Kyse on ajasta; kanamainen näyttely Serlachius -museossa 16.9:ttä asti!

Kävimme jo kesällä Beiben kanssa Mäntässä ja Serlachiusmuseo Göstassa katsomassa Koen Vanmechelenin näyttelyn "Kyse on ajasta". Pidin sitä itselleni "ihan pakollisena" näyttelynä, koska kanat ovat niin kiinteä osa elämääni. Niin työn, kuin harrastuksenkin osalta.

Tämä näyttely on vähän erilaista taidetta, mihin ollaan ehkä totuttu. Pääosaa näyttelee kanat ja niitä on siis elävinä ympäri museoaluetta olevissa teoksissa.

Teksti lainattu suoraan Serlachius museon sivuilta:

Belgialainen taiteilija Koen Vanmechelen (s. 1965) on kansainvälistä tunnustusta saanut käsitetaiteilija. Hänen uraauurtavat teoksensa käsittelevät biokulttuurista monimuotoisuutta ja identiteettiä. Hänen tuotantonsa keskiössä ovat kanat, joista tulee hänen hankkeissaan sekä taideteoksia että yhteiskunnan vertauskuvia. Vanmechelen nivoo yhteen taiteen, tieteen ja filosofian ja tarkastelee niiden välistä vuorovaikutusta. Samalla hän pohtii globaalia perintöämme sekä tutkii, millaisia elämisen ja kehittymisen valintoja teemme. Vanmechelenin lähestymistavalle on ominaista monitieteinen yhteistyö ja yhteisöllinen toiminta.

Vanmechelen sai työlleen maailmanlaajuista tunnustusta 1990-luvun lopulla, kun hän aloitti taiteellisen kanojen risteytyshankkeensa Cosmopolitan Chicken Projectin (CCP). Hankkeessa lähes kahdenkymmenen vuoden aikana syntyneitä taideteoksia on ollut esillä näyttelyissä eri puolilla maailmaa. Hanke on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta luonnontieteilijöidenkin parissa. Jokainen uusi CCP-risteytyshankkeessa syntynyt kanasukupolvi on osoittautunut edellistä elinvoimaisemmaksi, pitkäikäisemmäksi, vastustuskykyisemmäksi ja vähemmän aggressiiviseksi. Vanmechelen on saanut tieteellisestä yhteistyöstään Hasseltin yliopiston kunniatohtorin arvon (2010) ja Golden Nica Hybrid Art -palkinnon (2013).

Vanmechelenin taide on yhtä monimuotoisen risteytynyttä kuin CCP-hankkeen kanatkin: hänen teoksissaan yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla maalaus, piirustus, valokuva, innovatiiviset 3D-tekniikat, videotaide, installaatiot ja puuveistokset. Vanmechelenin taide kumpuaa taiteilijan näkemyksestä, jonka mukaan taide on osa yhteiskuntaa ja toimintaa ihmisten kanssa. Taiteilijan tärkeimmät tämänhetkisissä hankkeissa keskitytään johdonmukaisesti yhteisöön: Cosmogolem on globaali taidelähtöinen lasten oikeuksien hanke, Walking Egg (Kävelevä muna) on kehitysmaissa toteutettava hedelmällisyysprojekti ja Combat on ensimmäisen maailmansodan muistoa kunnioittava hanke. Näitä hankkeita tukevat säätiöt järjestyivät vuonna 2011 uudeksi instituutiksi, joka sai nimen Open University of Diversity (Monimuotoisuuden avoin yliopisto).

Vuonna 2016 Vanmechelen aloitti hankkeensa Planetary Community Chicken (PCC). Siinä viedään uusia kanaristeymiä heikossa asemassa oleviin yhteisöihin eri puolille maailmaa MOUTH-säätiön huolehtiessa siitä, että suunnitelma toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. MOUTH on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka ryhmä eurooppalaisia lääkäreitä ja luonnontieteilijöitä perusti yhdessä Vanmechelenin kanssa vuonna 2016. Sen tarkoituksena on tarkastella taiteen, luonnontieteen ja ihmisten vuorovaikutuksen avulla biokulttuurisen monimuotoisuuden sovelluksia ja vaikutusta.

Vanmechelenin teoksia on ollut esillä lähes joka mantereella USA:sta Kiinaan ja Islannista Senegaliin. Belgiassa hänen töitään on ollut näytteillä lukuisissa museoissa ja tiloissa, esim. Verbeke Foundationissa, Watoussa, Museum M:ssä ja Z33:ssa. Hänellä on ollut omia näyttelyitä ja hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin m.m. seuraavissa museoissa: The National Gallery (Lontoo), Victoria and Albert Museum (Lontoo), Kunst Palast (Düsseldorf), Muziekgebouw aan ‘t IJ (Amsterdam), Macro (Roma), MAD Museum (New York), Belvedere (Wien), ZKM (Karlsruhe) ja Puškinin taidemuseo (Moskova). Hänen teoksiaan on ollut säännöllisesti esillä Venetsian biennaalissa. Niitä on ollut esillä myös Moskovan, Havannan, Dakarin ja Poznańin biennaaleissa, Guangzhoun triennaalissa, Shanghain maailmannäyttelyssä (2010), Manifesta 9:ssä sekä documenta 13:ssa.

Vanmechelen asuu Meeuwen-Gruitrodessa Koillis-Belgiassa. Hän on synnyinkaupunkinsa Sint-Truidenin kunniakansalainen. Vuodesta 2017 taiteilija on pääasiallisesti tehnyt työtään uudessa ateljeessaan La Biomistassa, jonka on suunnitellut sveitsiläinen arkkitehti Mario Botta. LABIOMISTA, joka sijaitsee entisen eläintarhan alueella Genkissä, avautuu yleisölle keväällä 2019. Taiteilijan ateljeen lisäksi alueella tulee olemaan kulttuuri- ja eläinpuisto, koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Monimuotoisuuden avoin yliopisto.

Ulkoalueella oli myös villasikoja, joille oli tehty aikas hulppea, säädosten mukainen, kaksikertainen aitaus museon ulkoalueella olevalle saarelle.

Muutenkin museon ulkoalueella kannattaa kesäaikaan kierrellä ajan kanssa. Se on todella upea isoine, vanhoine puineen, taideteoksineen ja järvenrantamaisemineen.

Olemme pitäneet kovasti näistä Göstassa olevista, hieman erilaisista näyttelyistä. Ja tästäkin pidimme kovasti.
Pidimme siitä, että näyttelyä oli tosiaan tuotu ulos. Olisikin ollut jotenkin hämmentävää, jos nämä elävät eläimet olisi ollut museossa sisällä.

Toisaalta, voi taas olla sitäkin mieltä, että voiko eläimillä tehdä taidetta? Tässä oli hieman sellaista eläintarha -meininkiä. Nämä kanathan on "teetetty" vartavasten tätä näyttelyä varten.

Munassa oli päivämäärä, mitä ei koskaan tule!

Koen Vanmechelen on esittelyn mukaan eettinen taiteilija ja hänen hankkeessaan viedään uusia kanaristeymiä heikossa asemassa oleviin yhteisöihin eri puolille maailmaa.

Sisällä museossa oli valtavia hyllyjä täynnä kukkoja.

Nämä kukot olivat olleet osa rotujen risteystyötä.

Ainahan tälläinen pistää vähän mietityttämään. Yritetäänkö ihmiskuntaa pitää väkisin hengissä niillä alueilla, missä se on vaikeaa? Onko oikein sorkkia evoluutiota?

Meikäläiset eivät taiteesta ymmärrä sen enempää, kuin mitä se meille antaa. Ja se mitä se antaa, onkin sitten ihan omassa päässä!

Vaikka näyttely aiheutti paljon ajatuksia ja keskustelua meidän kesken, pidimme siitä paljon. Tälläistä taide pitää ollakkin. Herättää ajatuksia ja mietteitä. Ymmärsi siitä yhtään mitään tai ei!

Harmi, että vähän niin kuin unohdin tämän meidän kesäisen museokäynnin. Olisin voinut tehdä postauksen jo aiemminkin.

Kuva näyttelykirjasta

Näyttely on tosiaan esillä vielä viikon ajan. Jos aikaa löytyy, kannattaa lähteä reissulle Mänttään ja käydä katsomassa tämä erilainen taidenäyttely.

Kuva näyttelykirjasta

Serlachius museoiden aukioloajat


Tervetuloa Sari seuraamaan Rakkautta ja maan antimia!