katsotaan nyt, millaiseen me ja te muut päädytään ! 😃

      Poista
  2. Kiva postaus <3 Onnea tuleville isovanhemmille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mukava käydä lukemassa sinunkin juttusi!

      Ja, hei kiitos! Tytär jäi tänään äippälomalle. Että suurinpiirtein kuukauden päästä pitäisi alkaa tapahtumaan!

      Poista
  3. Jään mielenkiinnolla seuraamaan. Oletteko muuten laskeneet, paljonko polttopuuta teillä vuodessa kuluu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin minä teidän suunnitelmia!

      No, tuossa Beiben kanssa mietiskeltiin ja tultiin siihen tulokseen, että saattaisi mennä joku 15 (heitto)mottia klapia. Meillä on 125 neliöinen talo, jossa on kolme tulipesää ja puulämmitteinen sauna. Lisäksi ulkosaunalla lämpiää kiuas ja pieni takka.

      Poista
  4. Hei tulin vierailulle. Sinullahan on mielenkiintoinen blogi jouduin lukemaan kahteen kertaan ennenkuin sain jotain sisällettyä itseeni. Sinulla oli niinpaljon mielenkiintoisia juttuja ja kuvia. Ensinnäkin miten te chilit kylmäsavustatte. Me ollaan kylmäsavustettu vain kalaa. Minulla on samanlainen kuivuri . Meille se on riittänyt. Kuivaan sillä paljon lehtikaalia ja sieniä mitä käytän sitten keitoissa ja sämpylöissä. Aivan kerrassaan ihanan iso omenapuu teillä. Minä rakastan omenapuita. Meillä mökillä on vasta pieniä. Mutta olisin iloinen jos meillä olisi yksikin noin suuri. Sen kasvaminen noin suureksi vie yhden ihmisen iän. Mökillä me olemme tehneet myös paljon polttopuita, nyt pitäisi kaataa yksi iso vaahtera. Se on liian lähellä uutta laajennusta. Mutta käy kurkkaamassa minunkin blogiani jos vaikka kiinnostaisi jatkossakin. Minulla on puutarha blogi mutta kyllä sinne livahtaa vähän muutakin .Hyvää alkavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista ja kiva kun löysit vierailulle!

      Tästä postauksesta ainakin löydät jotain juttua chileistä:
      http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.fi/2017/10/kesan-surkea-chilisato-ja-mita-siita.html

      Meillä on ihan sellainen vanha puulaatikko, jossa on vanhat jääkaapin ritilät. Savua muodostamassa on sähkökierukka, minkä päällä poltellaan leppäkiekkoja. Chilit olen yleensä halkaissut ja siemenet poistanut ja pitänyt savustumassa n.12 tuntia. Sen jälkeen kuivannut ja jauhanut ihanaksi savuchilijauheeksi.
      Tässä linkki tuohon savustimeen: http://www.kotiposti.net/savusampo/

      Isot, vanhat omenapuut ovat kultaakin arvokkaampia! Leppämäessä on jäljellä vain kaksi vanhaa ja toinen niistä on tämä Antonovka.

      Kiitos kutsusta, tulen mielelläni vierailemaan blogissasi! Ja kun lueskelet minun, tulet huomaamaan, että täälläkin käsitellään ihan kaikkea maan ja taivaan välillä. Kaikkea mielenkiintoista, ei pelkästään omavaraisuutta!

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta aion tutustua linkkeihin ajan kanssa .Savu chilejä tulen kokeilemaan seuraavan kerran kun kylmäsavustamme kalaa. Jäin myös koukkuun blogiisi ja liityin myös lukijaksi.

      Poista
    3. Kun lueskelet blogiani, kannattaa lueskella myös ihan niitä ensimmäisen vuoden juttuja. Sieltä löytyy mielestäni parhaimpia postauksiani. (Omakehu haisee! ='D)

      Kiva, että jäit koukkuun, mutta mistään vieroitusoireista en sitten ota vastuuta! ;D

      Poista
    4. Pitää lukea tosiaan ihan ajan kanssa. Tulen tutustumaan ensimmäisen vuoden postauksiin. Vieroitus oireita ei tule jos sinulta tulee uusia postauksia.

      Poista
  5. Kiva postaus! Oli mukava löytää blogisi. Bongasin sen Maatiaiskanasen Elämää - blogista :)
    Meilläkin on Hehku... nimittäin puolivuotias koiravauvamme <3
    Ihanaa helmikuuta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja mukavaa, että löysit tänne! Tulen vastavierailulle jossain vaiheessa!

      Kaikilla pitäisi olla oma Hehku! Lajista riippumatta...

      Poista
  6. Kiitos tuosta omenapuuvinkistä! Tarkoituksena olisi pistää jokusia hedelmäpuita kasvamaan, ja olen pohtinut, millä kannattaa lähteä kokeilemaan.

    Eläinten pito ja lähinnä niiden työmäärä on mietityttänyt täälläkin viime aikoina. Lähinnä juuri hevosten kanssa pohdituttaa, jatkaako niiden pitoa vaiko helpottaako omaa työtaakkaa ja myydä ne pois. Hevoset vaativat eläimistämme kuitenkin eniten työtä ja rahaa, ja ovat vähiten hyödyksi :D Toisaalta ovat sitten niin kamalan rakkaita, ja olisi outoa olla ilman. Aina vähän kinkkisiä juttuja nämä.

    Ihanaa talvenjatkoa sinne teille ja tsemppiä kevään omavaraistelukoitoksiin, sekä onnittelut jo etukäteen tulevasta isovanhemmuudesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Olen ajatellut tekeväni postausta tuosta meille niin rakkaasta omenapuusta. Myöskin tuosta omppupuunuorisosta, mitä meille on nyt parin viime vuoden aikana istutettu.

      Ostin ensimmäisen hevoseni noin 20 vuotta sitten. Lapsuuteni haave ja ajattelin, että meillä tulee olemaan aina hevosia. Varsinkin nyt, kun on mahdollisuus pitää heppasia kotona.
      Olenkin käynyt itseni kanssa tosi paljon keskusteluja ja mietintähetkiä siitä, että teinkö oikean ratkaisun luopuessani viimeisestäkin ponista. Oliko hevosista nyt sittenkään niin paljon töitä ja veikö niiden hoito ja liikutus kuitenkaan niin paljon aikaa?

      Kun ponin myynnistä on kohta vuosi, tiedän tehneeni oikean ratkaisun, vaikka vieläkin tuntuu haikealta. Minulla on tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja eikä ketään muita Beiben ja tyttären lisäksi, ketä pyytää hoito/liikutusapuun. En silti väitä, etteikö vieläkin tunnut oudolta olla ilman yhtään kavioeläintä!

      Olen päässyt kuitenkin Instassa seuraamaan ponini elämää uudessa kodissa ja se on vahvistanut päätökseni oikeellisuutta. Ehkä joskus vielä hevosia, mutta voi olla ettei enään koskaan!

      Mukavaa pakkastalvea teillekkin ja kevään odotusta! Kiitos onnitteluista, maltetaan tuskin odottaa pienokaista!

      Poista