sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Joulupuu on rakennettu...

Ostin, jo monta viikkoa sitten, ruukkusypressin. Tänä vuonna minulla on ollut piilevää joulumieltä. Vaikka tämä läpitunkematon pimeys ja pitkään kestänyt räkätauti, onkin jarrutellut tätä fiilistä, olen kuitenkin koristanut sypressiä pikku hiljaa. Kuin Iisakki rakensi sitä kuuluisaa kirkkoaan.
Meillä on eteisessä lipasto, jonka päälle olen tätä havua suunnitellut. Mielestäni on mukavaa, kun tulee töistä kotiin, on jotain kaunista odottamassa heti kun oven avaa. En muuten koristele kotiamme mitenkään erikoisemmin joulua varten. Yksi syy on se, että olen laiska siivoamaan koristeita sitten pyhien jälkeen pois! Muutenkin, seinät on täynnä, ei niin jouluisia, lehmä- ja hevostauluja. Kaikki lehmä koriste-esineet pitäisi raivata, jouluisten koristeiden tieltä. Meidän sisustus, ( jos sitä nyt siksi voi kutsua ), on niin muokkautunut omanlaisekseen, etten jaksa sitä juhlapyhien vuoksi alkaa muuttelemaan. Mutta, aina voi jotain pientä, kuten ruukkuhavun, koristella!

Tästä lähettiin puuta koristamaan!

Onneksi en maalannutkaan ruukkua!

Istutin sypressin isompaan, Ikean vanhaan saviruukkuun. Olin ensin ajatellut, että maalaan ruukkua spraymaalilla valkoiseksi, mutta onneksi Beibe puuttui asiaan. Hänen mielestään ruukku on hienosti patinoitunut, vuosien ulkona olosta. Ja voi, kuinka oikeassa hän (taas) olikaan! Ruukun alle päätyi, Beiben aikanaan työnantajaltaan, 10 vuoden työurastaan saama, tinalautanen. Lautanen on tosi kaunis, kun ruukku peittää sen kuuluisan kukon kuvan!
Koristeet puuhun tein, kädentaitomessuilta ostamistani, fimo-massoista. Koska en aikaisemmin ollut kyseistä massaa käsitellyt, netistä ohjeita lueskelin. Kaikissa ohjeistettiin tekemään koristeihin isommat ripustusreiät, koska massa kutistuu paistettaessa. No, ei kutistunut ja mielestäni reiät jäivät vähän tyhmän isoiksi. Jos olisin ollut fiksu, olisin tehnyt pari koristetta ensin ja katsonut mitä tulee. Mutta kun on kärsimätön, malttamaton, hätähousu ja hieman tyhmäkin, niin teki kaikki koristeet kerralla ja laittoi ne uuniinkin samaan aikaan. Ja tulos oli sitten mitä oli!

Kaulitsin massan n. 3mm paksuiseksi ja pienillä
piparimuoteilla tein hahmot.

Puoli tuntia uunissa, 110:ssä asteessa.

Enkeleitä, sydämiä ja hevosia. Valkoisia ja pinkkejä!

Vaikka olin joulupuun koristelua suunnitellut kauan, kuitenkin homma meinasi topata siihen, kun en keksinyt millä ripustaisin koristeet puuhun. Koska asutaan niin kaukana kaikesta, ei oikein huvittanut lähteä varta vasten kaupunkiin jotain lankaa ostamaan. Netistähän olisi voinut tilata, mutta sekin olisi kestänyt monta päivää. Eräänä iltana istuin sohvalla ja katseeni osuin konjakkikaapin päällä olevaan, Beiben lahjaksi saamaan, punaviinipulloon. Ei sillä, että epätoivoissani olisin ryyppäämään ratkennut. Ei joulupuun koristelu, vielä, niin vakaviin toimenpiteisiin ajanut minua! Vaan, pullo oli päällystetty, kultaisella metallilankaverkolla! Ha! Sen siitä pullon päältä purin, ja näin minulla oli ripustuslangat koristeille! Voi, kuinka luova sitä voikaan olla!


Nyt oli puu koristeilla kuorrutettu. Pitkän, hopeanvärisen, helminauhan, kieputin puun ympärille. Puu oli mielestäni hieno! Mutta, jotain se vielä mielestäni kaipasi! Ehkä valot! Mallasin siihen, meillä jo olevia, valkoisia koristevaloja, mutta ne olivat liian isot. Tytär, kaupunki reissullaan, kävi Claes Ollsonilla, hakemasssa, pienet, pattereista virran saavat, valot. Ne sopivat puuhun, kuin nenä naamaan! Isoja, käpyjä vielä multapintaa peittämään. Jes, valmis!

Valmis vihdoinkin!


Enkeli näyttää enemmänkin haamulta!


Puun viereen laitoin heinäseipäästä tehdyn enkelin. Sain sen tyttäreltä viime vuonna syntymäpäivälahjaksi ja pidän siitä todella paljon. Se on minulle rakas! Sen "diana rossmainen" hiuspehko, tosin hieman oli kärsinyt säilytyksessä. Hiiret ilmeisesti olivat vinttikomerossa tehneet pesää ja hakenut enkelinhiuksia tarpeikseen! Mutta onneksi, enkeli ei ihan kaljuksi ollut muuttunut!

Itkettävän ihana enkeli!


Puisen tuikkukynttiläkipon olen saanut, vuosia sitten työkavereiden kanssa pitämästämme, joulukalenterista. Se sopii hyvin yhteen enkelin kanssa. Olen tyytyväinen asetelmaan, vaikka sen tekeminen kestikin! Kiva, kaunis näkymä sisääntulossa!
Hyvää 2. adventtia kaikille!

6 kommenttia:

  1. No todellakin on ihana tuo puu koristeltuna! Olen itekin miettiny jotain tollasta laittaa, mutta kuten lähes kaikki muukin niin toikin on jäänyt ajatukseksi vaan... =D

    Tuleeko sypressistä muuten jonkunlainen haju/tuoksu sisälle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen kyllä itekin tyytyväinen aikaan saannokseeni! Ja siis, yleensäkin, että olen saanut jotain aikaiseksi! Aina sitä todellakin suunnittelee kaikkee, toteutus on sitten ihan toinen juttu!
      Alkuun tuntui, että puu haisi, mutta en kyllä enään huomaa mitään tuoksua!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos!
      Sitä oli kyllä kiva suunnitella ja tehdä. Vaikka aikaa siihen menikin ihan luvattoman kauan!

      Poista
  3. Joko nyt onnistuis :) t. S

    VastaaPoista
  4. Hei S! Vaikeuksien kautta voittoon!

    VastaaPoista