Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Kukkia, kukkia!


Kyllä nyt puutarhuria hemmotellaan! Tuntuu, että kaikki paikat ovat kukkia väärällään. Ruusut ovat kukassa tai aloittelevat kukintaa. Puistosyreenit ovat kukassa ja ilma on iltaisin sakeanaan, huumaavaa tuoksua.

Juhannusruusu ja kurjenpolvi

Ruusu toiselta puolelta ja eri kurjenpolvi

En todellakaan ole hyvä puutarhan hoidossa! Olen laiska! En jaksa/viitsi nyppiä rikkaruohoja, kastelen ja lannoitan huolimattomasti ja muutenkin laiminlyön kasviksiani. Minun tapani on, että se rehu, mikä ei hoitamatta selviä meillä, se saa sitten mennäkin. Istutan, kastelen ja katson, jääkö henkiin. Se on minun tyylini!.
Huonosta hoidosta huolimatta, kukat ja pensaat pärjäilevät aikas hyvin. Ja jaksavat kukkia, vuodesta toiseen upeasti!

Unkarinsyreeni

Yksi minua todella ilahduttava asia tänä kesänä on, että nuokkusyreeni kukkii ensimmäistä kertaa. Ostin sen Pinsiön taimistolta nelisen vuotta sitten. Ensimmäisenä talvena se lähes kuoli. Kaikki versot paleltuivat. Mutta juuresta pukkasi uutta kasvua ja siitä onkin kasvanut, oikein terhakka, pikku pensas.


Ihana nuokku!

Haluan paljon syreenejä pihaamme. Ne ovat upeita, kukkivia pensaita, jotka tuoksuvat ihanasti. Ostin Lepaalta kolme vuotta sitten samettisyreenin ja sekin on kasvanut hienosti. Alkukesän tuulet vain rankaisivat näitä kahta pikku-syreeniä pahasti. Molemmista katkesi melkein kaikki uudet kasvannaiset myrskyissä. Samettisyreeni ei vielä kuki.
Kukinnan ja tuoksun lisäksi, on yksi syy, miksi haluan suosia syreenejä. Syreenikiitäjät. Monena kesäyönä ollaan katseltu, kun ne ovat mettä juomassa syreenien kukinnoissa. Mahtavan upeita, pikkulintujen kokoisia, yöperhosia. Oletteko Te koskaan nähnyt niitä?

Pohjantähti köynnösruusu, allaan valkoinen kurjenpolvi

On minulla ollut jotain suunnitelmiakin istutuksissa. Ihastuin joitakin vuosia sitten englantilaisten tapaan istuttaa kurjenpolvia ruusujen sekaan. Olenkin näin tehnyt ja ollut tyytyväinen. Monet ruusut ovat harvoja ala-osistaan ja kurjenpolvet tuovat rehevyyttä ruusujen juurelle.

Lehtosinilatva

Tuoksullaan huumaa myös lehtosinilatva. Sain sen vuosia, vuosia sitten, entiseltä työkaveriltani. Se kitui aivan väärässä paikassa, koska en edes tiennyt mikä se oli. Muutama vuosi sitten siirsin sen, ja kas. Johan kukkii!

Valkoinen lehtosinilatva




Jatkossa sen ei tarvitse kukkia yksin, koska sain tällä viikolla kollegaltani, valkoisen version kyseisestä kukasta. Vähän jäi harmittamaan, kun en sieltä Turin kukkamarkkinoilta ostanut sitä kirjavalehtistä lehtosinilatvaa. Sellainen täytyy kyllä vielä saada.

Helmiorapihlaja

Vuorikaunokki?

Kun kiertelin pihassa ja katselin kukkia, tajusin, etten ole ihan kamalasti ostanut perennoja. Olen suurimman osan saanut ja ilokseni muistan, keneltä ne olen saanut. Olen myös hankkinut perennoja paljon taimienvaihtopäiviltä ja kirppiksiltä. Jo edellä mainitut kurjenpolvet, ovat sellaisia, joista olen suurimman osan ostanut "uutena".

Joku kurjenpolvi ja ruusu jonka löysin marjapensaan juurelta

Kesäpikkusydän ja maksaruohoa

Olen jossain postauksessa hehkuttanut ison työyhteisön etuun. Kukka-asioissa se on ollut ehdoton. Aina kun puhut jostain kasvista, jollain se on. Ja, jos hyvä säkä käy, saatat saada pikku taimen!

Mökinruusu

Kurtturuusu


Ruusuja meillä ei ole montaa. Alun perin Leppämäestä löytyi Malvialan ruusu, juhannusruusu, mökinruusu, pari kurtturuusua ja yksi, jonka nimeä en ole saanut selville. Kun se alkaa kukkimaan, laitan kuvia. Te, jos kuka, olette sellainen tietotoimisto! Ja hei! Yksi pikku ruusu, löytyi punaherukkapensaan alta. Varmaan joku äitienpäiväruusu tms.
Beibeltä olen saanut Pohjantähti köynnösruusun. Haluaisin lisääkin ruusuja. Vanhan aikaisia pensasruusuja. Mutta ne tarvitsi sellaisen paikan, missä ne saisivat vähän levitäkin. On vaikeaa, kun ensin raivaat vanhan pihan avaraksi ja sitten sitä pitäisi alkaa taas täyttämään!

Siperian kurjenmiekka

Tiesittekö, että päivänliljan nuppuja voi syödä? Maistakaa jos raaskitte!

Ruskolilja

Leppämäessä ei ollut paljoa kukkasiakaan. Kirjava ukonhattu, narsisseja, helmililjoja, tiikerin- ja ruskoliljoja, kesäpikkusydäntä ja syysleimua. Eipä paljon muuta. Kaikki muut olen haalinut jostain. Tai, siis saanut!

Penkki syreenin ja ruusun keskellä

Pystykukkainen agileija

Agileija

Lehtoängelmä


Muutenkin,  vasta viime vuosina, minulla on ollut aikaa ja yleensäkin, kiinnostusta kukkia kohtaan. Olen ollut enemmänkin, sellainen syötävän kasvattaja. Olen panostanut ryytimaahan. Alkaakohan kelkka kääntymään, kukkia kohden? Kuka tietää?!?

Viron tuliainen; valkoinen kesäpikkusydän

Taatan kurjenmiekka

Joku laukka...

Ei minulla ole montaa kukkapenkkiä. Enkä ole halunnut niitä lisätäkään. Täynnä olevat kukka-alueet, ovat hieman hillinneetkin minua. En ole voinut hankkia lisää lajikkeita, kun ei yksinkertaisesti ole ollut tilaa. 

Vain kaarnalaivaa, tuuli hiljaa keinuttaa...

Mutta Beibe heitti tossa, päivänä eräänä, jos tehtäs pyöreä kukkapenkki. Entiselle ratsastuskentälle, hän sitä kaavaili. Kivireunukset ja kaikki. Mitäs vaimo siihen voi sanoa? Totta kai, rakas! Tehdään vaan!

Uusin hankinta; Isabellan syreeni

Kummityttömme Nea, on ollut meillä koko viikon. Onneksi ollut upeat ilmat olla ulkona ja nauttia kesästä. Hän on hengaillut elukoiden kanssa, vähän Lillistellyt ( eli ratsastellut) ja ollut minun talliorjana.

Näkymä tiikerililjan takaa




Viikonloppuna on luvassa ainakin maalaismarkkinat ja heinäpellolle menoa. Kunnon landemeininkiä!
Ja tietysti grillaamista!
 Grillaamisesta puheen ollen, laitankin lopuun kuvan S-ryhmän, hämmentävästä, markkinoinnista!

Että, paljonko se makkara oikein maksaa????

AURINKOISTA JA IHANAA VIIKONLOPPUA TEILLE KAIKILLE!!!! JA RAKKAUTTA, KUKKASTEN KERA!!!


12 kommenttia:

  1. Öööö... ai siis ettet sinä muka ole hyvä puutarhan hoidossa??? Hahhah sanon minä, sinähän tiedät noin miljoona erilaista kukkaa ja kaikki kukoistaa hullun lailla sun pihassa!!

    Ihan vaan vertailun vuoksi: meidän tontilla on juhannusruusu. Ei muuta. Paitsi jotain luonnonkukkia. Tosin tollasen ruskoliljan (1kpl) oon nähny täällä myös, se sitkeästi nousee joka kesä jostain talon nurkalta. Paitsi tänä kesänä ei oo kyllä näkyny, on tainnu luovuttaa, kun en tajua tehdä sille mitään.

    Niin joo, on mulla myös syreeni, joka kylläkin on evakossa koivun alla. Se pitäis jonnekin siirtää siitä, kun vaan keksis minne. Niitä mä kans tahtoisin tänne tosi monta, mutta en saa hommattua yhtään kun en tiiä mihin laittaisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat hämäävät paljon, Heli hyvä! Suotuisasta kuvakulmasta otettuna, kukkivat vuohenputket ym., eivät näy! :) Paitsi siperiankurjenmiekoista otetussa, joku linssiludevuohis on päässyt kuvaan...
      Kyllähän se myöntää täytyy, että kukat mua kiinnostaakin. En minä muuten niiden nimiä muistaisi. Mutta en mitenkään intohimoisesti niiden alajajeja tankkaa. Mulle tulppaani on tulppaani ja kurjenpolvi kurjenpolvi. Väristä ja lehtienmuodosta piittaamatta.

      Teillähän on sellainen avara pellon laita tontti, eikös! Syreenithän olisi loistavia sinne pihan ja pellon välimaastoon. Isoksi kasvaessaan, suojaisivat hieman pihaakin tuulelta. Syreeni on tosi helppo, eiväthön pihasyreenit muuten autiotalojen pihoissa kasvaisikaan. Kunhan alkuvuosina kattoo, ettei heinät tukahduta pikku taimia. Ja kastella täytyy, ennenkuin ovat kasvattaneet kunnon juuriston. Leikatakaan niitä ei ole pakko. Kuivat ja ränsistyneet pois. Se koivun alunen ei ole hyvä mesta. Koivu on sellainen vesijuoppo, että harva rehu sen kanssa pärjää. :)

      Poista
  2. Joko olet selvittänyt sen keltaisen kukan nimen, minkä olet aikonut syksyllä täältä hakea?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Se on koreaonnenpensas. Syksyyn siis....

      Poista
  3. Kurjenpolvista tykkään kovasti. Meillä ruusujen alaosat myös kaljut, joten pitäisiköhän istutella kurjenpolvia ruusujen seuraksi. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurjenpolvet ovat jotenkin niin luonnollisia!
      Tosiaan, pari vuotta sitten tuli telkusta englantilainen puutarhaohjelma, missä oli sellainen cottage garden. Siellä kaikkien ruusujen kumppanina oli kurjenpolvia. Ihanasti korkeammat lajikkeet kasvoivat ruusujen sisään. Kun ruusut olivat kukkineet, alkoivat kurjenpolvet kukkimaan ja näytti ihan kuin ruusu olisi jatkanut kukintaansa. Tykkäsin kovasti!

      Poista
  4. Upeaa kukintaa! Paras kukka-aika on jo ihan lähellä. Ainakin meillä on nyt joka puolella nuppuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka paikka on niin kauniina! Tänään pioni, olisikohan Sarah Bernhard, alkaa availemaan nuppujaan. Ihana!

      Poista
  5. En todellakaan ymmärrä mitään puutarhanhoidosta, mutta jotain kukkia meidänkin pihalla vaan plumpsahtelee eivätkä ole rikkaruohoja. Sinullan niitä tursuaa, joten minun silmissä aika epeli suorastaan kukkakuiskaaja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh! Siitä kuiskimisesta niin tiedä! Kiduttamalla ovat vahvistuneet! ;)

      Poista
  6. Upeaa kukkaloistoa, voin kuvitella tuoksun

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpiminä kesäiltoina tuoksu on kyllä mahtava!

      Poista