Kalannahan parkitsemiskurssilla

Opettajan tuomia kauniita kalannahkoja!

Aloitin vuoden alussa kansalaisopiston kalannahan parkitsemiskurssin. Yksi kerta oli jo takana, mikä olikin lähinnä teoriaa ja tutustuttiin opettajan tekemiin nahkoihin. Hän oli myös tuonut kaikenlaisia pieniä käsitöitä näytille vinkiksi, mitä valmiista nahoista voimme sitten tehdä.

Meikäläisen pikkuahvenet!

Ensimmäisellä kertaa saimme kotiläksyksi hankkia kananahkoja. Nooh, kaikille mahdollisille vinkkasin, että mulla saamienne kalojen nahat mulle. Mutta kun ei oikein kukaan ollut kalastanut huonojen jäätilanteiden takia. Itse sain muutaman ahvenen, mistä nahat otin kurssille mukaan. Kaupan kalatiskiltä kävin hakemassa pari kirjolohifilettä nahkoja varten.

Tämä kirja on ehkä hankittava!

Sitten ihana blogiystävä Metsäläisten elämää pisti viestiä, että otatko mateennahkoja ja vielä kun luokkakaverini Susanna oli saanut kuhannahkoja, niin jopa alkoi meikäläisellä kalannahkaa olemaan! Minä annoin naisille vaihtokauppaa pienet ahvenennahat!

Kylläpä joku (minä) on fileoinut kalan huonosti!

Kalannahkojen putsaaminen oli oikeastaan tosi mukavaa hommaa! Varsinkin kun vertaa kesällä muokkaamani naudannahan työstämiseen. Tämä oli ihan "näpräämistä" siihen verrattuna!

Nahat kylmässä vedessä sulamassa.

Nahat olivat olleet kaikilla pakastettuina ja jäiset nahat laitettiin kylmään veteen sankoihin sulamaan. Sieltä sitten otettiin työstettäväksi yksi kerrallaan. Puhdistettujakin nahkoja säilytettiin kylmässä vedessä, mihin oli lorautettu astianpesuainetta.
Kalannahoista siis kaavittii tai raaputettiin kaikki niihin jäänyt liha ja kalvo pois. Mateennahoista nypitiin eväpiikit pois ja muistakin leikattiin evät ja pyrstöt, jos ne olivat vielä niissä kiinni.

Sussu käsitteleen kuhaa.

Metsäläisten elämää emännällä on järeämät välineet!

Kuha on kala!

Lohi suomustettuna.

Affen käsittelyssä!

Tämän jälkeen nahat suomustettiin. Eli puukolla tai kaapimella raaputettiin varovaisesti suomut pois. Mateennahasta suomut lähtivät kaikista helpoiten kynsiharjalla.
Minä olen ollut aina siinä uskossa, ettei mateessa ole suomuja. Vaan ihan pelkkä nahka! Joten oppia tuli tälläkin kurssilla.

Mateen kaavintaa.

Made suomustettuna.

Puhdistamisen jälkeen nahoista pestiin huolellisesti kaikki rasva ja lima pois astianpesuaineella. Koko tämän nahkojen työstämisen ajan meillä oli ollut parkkiliemet ensin kiehumassa ja sitten ne oli viety ulos jäähtymään.

Pajunkuoret parkkiliemen keiton jälkeen.

Nahat laitettiin aluksi tosi mietoon parkkiliemeen, mitä sitten viikon ajan vaihdetaan. Sitten aletaan pikkuhiljaa lientä vahventamaan. Tätä hommaa tehdään niin kauan, että seuraava kurssikerta on pääsiäisen jälkeen ja siihen mennessä nahkojen pitäisi olla parkkiintuneet läpikotaisin. Eli taas tuli yksi "sankolemmikki" Leppämäkeen lisää hoidettavaksi. Johan meillä on bokashit, sienikasvustot, kanojen hapatusastia ja kombuchat!

Nahkojen pyykkäämistä.

Pestyty nahat.

Ja sit parkkiliemeen lillumaan!

Nahkoja täytyy liikutella lähes päivittäin alun joka päiväisen hoidonkin jälkeen. Ja tarkkailla, etteivät ala pilaantumaan. Niin ja täytyy keitellä parkkilientä itse lisää jossain vaiheessa. Ai että on jännää ja kivaa!

Beibe väkäsi eukolleen kalannahan kaapimisvälineen
jostain elintarviketeollisuuden koneen terästä ja
katajasta. Kierrätystä....

Jatkoa seuraa, kuhan kursseillaan seuraavan kerran!