Luonnonpäivät!

Tänään vietettiin tämän vuoden ensimmäistä Luonnon päivää , teemana "Sukella talveen. Vuoden aikana niitä järjestetään neljä kappaletta eri teemoin ja elokuussa olisi tarkoitus juhlistaa Suomen luontoa oikein liputtaen. Käykää tutustumassa tuolla Luonnon päivien nettisivuilla.
 Ympäri Suomen olisi ollut kaikenlaista tapahtumaa, mutta me Beiben kanssa järkättiin oma pikkutapahtumamme.
Lauantaiaamuna pakattiin reppu täyteen evästarpeita ja pilkkivehkeet. Otettiin suunnaksi Pajulanjärvi ja Beiben perikunnan saari. Aikomuksena ottaa vähän ahventa, paistella lättyjä ja kahvitella nuotiolla.

Keli oli mukava; pilvinen, mutta ei käynyt viima ja nollassa oli lämpötila. Lunta ripsi hiljalleen pitkin päivää. Oiva ulkoilukeli kerrassaan!
Lunta oli ihan nimeksi ja tuli vähän sellainen alkutalven tunnelma. Tähän aikaanhan pitäisi olla paukkupakkaset ja lunta metritolkulla. No, ensi viikoksihan niitä on lupailtu, eikä me olla kovin innoissamme. Talviloma alkaa maanantaina ja tarkoitus oli ulkoilla ja pilkilläkin käydä. Ei kyllä huvita 20 asteen pakkasissa!

Eihän me sitä ahventa saatu. Minä sain yhden ihan syömäkokoisen ja pari ihan pientä tirriä. Beibe ei saanut yhtään fisua. Kalaa oli kyllä kaikuluotaimen mukaan kovastikin liikkeellä, mutta niillä ei ollut nälkä.

Noi mustat pisteet on kaloja!

Päivän saalis, pienet päästin takaisin kasvamaan!

Mutta raitista ulkoilmaa saatiin ja oli ihanaa pitää evästaukoa saaren notskipaikalla. Meillä oli mukana lätynpaistotarpeet. Ai nami! Olin tehnyt savulohitäytettä ja omena-kesäkurpitsahilloakin oli mukana. Joten ensin vetäistiin niinkuin suolainen lounas ja jälkkäriksi makeat lätyt kahvin kera.
Istuttiin pitkät tovit kylki kyljessä, mahat täynnä ja tuijotettiin tuleen.

Vaikka me käydään muutenkin pilkillä ja retkeilemässä lähimaastoissa eväiden kera, jotenkin oli mukavaa osallistua omalta osaltaan tälläiseen tapahtumapäivään. Kyllä me suomalaiset olemme onnekkaita, kun meillä on näin upea luonto. Kun seisoo keskellä ison järven selkää, eikä jäällä ole ketään muita ihmisiä kuin oma äijä ja hetkittäin on ihan hiljaista, niin kyllä siinä sielu ja mieli lepää!