Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kirottu köhä ja iso hämähäkki!

Hei! Olen TAAS kipeänä! Moneskohan kerta tämä onkaan vuoden sisällä? Olen jo mennyt laskuissa sekaisin! Tällä kertaa diagnoosina on poskiontelon tulehdus. Sinänsä hämmentävää, koska minä en ole nuhainen enkä mitenkään tukkoinenkaan. Lääkärin puheille menin, jo viikkoja jatkuneen yskän vuoksi.
Pientä köhää on siis ollut ja olen pistänyt sen ja kurkunpään arkuuden, kylmässä puhumisen piikkiin. Useamman viikon ajan, meille on tullut kausityöntekijöitä ja heitä on opastettu työtehtäviin. Lämpötila töissä on n. +7 astetta ja koneiden ja kuljettimien aiheuttama melu on kova. Siinä on meillä kaikilla työnopastajilla, olleet äänijänteet kovilla.
Viikonloppuna, yskäni saavutti kliimaksinsa ja yöt meni kyllä niin valvoessa, että taas oli luovutettava ja soitettava, vihaamaani, työterveyteen.
Sen verran pahat kaiut oli poskissani, että sain oikein lääkekuurin antibiootteja, nuhalääkkeitä ja tablettimuodossa yskänlääkettä. Ja ruhtinaalliset kolme päivää sairauslomaa.
Olen joutunut olemaan päivät evakossa yläkerran sohvalla. Beibe on nimittäin yövuorossa ja nukkuu alakerrassa. Ja kun on pieni talo ilman väliovia, on oltava aikas hissuksiin, ettei toinen herää. Se etuhan tässä on ollut, että TODELLAKIN on tullut levättyä. Nukkunut olen ihan pieniä pätkiä, sen mitä yskänpuuskilta olen saanut. Ja koska nukuttua en saa, olen lukenut ne ajat, kun Beibe nukkuu. Ainahan valittelen, ettei minulla ole aikaa lukemiselle!

Tammikuussa sai veljeni vaimolta, hänen esikoiskirjansa. Immahtien metsä on reaalifantasian genreen sijoittuva tarina. Kirja on suunnattu, ehkä enemmänkin nuorisolle. Mutta kerronta on kaunista ja jopa minä, joka en fantasiakirjallisuutta lue, luin sen mielenkiinnolla! Parikymppinen tyttäreni luki sen parilta istumalta. Ja hän ei lue kirjoja koskaan!


Tänään onkin ollut vuorossa aivan toisenlaista tarinaa. Veikko Huovisen Hamsteri. Sain vinkin kirjasta Keskeneräiseltä, kun eräässä postauksessani itkin talveen valmistautumisen rankkuutta. Löysin kirjan vihdoin antikvariaatti.net sivuston kautta, josta sen tilasin. Tämän sivuston puolestaan löysin Munanetin kautta.  Olen tilannut sieltä muitakin vanhoja kirjoja. Halpoja ovat ja postimaksutkaan eivät päätä huimaa. Hamsterit oli kotiin kannettuna 9,50e.


Olen sen verran "joutunut" asioimaan alakerrassa, että olen käynyt täyttämässä vesilasiani, keittänyt kahvia ja käynyt wc:ssä. Ja koska sairaanakin on pakko syödä jotain, hiivin puolen päivän aikoihin tekemään munakasta itselleni. Valmistinkin oikein herkullisen tonnikalamunakkaan ja uskaliaana päätin jäädä syömään sitä, oikein keittiön pöydän ääreen. Herkkulounas keskeytyi ikävästi siihen, kun vasemmalla silmänurkallani, havaitsin jonkin suuren ja mustan vilistävän hurjaa vauhtia minua kohti. Hervottoman kokoinen hämähäkki!
Minä VIHAAN hämähäkkejä! Tai, vihata on lievä ilmaus. Kammoan niitä! Elämä maalla, on antanut sen verran siedätystä, että ulkona ne menettelevät. Varsinkin kun pääsen siitä siellä väistämään. Mutta sisällä, Argh! Juurikin niitä monta senttiä pitkiä, mustia huonehämähäkkejä! Wikipediasta voi käydä lukemassa, kaikenlaista diipadaapaa, niiden harvinaistumisesta, kun huoneistojen ilma kuivuu. Ja kuinka hyödyllisiä ne ovat! Ihan sama! Ei silti tarttis MINUN kotonani hengailla! Jos olisin nuorena ja naivina tiennyt, vanhojen hirsitalojen, kahdeksan jalkaisista valloittajista, olisin varmasti harkinnut vielä uudemman kerran kerrostaloon jäämistä! On nämä karvajalat, niin monta kertaa minut säikäyttänyt!
Toivottavasti Beibe herää kohta! En uskalla mennä alakertaan! Yskittääkin ja vesi taas on loppu....

Todella kaukaa zoomattu kuva!

4 kommenttia:

  1. Hämähäkit ovat kiinteistönvälittäjän ystäviä, sillä sanotaan etteivät ne viihdy kosteusvaurioisissa taloissa.

    paranemisia! minäkin olen tänä vuonna sairastanut kaksi influenssaa, viime syksynä oli poskiontelotulehdus. Ja en yleensä juurikaan sairastele.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sitähän se Beibekin sanoi, kun vihdoi heräsi, ja uskalsin tulla alakertaan! Että, se on terveen talon merkki, kun on huonehämiksiä! En silti tunne oloani mukavaksi, kun tiedän, että "SE" on jossain!
      Tänään hain lisää sairauslomaa ja vähän nenäsuihkeita. Joskohan nyt alkaisi tauti taittumaan...

      Poista
  2. Voi ei, kipeänä ja hämähäkkien häiritsemänä! Jatkuva sairastelu kyllä väsyttää ja turhauttaa, että jaksamista vaan sinne. Jospa nuo tropit ja lepo auttaisivat.

    Hamsterit on mullekin tuttu kirja, luin sen joskus vuosia sitten mutta muistan että tykkäsin siitä tosi paljon.

    Ovathan nuo hämikset tosiaan vähän inhoja, onneksi eivät ole oikeasti vaarallisia kuitenkaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! Oikeaa kurjuuden maksimointia! :)
      Tiedän kyllä, ettei ne ole vaaraksi. Mutta niiden olemuksessa on jotain sangen uhkaavaa!

      Poista