Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

tiistai 28. helmikuuta 2017

Pari uutta kasvia menettettyjen tilalle. Ja aina on tilaa ihan pikkaselle kaktukselle!



Joskus taannoin kerroin lumikuningatarorkideasta, joka vuosia kitui hoidossani. Orkideoiden rääkkäämisestä 
voit käydä lukemassa linkistä.
No, niinhän siinä sitten kävi, että kuningatar menehtyi. Olen pitkään miettinyt, mikä kasvi täyttäisi tyhjän ruukun eteisen seinätelineessä.
Muutamia viikkoja sitten, kävin Prismassa ihan ruokaostoksilla ja huomasin huonekasveja heti sisäänkäynnin läheisyydessä. Koska kyltissä houkuteltiin halvalla hinnalla, pysähdyin katsastamaan tarjontaa.
Anopinkieliä(olen pari tappanut jo), saniaisia, traakkipuita, ym. peruskasveja, jotka eivät liiemmin kiinnostaneet minua. Mutta joukossa oli myös kultaköynnöksiä ja sellaisen hankkimista olen harkinnut. Tosin on pitänyt ottaa pistokas isäni kultaköynnöksestä. Mutta ihastuin tarjolla oleviin limenvihreisiin kultaköynnöksiin ja sellainen sitten lähti mukaan.




En ole tälläistä lehdenväriä aiemmin nähnytkään ja mielestäni se on tosi raikas. Voi olla, että otan vielä isältäkin sen pistokkaan ihan perus kultakäynnöksestä. Jos saan tämän vaalealehtisen "serkun" pysymään hengissä!



 Viime keväänä ostin minisitruunapuun. Olin himoinnut sellaista, mikä kasvattaa oikein isoja sitruunoita. Mutta koska silloin maksoivat ihan hirvittävän paljon, tyydyin halvempaan ja pienempään versioon.
Olinkin hankintaani tosi tyytyväinen! Se kukki ahkerasti ja teki hedelmää. Käytin pikkusitruunoita ahkerasti, maustamassa hilloja, juomia ja ruokia. Käytin niitä jopa simaan!
Yritin silloin etsiä tietoa siitä, onko hedelmät syötäviä. En oikein vastausta löytänyt, mutta ilmeisesti olivat, koska hengissä ollaan!
Vuodenvaihteen jälkeen sitruuna alkoi pudottamaan lehtiään. En ihan kauheasti huolestunut, koska olen lukenut joskus jostain, että sitrukset saattavat näin talvella tehdä.
Mutta sitten alkoivat myös oksat ruskistumaan ja kuivumaan. Ja niin minisitruunapuu heitti henkensä. Leppämäen huonekasvikatsauksesta  voit käydä lukemassa ajasta, kun minisitruunalla oli asiat hyvin!
Ilmeisesti huonesitrukset jatkavat surffaamistaan trendin aallonharjalla, koska niitä on taas alkanut ilmaantumaan kauppoihin. Joten nyt Leppämäen ulkoeteisen senkin päällä asustelee huonekuusen kanssa uusi sitruunapuu. Ja tälläkertaa sellainen isoja sitruunoita tekevä!


Välimerellistä tunnelmaa!


Ihania, pulleita sitruunoita!

Ja lisää tulossa!

Niin ja joku ehkä takertuikin edelliseen lauseeseen... Kyllä, huonekuusi on vielä hengissä ja kasvanutkin vähäsen. Saas nähä, onko enään kesän jälkeen, koska aion viedä sen ulos kesäksi. Vapise kuusi!



Aiemmassa postauksessani kerroin amppelin hakureissustani. Samalla reissulla matkaan tarttui ihan ikkupikku kaktus. En voinut vastustaa tuota muutaman sentin läpimitaltaan olevaa pallukkaa! Ääneen ihmettelin, että mihin sen laittaisin? Tytär vaan totesi, että: "Osta vaan, kyllä se paikkansa löytää!"
Hei, onks vähän ärsyttävää! Ei mulle noi saa sanoa! Oon kuin pikkulapsi, joka tarttuu heti tilaisuuteen, kun luvan kerran saa!😁


Ihan pikkanen!


No toisaalta, pikku ihanuus maksoi vajaat 3 euroa ja on niin pieni, että mahtuu ihan mihin vaan.
Olin ihan varma, että minulla olisi pieniä saviruukkuja kotona. Enkä siten hommannut pikkuiselle uutta ruukkua. Joo, olihan minulla ruukkuja, muttei noin pieniä. Joten, palleroinen saa asustella kahvikupissa, kunnes löydän sille sopivan pienen ruukun.


Isojen välissä on turvallista olla!

Minut tuntien, siihen voi mennä aikaa!

8 kommenttia:

  1. Onpa kaunis tuo kultaköynnös, niin upean värinen. Onnea sitruunapuun kasvatukseen. Ihanat kaktukset! - Mukavaa alkanutta maaliskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On erikoinen väri, en ole moista ennen nähnyt!

      Kiitos, onnea varmasti tarvitaan! Aion sen kyllä ulos kesällä viedä. Nähtäväksi jää, mitä se siitä tykkää!

      Minä niin rakastan kaktuksia. En kyllä yhtään tiedä miksi!

      Oikein mukavaa maaliskuuta sinullekkin!

      Poista
  2. Upean värinen tuo köynnös. Minulla huonekuusi heitti henkensä, liian kuiva huoneilma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä hauska väri!

      Minä olen yrittänyt muistaa suihkutella huonekuusta kerran viikossa. Meillä nyt on varmaan tavallista kosteampi huoneilma, kun on tälläinen vanha ja vetoisa talonräyskä! ='D

      Poista
  3. Kiitokset viime päivien hauskoista lukuhetkistä! Olen lukenut koko blogisi, jokaisen kirjoituksen ja enemmistön kommenteistakin (sillä näin mukavalla blogilla on luonnollisesti mukavat lukijatkin :)

    Toivottavasti jatkat ahkeraa kirjoitusta, sillä olen nyt tottunut lukemaan noin 4-8 tekstiäsi per päivä... Voi helposti tulla vieroitusongelmia, ellei jokapäiväinen tarve täyty :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurkiitokset itsellesi ihanasta palautteesta! <3

      Olet oikeassa; lukijani ovat kaikki ihania ja monella heistäkin on todella mukavat ja mielenkiintoiset blogit itselläänkin!

      Apua! Nyt kyllä tulee suorituspaineita kirjoittamisen suhteen! Kuinkas pitkä etumatka minulla onkaan? ='D

      Poista
  4. Mä olen onnistunut myös tänä talvena tappamaan melkein kaikki kasvit kaupunkikodissani. Jäljelle jäi vaan nukkumatti, aaloe vera ja sarvipuoli-hirvensarvisaniainen (toinen puoli sarvista irtosi). Maalaiskodissa Metsästäjän hoivissa kukoistaa kaikki, myös ne "sadat" sitruspuut joista jotkut todellakin pudottaa talveksi lehtensä. Metsästäjä pistää "talteen" melkein kaikki siemenet sitrushedelmistä :D Saa nähdä onko siellä joskus oikea sitrusplantaasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös hirvetkin pudota sarvensa? Jos hirvensarvisaniaisenkin kuuluu pudottaa ja sitten taas kasvattaa uudet? ='D

      Kutsutte sitten katsomaan sitruspalntaasianne!

      Poista