Suuntana omavaraisuus 2020, osa 3; esikasvatusvälineet ja puhutaan vähän rahasta!

Maaliskuu vierähti käyntiin ja taas on aika joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9 julkaistavan #suuntana omavaraisuus -yhteispostauksen. Tämä postaussarja on Tsajut -blogin Sadun ja Korkeala -blogin Heikin yhdessä ideoima ja luotsaama. Omavaraista, kestävämpää elämää harrastavat ja elävät, tai muuten vaan eläimistä, viljelystä ja maalla asumisesta kiinnostuneet bloggaajat kirjoittavat kuukausittain oman omavaraisuutensa kehittämisestä ja suunnitelmista. Tai vaan ihan haaveistaan!
 Myös kirjoitellaan ennalta sovitusta aiheesta, mikä on tässä kuussa esikasvatusvälineet ja raha.

Miehet tekevät autoremppaa! ='D

Minun aikaisemmat postaukset löytyvät suuntana omavaraisuus -tunnisteen takaa. Tuttuun tapaan löydät linkit muiden mukana olleiden postauksiin omani lopusta.
Linkit tämän vuoden aiemmin ilmestyneisiin postauksiin löydät alta:

Osa 1
Osa 2

Minunkin autooni Beibe vaihtoi molempiin etupyöriin
laakerit.

Onneksi on autonasentaja kotona!

Maaliskuu... yleisestihän se mielletään jo kevätkuukaudeksi, mutta minulle se on yhä talvikuukausi! Maaliskuussahan on yleensä kovia pakkasia ainakin öisin ja luntakin maassa. Vaikka sanotaankin, että maaliskuu maata näyttää.
Nooh, kunnon talvea ei oikeastaan pieniä maistiaisia lukuun ottamatta ole tullut. On jopa uutisoitu siitä, että tälläinen 5 kuukautta kestänyt "marraskuu" on saanut aikaan ihmisille kaamosmasennusta ynnä muita oireita. Pohjoisen asukit eivät tälläistä ymmärrä, koska heillä lunta ja pakkasta on riittänyt!

Vettä satoi yhtenä helmikuisena päivän noin 30 milliä!

Helmikuun viimeinen viikko oli täällä itä-Pirkanmaalla erittäin aurinkoinen! Öisin oli -8 - -17 astetta pakkasta ja päivisin aurinko lämmitti ihanasti. Pirkanmaa sai sitten kuitenkin sen termisen talven hetkeksi, kun pakkasta oli vuorokauden ympäri.
Helmikuuhun kyllä mahtui monia myrskyisiä tuulia, mutta Leppämäessä säästyttiin sähkökatkoilta ja muilta isommilta vahingoilta.

Helmikuussa oli kyllä tosi vaihtelevia kelejä!

Mutta kerran pääsin lumikenkäilemään. Taisi olla aloitus ja
lopetus kaudelle samalla kertaa! 

Helmikuu oli minulle henkisesti raskas opiskeluasioiden suhteen. Tein suuren päätöksen oppilaitoksen vaihtamiseksi. Tästä linkistä voit käydä lukemassa ajatuksiani koulun vaihdosta.
Jännittäviä aikoja elän, koska tämän postauksen julkaisupäivä on minun viimeiseni "vanhassa" koulussa ja heti seuraavana päivänä menen  käymään "uudessa"!

Omavaraisuuden eteen emme ole kauheasti muuta helmikuun aikana tehneet, kuin syöneet viime kasvukaudelta kertyneitä ruokavarastoja tyhjemmäksi. Ruokaa on vielä paljon kaikenlaista ja se on hyvä! Mutta kyllä pakastimiin on jo vähän koloakin tullut. Vaikka Beibe on hieman jäniksellä ja rusakolla niitä takaisin täytellyt!

Texmexhärkää omasta lehmästä!

Fetachilimureketta samasta lehmästä. Chilit itse kasvatettuja
ja säilöttyjä.

Kalakeittoa pilkkiahvenista

Lasagnea taas Hehku -lehmästä ja itse kasvatetuista
kasviksista keitettyä tomaattikastiketta pakkasesta.

Sienikastiketta lisukkeineen. Osterivinokkaat kasvatin
kahviporoissa keittiön nurkassa.

Alkoholiton mansikkamargarita. Pakastimissa on vielä
runsaasti marjoja.

Perunalastuilla ja riisimuroilla paneroidut pilkkiahvenet.
Kurkkupikkelssi itse kasvatetuista kasviksista ja itse
säilötty.

Muutamia kertoja ehdimme pilkillä helmikuun aikana käymään. Pari yhdessä ja Beibe toisen kerran ystävänsä kanssa. Sen verran saaliista tuli, että syödäksemme saimme aterian verran joka reissun jälkeen. Näinhän juuri pyydetty kala onkin parhaimmillaa; heti ruuaksi valmistettuna!
Jäätilanne näytti huonolta pari viikkoa sitten. Mutta kiitos näiden helmikuun viimeisten pakkasten, jäät vahvistuivat takaisin!

Pilkkireissujen parhautta on eväät!

Karkauspäivän tunnelmaa Pajulanjärveltä!

Kaunis uhkuläpi!

Tervasta nuotion sytyttämiseen.

Välillä oli vähän arktisempia olosuhteita

Ja välillä tosi liukkaita kelejä!

Tämä oli hauska jälki jäässä! Ilmeiseti jollain pilkkijällä
jäänyt kala jäälle ja siitä jälki jäähän. Joku elukka oli
varmaa itse kalan vienyt.

Beiben siskon kanssa veimme marraskuussa syksyllä teurastettujen lampaiden taljat parkattavaksi Rantasen Nahkajalostamolle Lavialle. Helmikuun lopulla ne olivat valmiina ja kävimme ne hakemassa. Takaisin päin ne olisi voinut ottaa Matkahuollon mukana, kun ovat jo sen verran kevyitä. Mutta raakataljoina ne ovat hirmu painavia ja kalliita lähettää ja niiden pakkaaminen hankalaa, ettei niistä vain pääse valumaan mitään.
Beiben siskolla oli 8 taljaa ja meillä 4 taljaa muokattavana. Niistä kaikista tuli tosi hienoja. Yhdessä oli iso reikä, mutta se oli ihan taljan nylkijän eli meidän mokaa!

Näillä meidän lampailla on tosi kaunis karva!

Lampaista vielä sen verran, että laumaan on tullut vähän muutoksia. Uinu -uuhi lähti uuteen kotiin ja tilalle tuli Voitto -(kuohittu)pässi. Tämä siitä syystä, että Uinu oli hieman liian riehakas minun tarpeisiini. Se ei ollut kauhean luottavainen ihmistä kohtaan ja vähän uhittelikin. Muut uuhet eivät sitä laittaneet kuriin ja se sai mellastaa ihan omiaan. Uudessa kodissa se oli mennyt vanhempia uuhia heti kyykyttämään ja nehän olivat sille paikkansa laumassa heti näyttäneet. Näin se on rauhoittunutkin uudessa kodissa!

Voitto!

Voitto tuli meille rauhallisen ja ihmisystävällisen luonteensa takia. Lisäksi se on ruskea, mikä on suomenlampaissa haluttu väri. Meillä on nyt tälläinen pieni sukulaislauma rapsutuslampaita, kun Tippi ja Nella ovat täyssisaria, Uppi Tipin tytär ja nyt Voitto Nellan ja Tipin velipuoli!

Sisko ja sen velipuoli!

Yksi hauska ja kiva tapaus sattui, kun minuun otettiin yhteyttä UusiPori -lehdestä ja pyydettiin haastattelua. Toimittaja oli lukenut blogiani ja halusi tehdä omavaraisuudesta jutun. Haastatteluun suostuin ja jutun pääset lukemaan tästä .

Minähän olen viettänyt talvilomaa helmikuun viimeisen viikon. Kuukuna oli mummulassa parina päivänä ja ulkoiltiin, sekä kokkailtiin kaikenlaista. Laskiasitiistaina laskettiin mäkeä polkutraktorilla, kun luntahan meillä päin ei ollut. Pullaa syötiin myös, tottakai!

Tällä himpun alle 2 -vuotiaalla on ihan järkyttävän
hyvä tasapaino, kun hän pistää menemään
tuolla potkupyörällään!

Muutenkin olen yrittänyt ulkoilla mahdollisimman paljon. Ja siinä onnistunutkin! Olen imenyt auringon energiaa itseeni ja nauttinut näistä aurinkoisista ja kirpeistä pakkaspäivistä.

Esikasvatuksia en ole vielä chilejä ja paprikoita enempää laitellut. Nuo edellämainitut olen nyt kertaalleen kouluinut isompiin purkkeihin. Määrä väheni huomattavasti istuttamistani, koska vanhemmat siemenet eivät sitten itänytkään. Hyvä ehkä niin, koska kyllä noista nyt ihan chileille ja paprikoille päästään! Jalapenot jäivät hieman harmittamaan, kun laitoin vanhempia siemeniä itämään ja ne eivät sitten lähteneetkään kasvuun. Mutta en nyt kyllä enään uudempiakaan laita, koska ne eivät oikein kunnolla ehdi.
Tomaatinsiemeniä kylvän maaliskuussa joitakin. Kurkuntaimet ja mahdolliset muut kasvihuoneeseen tulevat kyllä taidan ostaa. Kun en oikein tiedä kevään opiskelukiireistä!

Tästä sitten aasinsillan kautta niihin välineisiin. Minulla ei ole mitään ihmeellisiä esikasvatusvälineitä. Kylvän yleensä siemeniä johonkin satunnaisiin rasioihin, esim. tomaatti- ja viinirypälerasioihin, mistä sitten koulin pikkutaimet muovisiin istutuspurkkeihin.
Varastoin näitä purkkejani aitassa, missä ne ovat vanhoilla Lundia -hyllyillä. Moni on nauranut meidän kalliita varastohyllyjämme. Mutta yritimme niitä joskus vuosia sitten myydä ja kukaan ei edes ilmaiseksi huolinut Lundiaa. Joten, ajattelimme tehdä niistä varastohyllyt aittaan, koska sinne hyllyjä joka tapauksessa tarvitsimme.
Muutamia kasvivaloja minä olen myös hankkinut. Varsinkin noi chilit ja paprikat täytyy laittaa niin aikaisin kasvamaan, että tarvitsevat lisävaloa. Olen harkinnut isompien ja parempien valojen hankintaa, mutta niin vaan taas jäi hankkimatta.

Ostin Biltemasta kaksi sellaista jalallista istutusallasta. Ajattelin, että niillä saan taimilleni lisätilaa, kun tuota ikkuna- ja pöytätilaa ei juurikaan ole. Lisäksi noiden päälle saa sitten kätsysti kasvivalot tarvittaessa.
Enkä jaksa kyllä enään sitä sellaista taimirumbaa, että huonekaluja täytyy siirrellä ja viedä pois taimiviidakon tieltä.

Mites se raha? Esikasvatuksiin ei tänä vuonna mene rahaa juurikaan muuhun kuin kylvömultaan. Minulla on niin paljon siemeniä edellisvuosilta, etten aio ostaa oikeastaa mitään. Katsotaan nyt, miten tämän lupauksen kanssa käy!

Kannellisessa kasvilavassa on syyskylvetty pinaatti lähtenyt kasvuun. En
ole tuon kovan pakkasviikon jälkeen uskaltanut kurkata kannen alle. Ovatkohan
mahtaneet selviytyä, vai menikö kylvöt uusiksi?

Valmiita taimia ostan joka kevät jonkin verran. Myös multaa ja turvetta tulee ostettua, olkea kasvimaan katteeksi, kastelulannoitteita ja aina jotain uusia välineitä. Rahaa siis menee, muttemme ole olleet sen suhteen niin tiukkoja. Ainakaan vielä, kun molemmilla on säännölliset tulot. Haluamme kuitenkin olla ihan rentoja tämän asian suhteen ja hankkia puutarhaan uusia kasveja kiinnostavien vastaan tullessa.
 Olemme hankkineet paljon puita tontille ja ne ovat aikas kalliita. Mutta kaikki harrastaminen maksaa ja metsäpuiden erikoismuodot ovat yksi meidän harrastuksista.

Mutta polttopuita meidän ei ole tarvinnut montaa kertaa ostaa!

Eläimiin menee rahaa; niiden kuivikkeisiin, heinään, rehuihin, eläinlääkäriin, ym. Tein koulunäyttöäni varten laskelman viime vuoden kustannuksista ja ne olivat himpan päälle tuhat euroa. Ja se on tosi vähän! Meillä on onneksi ollut terveitä eläimiä, saamme kuivikkeita ilman ja edullisesti ja rehukustannuksetkin ovat olleet maltilliset. Lisäksi me teemme itse kerppuja, niitämme ja kuivaamme heinää jonkin verran itsekin. Lihaa syövät eläimet saavat kotona teurastetuista elukoista ruokaa yllin kyllin.

Tippi ja Uppi

Tosin laskelmissa ei ollut mehiläispesän ja tarvikkeiden hankinnasta koituneita kustannuksia. Niitä tuli  1500 euroa. Hunajaa saimme kuitenkin 35 kiloa ja myimme osan. Joten, vähän takaisinkin tienattiin! Muutenhan tämä eläintenpito on lähestulkoot menopuolta.

Toisaalta, osa eläimiin ja puutarhaan menevistä rahoista säästyy sitten taas ruokakustannuksina. Koska saamme puutarhasta kasviksia ja eläimistä lihaa, niitä ei tarvitse niin paljon kaupasta ostaa. Jossain vaiheessa syksyä "pyörin ihan hukassa" kaupan heviosastolla. Oli sellainen olo, että tarvitsisi jotain ostaa, kun kerran kaupassa olen. Oli vaan pakko todeta, etten tosiaan tarvitse mitään! Oli omenia, luumuja, pensasmustikkaa ja ihan kaikkea omasta takaa. Ihana herätys itsellenikin!

Etikkasäilöttyjä suppiksia ja kukkoviillokkia!

Banaanilättyjä ja mustikoita pakastimesta.

Tein vielä helmikuussa omenapiirakkaa kellarissa
säilyneistä omenista.

Pari vuotta sitten laskimme kyllä ihan puutarhaankin menevät kulut. Ne olivat aikas isot! Kuitenkin tulee ostettua kesäkukkaa ja sen sellaista. Mutta toisaalta meillä on asumiskustannukset maltilliset, joten harrastuksiin ja viihtyvyyteen voidaan mielestämme sitten rahaa käyttää.

Käymme paljon taidenäyttelyissä. Mutta museokortilla sekin on edullista.
Vain 69 euroa/vuosi!

Osan kädentaitoihin tarvittavista raaka-aineista
kerätään luonnosta ilmaiseksi!

Kirpputorilta tulee hankittua välillä jotain!

Leffassakäynti on meidän rakas harrastus ja aikas kalliskin.
Mutta meillä on työnantajien etukortit ja paljon hyödynnetään
oman kylän K-Kinoa, missä on edullisemmat liput.

Rahastahan voisi puhua loputtomiin. Mutta voisi joskus vaikka tehdä ihan oman postauksensa Leppämäen kuluista. Se vain vaatisi pitkällistä seurantaa taas kerran ja siihen nyt ei ole aikaa ja viitseliäisyyttä.

Tälläiseen katutaiteeseen törmäsin Tampereella. Toivottavasti
ei kuitenkaan omavaraisteleva elämämme ole tulevaisuuden
näkymiltään tälläinen! ='D

Sehän nyt on kuitenkin selväksi tullut, että meidänkin pitäisi tehdä vielä lisää kaikenlaisia muutoksia ja olla entistä tiukempia kulutuksen suhteen, jos haluaisimme omavaraistelevan elämämme olevan kannattavampaa. Vaikka jossain asioissa säästetäänkin omavaraisuudella, niin eihän tätä kyllä ilman rahaa pysty pyörittämään!
Täydelliseen omavaraisuuteen ei tulla koskaan pääsemään ja sitä ei halutakkaan. Mutta kyllä ehkä hieman säästeliäisemmin voisi vielä elää. Ehkäpä tulevaisuudessa tämä vieläkin kehittyy entisestään!

Käykäähän lukemassa muiden bloggareiden postaukset alla olevista linkeistä!

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-osa-3/
Jovelassa https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2020/
Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/03/esikasvatus-edullista-tyolasta-kallista.html
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/03/unelmana-omavaraisempi-elama.html
Sorakukka http://www.sorakukka.fi/?p=990
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/03/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-3.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-esikasvatus-ja-raha/
Stellan kolmas luonto https://www.stellankolmasluonto.fi/post/taloudellisesti-kannattava-kasvimaa
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/03/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-3.html
Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/03/kannattaako-tama.html
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/03/02/urbaania-omavaraisuutta-pelkkaa-saastoa
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/03/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-3.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/03/kasveja-annetaan-vaihdetaan-ja-ostetaan.html
Rouva Yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/03/penniton-ja-suruton.html
Koivun juurella https://koivunjuurella.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisuus-sarja-raha.html
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1191
Ku ite tekee https://www.kuitetekee.com/2020/03/02/ite-tein-ja-saastin-omavaraisuus-ja-raha/

Oikein ihanaa maaliskuuta kaikille! Älkää suotta hermoilko säiden kanssa, koska niille vaan ei voi mitään. Nauttikaa ja ihmetelkää olemassa olevaa!

Maaliskuun ensimmäinen
päivä toi Leppämäkeen 10 cm
lunta!