perjantai 1. toukokuuta 2015

Perunaprojekti. Ja miten siinä sitten kävikään...

Helmikuussa kirjoittelin perunanistutusprojektistani. Löysin kellarista 4 itänyttä perunaa, jotka lätkäisin ruukkuihin kasvamaan. Se juttu löytyy täältä. Ja koska perunat lähtivät kivasti kasvuun, laajensin kokeilujani bataattiin. Ja siitäkin jaoin juttuaMaaliskuussa perunan varret olivatkin jo sitten vallanneet kotimme ja bataatitkin hieman tehneet itua. Koska peruna vaatii sellaiset 10 viikkoa kasvuaikaa tehdäkseen satoa, päätin ajoittaa sadonkorjuun vapulle. Ajankohta sopi muutenkin hyvin, koska vappuna on suuri juhlapäivä. Nimittäin minun ja Beiben parisuhteen vuosipäivä. Tänä vappuna tuli täyteen 21 vuotta yhdessä oloa! Ei paskempi aihe syödä itse kasvatettua varhaisperunaa!
Emme kuitenkaan olleet kovinkaan optimistisia sadon runsauden suhteen. Koska perunat olivat kasvattaneet niin valtaisat varret, ajattelimme kaiken kasvuvoiman menneen niihin. Mutta katsomallahan se selviäisi!
Raahattiin ruukut ulos kasvilavan päälle ja kipattiin. Jumankauta! Mullan seassa pilkahti pienen perunan kylki! Wau!



Nam!




Ensimmäisessä ruukussa oli neljä ihan kivan kokoista mommoa ja yksi ihan pikkanen. Toiveikkuus nousi meissä ja kumosimme loputkin ruukut. Mutta siihen se huippusato sitten tyrehtyikin. Yhdessä ruukussa oli kolme ja kahdessa ruukussa yksi kummassakin. Jokatapauksessa saimme kymmenen perunaa. Ateriahan näistä tulisi!
Kai sitä kuitenkin täytyy laittaa lisää perunaa peltoon kasvamaan. Ei näillä talven yli selvitä!

"Jättisato"
Olinkin jo etukäteen suunnitellut "menyyn". Perunat keittäisin ja  tekisin uppomunia. Perunat ja munat saisivat kylkeensä sulatettua voita ja hyvää silliä.

Kiehuu!
  Näin sitten teinkin. Ja tuli kyllä ihan itkettävän hyvää! Minun sydämeni läikähtää tälläisestä ruuasta. Joskus mietin tätä elämääni ja sitä, että onko tässä mitään järkeä. Sitten tulee tälläinen hetki ja tiedän, miksi tätä teen!
Viikko sitten oli jossain sanomalehdessä juttu varhaisperunoista, jotka maksoivat 26,90e/kg. Niitä sitten kauhisteltiin ja siunailtiin, jotta ostaisiko kukaan niitä. Jutussa kauppias sanoi, että kyllä ne kaupaksi menevät.
Meidän ikkunalla kasvaneiden perunoiden arvoa ei voi rahassa määritellä, vaikkeivät ne mitään tulleet maksamaankaan!


Käsite lähiruoka, sai taas aivan uuden merkityksen. Ikkunalaudalta hellalle on noin kolme metriä. Ei enään paljon lähempänä tuotettua ruokaa voi syödä! Ja munathan oli tietysi omien kanojen. Sekin on jollain tapaa ilahduttavaa tietää kanan nimi, jonka munaa syö. Joitakin ihmisiä sellainen saattaa ahdistaa, muttei minua.
 Silli ja voi eivät olleet itse tehtyjä/pyydettyjä. Mutta hei, aina ei voi saada kaikkea! Ruohosipuli oli kuitenkin omalta kasvimaalta.



Ja eihän vappu olisi ollut mitään ilman simaa ja munkkeja!


                                                Ihanaa vappuviikonloppua Teille kaikille!



Bataattien kuulumisista sitten tuonnempana...

Tervetuloa Marika! Tulen poikkeamaan piakkoin vastavierailulla!

12 kommenttia:

  1. Mullakin ihan kyynel herähti silmäkulmaan onnesta teidän satoa katsellessa! Tuossa kyllä jo puhutaan todellisista lähiperunoista, ja todellisista varhaisperunoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tälläiset asiat saa herkistymään! Ja onnelliseksi!

      Poista
  2. Vau! Kyllä tuon kokeilun ihan onnistumiseksi voi laskea, vaikeki sato ihan valtavan iso ollutkaan. Varmasti herkullisia nuo ekat uudet potut! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-i! Jos istuttaa neljä perunaa ja saa kymmenen, onhan se nyt jonkin moinen sato! :) Ja hyviä olivat!

      Poista
  3. Hieno juttu! Uudet, juuri maasta nostetut perunat ovat todellista herkkkua

    VastaaPoista
  4. Eikö olekin! Minä olin ihan tippa silmässä, kun näitä syötiin!

    VastaaPoista
  5. Oho miten upea juttu! Mikäs voisi olla parempaa kuin uutukaiset potut ja vielä itse kasvatetut, aivan mahtavaa. Nyt tuli tunne, että minäkin haluan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä mahtava tunne, kun eka peruna näkyi mullan seasta. Tämmönen kokeiluhan tämä oli, mutta ihan kiva kun edes yksi "keitto" saatiin!

      Poista
  6. Voi onnea! Tämä oli ihana juttu!

    Laitoin vappupäivänä perunat maahan, nyt vain sitten jännitetään kuinka niiden käy. On tämä elämä yhtä seikkailua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Pienestä se on ihmisen onni kiinni! Kymmenestä, pienestä perunasta!
      Ajatteles! Toiset hyppii alas jostain kallion kielekkeiltä laskuvarjoilla. Me saadaan "ekstremee" elämäämme kasvattamalla perunoita!

      Poista
  7. Ihana postaus! Meillä on vielä potut säkissä. Opiskeluaikana kasvatin parvekeamppeleissa perunoita. Ei ollut oikein rahaa kesäkukkiin, eikä olis oluut mahdollisuus kyllä kastellakaan niitä aina niin laitoin sinne muutaman itäneen potun. Kaverit kyläillessään ihmetteli, että mitäs kukkia tuollaset. Ne nimittäin myös kukkivat nätisti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Toihan on aivan mahtava juttu! Perunoita amppelissa! =) Köyhän ihmisen kekseliäisyys on rajaton!

      Poista