Hissuttelevaa elämää valkoisen kurittajan syleilyssä

Nyt on lunta! Meillä on paikka paikoin puolisenkin metriä vitivalkoista höttölunta. Sitä on sadellut lähes päivittäin.

Onneksi ei tarvitse paljon kulkuväyliä käsipelillä kolata, kun Beibe vetäisee ne näppärästi traktorilla. Ihan vain rakennusten edustat ollaan kolattu.

Mauri näyttää mittasuhteita lumenkorkeuteen.

Minä olen ollut sairauslomalla viimeiset pari viikkoa. Kädet ovat kipeät ja toipumisen merkkejä ei juurikaan ole. Joten olen viettänyt aikas hiljaiseloa täällä kotosalla.

Sähkölangatkin roikkuvat lumen painosta!

Leppä pellolla on suorastaan majesteetillisen näköinen!

Jänis on loikkinut kasvimaan läpi. Minä en aio loikkia sinne vielä pitkään aikaan!

Alppiruusut lääpättävät pakkasessa.

Hyvin alkanut lumikenkäilykautenikin tyrehtyi viheliäiseen kantapäänkalvontulehdukseen. Vaikka koskemattomat hanget minua kutsuvat kiihkeästi, olen yrittänyt olla siihen vastaamatta ja lepuuttanut jalkaani.

Pöllö pöö on saanut lunta päälleen

Aurinko paistaa vielä tosi matalalta

Jos on tuota lunta, niin on ollut kovia viimoja ja pakkasiakin. Perjantaina oli alhaisimmillaan -17. Myöhään illalla kierreltiin pitkin pihaa Beiben kanssa ja ihailtiin pilvien läpi loimottavaa kuuta, joka oli melkein täydellään.

En ole antanut Beiben ottaa ulkosaunan jouluvaloja pois, kun ovat niin hienot!

Kuutamolla on tosi maaginen tunnelma ihan kotipihassakin. Ei tarvitse lähteä mihinkään sen pidemmälle elämyksiä saadakseen.

Joku pikkupeto, ehkä lumikko on hyppinyt hangessa.

Tytär on ollut paljon Leppämäessä Kuukunan ja Benjan kanssa. Onneksi Beibe on aurannut meidän tontin ympärille kävelybaanan. Minäkin olen voinut hissutella koirien kanssa sitä pitkin.

Maurin säkäkorkeus on jotain 25 cm. Joten pellolla on lunta ihan kivasti!

Mauri ei niinkään välitä tuonne hankeen mennä, ellei sille heitä jotain sinne. Mutta Benja, se kyllä ottaa tästä lumimäärästä kaiken irti. Se rakastaa lunta!

Kyllä on helppoa koiran ulkoilutusta, sanon vaan! Ei ihan hirveästi tarvitse tuota pönttökoiraa hankeen riehumaan houkutella.

Noilla "koiralenkeillä" on itsekin tullut nautittua kuitenkin tästä talvisesta kauneudesta.  Ja onpahan tullut oltua ulkona, vaikkei nyt itse niin kauheasti liikuntaa ole saanut.

Kuukunan kanssa ollaan vähän pulkkailtu pihassa. Poika istuu pulkassa ihan hyvin, mutta tuppaa nukahtamaan pulkan suhinaan.
Vaunuissa on päikkärit maistuneet. Nuo meidän mummulavaunut ovat sellaiset jotkut thermovaunut ja siellä on supikoiran- ja lampaantalja toppapussin lisäksi lämmikkeenä. Ja tietysti pojalla kunnon toppavaatetus ja villapipo. Kyllä on tarjennut!

Hehkua ja lampaita ollaan pidetty lauhemmilla ilmoilla ulkona ja ovat kovillakin pakkasilla olleet jaloittelemassa hetken.

Lampailla on niin hyvä eristys villassa, että niiden päältä lumi ei tahdo sulaa yön aikan sisälläkään.

Luonnonlinnuillekkin on saanut olla täyttämässä ruokintapaikkoja ihan koko ajan. Nyt menee siementä ja talikakkusta!

Takoissa on palanut lähes ikuinen tuli. Puita on saanut kantaa jatkuvalla syötöllä. Onkin ollut ihanaa tulla takan kylkeen kylmästä ulkoilmasta.

Tämmöstä hiljaista hissuttelua tänne. Mukavaa aurinkoista ja kipakkaa pakkassunnuntaita kaikille!