Leppämäen (ei niin hienot) rodot!

Some on täynnä kuvia  toinen toistaan upeammin kukkivista rodoista. Omilta pihoilta ja rodopuistoista napatuissa kuvissa on valtavia kukkivia pensaita ja pehkoja. Tämä alkukesä on ollut ilmeisen suotuisa alppiruusuille.

Meilläpä on myös rodoja! Osa niistä kukkii myös, paremmin kuin koskaan aiemmin. Ja toinen osa on niukin naukin hengissä!

Tämä kirjavalehtinen rodo olisi hieno, mutta se kärsii joka talvi.

Paikkaa, jossa rodot hengaavat, kutsumme "Metsäpuutarhaksi". Se sijaitsee kodan ja talon välissä, ennenkuin saavutaan pihaan. Ja todellakin, rodot todellakin hengaavat siellä, koska olen tosi huono niitä hoitamaan! Joskus niitä lannoitevedellä muistan kastella, mutta siinä se hoito sitten onkin. Meikä kun enemmäkin tälläinen hyötytarhuri ja huono siinäkin!
 Rodojen lisäksi Metsäpuutarhassa hengailee pikkutalviota runsaasti levinneenä, kieloja ja joitain satunnaisia sinne istuttamiani muita kasvin reppanoita. Selviytykööt kerallaan siellä!

Metsäpuutarhaan pääsee paria eri polkua.

Näkymiä eri polulta. Pienet rodot ei niin hyvin eroitu!

Näkymä talonedus paviljongilta.

Ensimmäiset kaksi rodoa sain Beibeltä ja tyttäreltä Marketanpäivälahjaksi joskus reilut kymmenen vuotta sitten. Hoisin niitä vähän liikaakin silloin ja peittelin ne tarkasti havuilla talveksi.
Niinhän siinä sitten kävi, että meinasivat kuivua ihan vallan sinne havujen alle. Kävin useasti niitä kurkkimasta havujen lomasta ja aina silmääni sattui ilmeisesti ainut puskien vihreä oksa. En tajunnut, että niitä pitää peittämisen lisäksi myös kastella keväällä.
Reppanat jäivät kuitenkin henkiin ja ovat uutta oksaakin kasvatelleet. Useana vuonna niissä on ollut kukka tai pari. Mutta tänä vuonna ne kukkivat hienosti!

"Valtavasti" nuppuja!

Varjoliljakin lupailee kukintaa!

Näiden juurella kasvaa raitalehtinen kielo!

Olen vallan lopettanut rodojen talveksi peittämisen. Olen kasannut lunta varovaisesti niiden päälle ja se on toiminutkin hyvin talvisuojana. Keväällä ollaan Beiben kanssa alettu kastelemaan niitä lämpimällä vedellä.
Muutamat edelliset talvet ovat olleet haastavia lumenpuutteen suhteen, enkä ole saanut tarpeeksi lunta rodoille. On ehkä syytä hommata kunnon varjostusverkot ja suojata rodot keväisin niillä. Havuilla en enään uskalla niitä peitellä!

Rodoja metsäpuutarhassamme on yhteensä 15 pensasta. Monta niistä olen saanut Beibeltä lahjaksi. Pari isompaa rodoa haettiin kavereiltamme naapurista. Koomisia piirteitä omaavasta Operaatio "Rodosta" voi käydä lukemassa täältä .
Molemmat näistä siirtorodoista jäävät kuin jäävät henkiin näköjään. Toisessa on hojossa on runsaasti kukkia ja uutta kasvustoakin pukkaa.

Toinen ei kuki ja siitä on paljon oksia ja lehtiä kuivunut. Mutta uutta kasvustoa on juuresta tulossa ja näyttäisi olevan voimissaan sen suhteen. Kiva juttu, että selvisivät siirrosta!

Etummainen ränkkykin hengissä sinnittelee!

Monta vuotta meni, ettei metsäpuutarha saanut uusia asukkeja. Viime kesänä ostin kuitenkin niinkin perinteisestä kukkakaupasta kuin Byggmax, kolme pikkuista rodoa. Hinta oli niin edullinen, etten voinut vastustaa kiusausta. Hei, jos 10 eurolla saa kolme, on pakko ostaa! Syytin asiasta Beibeä, koska kuppasi sisällä maksamassa meidän lautatavaroita niin kauan, että ehdin hairahtua! ='D
Eipä mitään, kaikki nämä kolme pikkuista selvisivät talvesta. Kuki niistä ei yksikään, mutta uutta kasvua on havaittavissa. Ei tainnut olla huono ostos sitten kuitenkaan!

Yhden kaveriksi ostin suokukan. Saas nähdä, mikä sen talvenkesto on!

Kaikkien rodojen nimiä en muista tai tiedä. Muutamista olen kuitenkin säästänyt nimilaput. Meiltä löytyy esim. "Percy Wiseman", "Helsinki" ja "Mikkeli". Nämä kaksi viimeksi mainittua ei ole kukkineet niiden hankinnan jälkeen, mutta hyvässä kasvussa olevat.

Helsinki ja Mikkeli maastoutuvat vihreyteen vasemmalle!

Mutta kaksi rodoa meillä on, joiden nimiä en toivottavasti koskaan unohda. Sitten meinaan ollaankin jo vakavan äärellä!

"Sua unhoittaa en saa!"

Ne rodot ovat nimittäin nukka-alppiruusut "Marketta". Toinen on ihan pieni. Ostettiin se Beiben kanssa vieraillessamme Mustilan Arboretumissa joitakin vuosia sitten ja se on siementaimi heidän Marketta -rodoista.

Pikku-Marke sinnittelee!

Se ei ole kovin hyvin menestynyt. Kasvattaa kyllä uusia oksia, mutta ne tuppaavat aina keväisin ruskistumaan. Mutta hengissä se on kuitenkin pysynyt jo monta vuotta. Ilokseni huomasin, että sen juurella on kaksi vuotta sitten Virosta ostamani vaaleanpunainen kielo. Luulin sen jo kuolleen, koska viime keväänä se ei noussut lainkaan.

"Kukas se siinä?"

Ehdin jo vuosi sitten ostamaan uuden ja istuttamaan sen eri paikkaan. Hyvä juttu, koska minulla on nyt kahdessa paikassa vaaleanpunaista kieloa!

 
Isompi Marketoista kukkii upeasti tänä vuonna! On ollut ihan pakko poiketa päivittäin ihailemassa tätä kaunista kaimaani.

Lupaan hoivata sitä ja muitakin rodoja entistä paremmin jatkossa, jotta tulevinakin kesinä kukinta olisi näin hienoa!