Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Ihana aurinko!

Seinän vieressä on lämmintä

Mulla oli tänään vapaapäivä. Ohjelmassa oli käynti passikuvissa ja isää moikkaamassa. Olin pyytänyt vapaan jo aikoja sitten ja suunnitellut myös vierailua poliisi-asemalle. Passia hakemaan. Mutta koska sinne täytyy aika varata ja seuraava vapaa aika, jonka sain, on vasta kuun lopussa, käynti pollarilla jäi suorittamatta. Voihan sinne mennä odottelemaan, jos vaikka sattuis palvelutiskille pääsemään jossain välissä. Mutta en halunnut uhrata vapaapäivääni moiseen touhuun. Tyydyn varaamaani aikaan ja menen silloin asioimaan sinne. Tästä virastoissa asioimisen vaikeudesta voisi tehdä valituspostauksen, ihan helposti, mutta jääkööt se nyt tekemättä. Tältä erää!

Mauria ottaa päähän, kun Lakritsa ei jaksa riehua sen kanssa!

Tampereella oli ihan kamala pöly! Ilma oli ihan harmaana. Aurigon paiste korosti autojen nostattamaa tiepölyä. Olin onnellinen päästessäni takaisin kotiin ja hengittämään raitista maalaisilmaa!
Kun sain kauppakassit purettua, keitin kupin kahvia ja menin Maurin ja Lakritsan kanssa ulkorapulle nauttimaan auringosta. Meidän ulko-ovi on etelään päin, joten pohjoisesta puhaltava viima ei siihen osunut. Aah! Oli ihanan lämmintä! Elukatkin nauttivat paisteesta, eivätkä edes kähynneet yhtään!

Auringonotto eväät!

Lueskelin rapulla uutta Viherpihaa ja imin aurinko-energiaa itteeni. Mutta pian arska alkoi menemään puiden taa, joten lähettiin Maurin kanssa lenkille. Onneksi laitoin ihan reilusti vaatetta päälle. Viima oli aikamoinen, auringosta huolimatta.
Käytiin kuitenkin ennen lenkkiä katsomassa naapurin puolella olevaa lasku-ojaa. Metsästä tulevat sulamisvedet kohisivatkin komeasti. Varjossa olikin niin hyvä hankikanto, että Mauria se kannatteli.

"Hei! Voitasko jo mennä sinne lenkille!"
Veden virtaus on vaan niin lumoavaa katseltavaa!



Ei meinannu lenkille lähöstä tulla mitään, kun jäin vielä pyöriin pitkin pihoja ja ihastelemaan lumen alta paljastuneita paikkoja. Mauri oli ihan hermona ja vinkui mulle: "Mitä se eukko oikein kuppaa! Miksei se jo tuu, kun sillä on fleksikin kädessä!"

Hehku naatiskelee lämmöstä

Pikkuhiljaa alkaa nurmikko paljastumaan!

Alppiruusut ovat jo paljastuneet. Kohta on alettava kastelemaan niitä, etteivät ruskistu!

Kukkapenkki tulee esiin pikku hiljaa

Maltoin viimein poistua tontilta. Mutta oli matkalla pakko pysähdellä ihastelemaan, miten valo siivilöityi puiden lomasta. Ojissa virtasi sulamisvedet. Jos olisi ollut kumpparit jalassa, olisi varmaan mennyt kahlailemaan!

Kaunista valoa! Tosin kuvaajan varjo pilaa tunnelmaa!

Puro sanoo puli, puli!

Maurin kanssa heitettiin ns. kuntosalin lenkki ja takaisin päin tullessa, jäin vielä katselemaan visakoivumetsikköä. Puut istutettiin reilu kymmenen vuotta sitten ja ne alkaa olemaan aika hauskan näköisiä. Mukavaa, että maanomistajat istuttavat hieman erikoisempiakin puita. Samainen metsänomistaja on istuttanut kylälle myös lehtikuusia pariinkin eri paikkaan.

Hauskat visakoivut
Menee vielä hetki, ennenkuin tienpiennar alkaa vihertämään!

Kotiin palatessamme, oli pakko käväistä vähän pellolla katselemassa. Huomasin, että Beibe oli aamupäivällä roudannut risu-aita ainekset, lopulliselle paikalle. Wau! Vain tolpat puuttuu!

Melkein valmis!?!

Pellolla oli kyllä aika paljon lunta vielä. Ei ihan vielä päästä kylvöpuuhiin!

Lampi on vielä jäässä

Aivan ihanaa saada raitista ilmaa ja valoa! Onhan onneksi illat pidentyneet. Pitkän pimeyden jälkeen on mukavaa, kun iltaisin näkeekin jotain. Ettei tarvi tallihommia ym. vetää ottalampun valossa! Ja aamullakin jo puol seitsemän jälkeen alkaa valostumaan.

Kanat telkien takana
Meidän "porukasta" ainoat, jotka eivät pääse nauttimaan auringonpaisteesta, ovat kanat. Koska kuun alusta alkoi taas siipikarjan ulkonapitokielto, kanaraukat saavat ulko-ilmaa vain oven ylä-osan kautta. Onneksi Beibe on tehnyt siihen sopivan verkon, että voi edes sitä pitää auki!


Lintu-influenssa uhkaa!

Tälläisen happihyppelyn ja ulko-ilmasta nauttimisen jälkeen oli pakko taas keittää kahvit. Ja tuhota ulkoilun mahdollisesti tuomat terveysvaikutukset, syömällä toinenkin suukko!

Kulhollinen suukkoja olisi hyvä olla aina kotona!




Aurinkoista viikkoa kaikille!

6 kommenttia:

  1. kevät välittyy niin hyvin kuvista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Maltan tuskin odottaa, että alkaa vihertymään paikat!

      Poista
  2. Ihania aurinkotunnelmia! Mua aina keväällä lähinnä ärsyttää kun lumen alta paljastuu kaikki sotku mitä ei syksyllä tullu siivottua... Just nyt oikein suututtaa miehen saamattomuus: se jätti pari valtavan kokoista karmitonta ikkunalasia nojaamaan tiilikasaa vasten. Tottakai tuuli heitti ne joku aika sitten nurin ja nyt ovat tuusan jaskana... Muuten en välittäisi koko asiasta mutta nyt pelkään että eläimet rikkoo jalkansa niihin... Pakko siis mennä keräämään ne pian pois, argh!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tätä aurinkoherkkua on luvassa vielä viikonloppunakin!
      Toi lumen alta paljastuva sotku, on kyllä kieltämättä ikävää. Syksyllä odotan lumen tuloa, että piha näyttäisi siistiltä. Mutta onneksi kohta vihreys tekee paikoista siistimmän näköistä.
      Rikkonainen lasi on kyllä huono homma!

      Poista
  3. Pidemmät päivät, kevätaurinko, virtaava vesi <3 ! Kevätfiilistä noissa kuvissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit! Kolme varmaa kevään merkkiä!:)

      Poista