Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Satoa saadaan sittenkin!

Lehmä toteemit kasvihuoneella
Kylmä ja sateinen alkukesä koitteli pientilan emännän hermoa. Melkein turvauduin jo epäjumalien palvontaan, parempaa onnea saadakseni! Taimet eivät kasvaneet tai yksinkertaisesti kuolla kupsahtivat. Tomaatit olivat ainoat jotka menestyivät jotenkin. Tuskaa lisäsi vielä se, etten päässyt kylvämään ja istuttamaan alapellolle aiotulle kasvimaalle. Sen verran pellon pää kuivui, että beibe istutti maissit sinne ja katettiin ne reilulla ruohosilpulla. Jossain vaiheessa oli pakko kaivaa pienet ojat maissien ympärille, etteivät ne hukkuisi. Viime kesänä meillä oli vielä huonompaa onnea maissien kanssa. Ukko istutti aamulla maissit ja sipulit peltoon. Päivällä tuli vuosikymmenten rajuin ukkosmyrsky Pirkanmaalla. Illalla kerättiin maissit ja sipulit, jotka kelluivat pitkin peltoa. Veden laskettua, istutettiin ne uudelleen. Viikon päästä tehtiin taas ennätyksiä ukkosmyrskyn rajuudesta. Taas haavilla kerättiin taimet talteen kellumasta. Ei tarvinnut kehua maissi ja sipuli sadolla! Tänä vuonna siis ollaan päästy helpolla, kun ollaan vain ojitettu. Mutta nyt kun kelit on kuivaneet ja yöt ovat alkaneet pimentyä, kalvakat taimet ovat alkaneet kasvaa ihan kauheasti. Saas nähä ehtiikö tähkää tulla!

Tsiikatkaas tätä!
 Kurpitsaa laitoin kanssa montaa lajiketta. Viime syksynä ja tänä keväänä tehtiin oikein lämpöpenkit kurpitsoille ja kurkuille. Viime vuonna sainkin valtavan kurkkusadon "profi"-lajikkeesta. Tein kurkkupikkelssiä oikein urakalla.
Tähän ei ole puutarhuri haudattuna!

Ongelmana lämpöpenkeissä on alkukesän ollut se, että ne ovat olleet liian märkiä. Savimaahan kaivettuna, liika vesi ei imeydy vaan jää kuopan pohjalle. Kiitos helteiden, nyt kurpitsat ja kurkut ovat alkaneet kasvamaan. Ja kasteluakin on tarvittu. Tosin ensimmäiset avomaan kurkkuni kuolivat, kahta taimea lukuun ottamatta. Istutin uudet siemenet suoraan penkkiin ja ne ovatkin kirineet nämä kaksi vanhempaa taimea kiinni. Katotaan nyt, saadaankohan tänä vuonna kurkkupikkelssiä. Tilli kasvaa nyt hyvin, kun taas viime vuonna jouduin ostamaan sen kurkkuja säilöessäni. Ei ole vuodet veljeksiä!

Tehtiin epätoivoissamme tälläinenkin ratkaisu kurpitsoille. Kuusi kappaletta huonoksi menneitä heinäpaaleja narulla yhteen. Multaa sisään ja taimet sinne. Kesäkurpitsa tuntuu ainakin viihtyvän.
Jättikurpitsa

Nimba-kesäkurpitsa

One ball-kesäkurpitsa

Profi-avomaankurkku
Kurpitsoita kasvaa myös isossa saviruukussa ja parissa pyöreässä rakennuspaljussa. Hehku-lehmä pitää ruukku viljelyäni hengissä murjomalla juoma-astioitaan halki. Se ilmiselvästi tietää että isoista istutus astioista on aina pulaa.
Papuja söimme viime kesänä runsaasti, tänä kesänä ensimmäiset kylmettyivät. Istutin uusia ruukkuihin vaihtelevalla menestyksellä. Pari kukkii lämpöpenkinkin päällä. Kahta eri ruusupapuakin laitoin, joista toinen kasvaa hyvin. Kukkii ihanan vaaleanpunaisin kukin. Siitä saadaan kohta satoa.
Sunset-ruusupapu

Olen istuttanut porkkanoita kolmeen eri lavaan ja kahta eri lajiketta. Nantes kesäporkkanaa ja Sugar snacks, erittäin makeaa lajiketta. Katettuun lavaan istutin viime marraskuussa Nantesia ja palsternakkaa. Olen useana vuotena laittanut nämä jo syksyllä ja on onnistunut hyvin. Kas kummaa, tänä kesänä, porkkanat ovatkin puhjenneet kukkaan. Kattamattomassa lavassa tämä sama lajike ei kuki.
Kukkiva porkkanapenkki!

Kaunishan se on!
No, näitäkin voi käyttää salaatissa. Mutta ei aivan ollut tarkoitus!
Tässä sitä taas huomaa. Kun oikein yrittää kasvattaa ns. helppoja ja tuttuja lajikkeita, ei onnaa. Sit kun halvalla ostaa jonkun siemenpussin ja vaan lätkäsee, niin johan kukoistaa. Viittaan nyt salaattifenkoliin. Laitoin siemenet kesäkuun puolessa välissä taimiruukkuihin ja istutin pikkutaimet traktorin renkaaseen kasvamaan. En edes koulinut. Ajattelin, että olkoot, ei ne kuitenkaan onnistu! Toisin kävi, katsokaas vaikka!
Pulleita fenkoleita!
Lehtikaalit ja purjot ostin taimina Tammelantorilta. Niin kuin muinakin vuosina. Edelliskesänä tosiaan tulva vei kaikki sipulit. Kaalit kokivat yhtä kamalan kohtalon. Istutin ne illalla ja peittelin hyvin harsolla. Aamulla niistä ei ollut kuin karat jäljellä. Kirppa hyökkäys! Jotain masokistin vikaa ihmisessä on kun aina vaan tarvii yrittää. Tänä kesänä turvauduin harhauttamiseen! Istutin lehtikaalit ja purjot samettikukkien kanssa vuorotellen. Salaattia kylvin vielä väleihin! Jumankauta! Joko vaan on ollut hyvää säkää, tai sitten tälläinen juttu todellakin toimii! Olen kyllä joskus aikaisemminkin yrittänyt jotain vastaavaa, huonommalla menestyksellä. Harmi vain, etten edellisistä vuosista masentuneena, hankkinut muiden kaalien taimia!
Onnistunut kirppaharhautus!
Mukulaselleritkin on hyvässä kasvussa. Siemenet kylvin jo helmikuussa. Nähtäväksi jää riittääkö kesän pituus mukulan kasvattamiseen. Viime kesänä olivat sellaisia lapsen pienen nyrkin kokoisia.
Salaattia jo korjattu ja istutettu uudelleenkin. Ekat sipulit on syöty. Että kyllä tämä tästä!
Mukulaselleri
Ärsyttää vaan niin jumalattomasti, että kun oli tuolla pelloillakin tilaa ja maalla asutaan, niin täytyy harrastaa tällästä city viljelyä. Pellot on niin savisia, että hyvä kun laiduntamiseen kelpaavat. Ja kaiken hyvän lisäksi, olen käynyt Alhmannilla Omavaraisuuden peruskoulutuksen. Että tietoo pitäs olla! Onneksi tosiaan ei ole kuitenkaan elanto kiinni tästä räpellyksestä! Voisi itku tulla, vaikka ei se nytkään aina kaukana ole!
Nauriita tuleekin ihan kolme kappaletta, wau!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti