Leipomiseen vaikuttaa myös se, että meidän kylältä loppui kaupanpito vuosi sitten kesällä. Lähimpään kauppaan on noin kymmenen kilometriä. Toinen, ehkä vielä suurempi asia on se, että minä VIHAAN syödä vanhaa leipää!
On jatkuvassa leivän leipomisessa haittapuolensakin. Tuoretta, lämmintä leipää tulee syötyä tosi paljon. Ja sehän näkyy jo ennestäänkin lihavan ihmisen, alati kasvavassa vatsakummussa!
No, enempää läskeihini puuttumatta, leivän leipominen on helppoa ja rahaa säästyy. Samasta
taikinasta voi tehdä myös sämpylöitä, jos muoto alkaa kyllästyttämään.
Perusohje tulee tässä:
HIIVALEIPÄ kaksi isoa leipää tai 16 sämpylää
- 5dl nestettä (maitoa, vettä, mehua tai heraa)
- 50g tuore hiivaa tai 1 pss kuivahiivaa
- 2 rkl sokeria, hunajaa tai siirappia
- 2 tl suolaa
- 1/2 dl öljyä tai juoksevaa margariinia
- 10-13 dl hiivaleipä- tai vehnäjauhoja
Kun on tarpeeksi vanha, saa tälläisiä synttärilahjaksi! |
Kullan siskon likan taidon näytettä! |
Hienojahan niistä tuli! |
Viillä tai pistele kohonneet leivät. Jos teit sämpyjä, voit voidella ne kananmunalla, vedellä tai maidolla ja ripotella niiden päälle jotain siemeniä tai hiutaleita. Paista leipiä 200 asteessa noin puoli tuntia. Kypsä leipä kumisee ontosti pohjaan koputtaessa. Sämpylät tarvitsevat 225 astetta ja noin 15 minuuttia paistoa.
Ei muuta kuin voita päälle ja ääntä kohden!
Meidän kotikylän "italialaiset"! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti