tiistai 14. heinäkuuta 2015

Purnu. Kesänäyttely ja Aimo Tukiasen patsaita.

Keinuheppa oli vain lapsille. Tylsää!

Lauantaina meidän kultturelli elämä jatkui. Kohde oli Taidekeskus Purnu Orivedellä.

Aimo Tukiaisen teoksia

Näyttelyhallit

Emme olleet ennen käyneet Purnussa. Lauantaina siellä oli Suvidesing -tapahtuma. Olin jotenkin naivisti ajatellut, ehkä hankkivanikin sieltä jotain. Mutta hinnat olivat kyllä tehdasduunarille ihan liian kalliita. Tiedostan kyllä, että suomalainen käsityö ja taide on hintavaa. Mutta ei tarvitse yhtään ihmetellä, tuollaisella hinnoittelulla, jos "tavalliset" keskituloiset eivät niitä kotiinsa hanki.

Nurmialueella olivat myyntiteltat

Jouna Karsi "Vuoristorata". Ihan ok, johonkin julkiseen tilaan.

Kaija Poijula " Sleeping Beauties 2". 2500e. Voikukan siemeniä vanerilaatikossa. Miksi?




Esittelyhalleissa olevat teokset, myytävänä olivat nekin suurin osa. Mutta hinnatkin pompsahtivat desingtorin satasista, tuhansiin jopa kymmeniin.
Muutenkin esillä oleva taide oli liian korkealentoista meille. Koska olemme juntteja ja ymmärrämme vain esittävää ja "järkevää" taidetta, osa teoksista jätti ilmaan kysymyksen; Miksi?
En kauheasti ymmärrä erilaisten tekniikoiden päälle mitään. Ehkä siksikin, ihan kaikki, ei oikein avautunut minulle. Eikä kyllä Beibellekkään.

Aimo Tukiaisen teoksia


Jouna Karsi. En muista nimeä. Mökki ilmassa, kenties? ;)

Tässä oli jotain, mistä pidin. Ehkä tuo puutarhakalusto? Meillä on samanlainen.

Paikkana Purnu on hieno! Järven rannalla, luonnon helmassa. Ihan sen takia siellä kannattaa käydä. Tosin sisäänpääsy oli 11e/nenu. Mutta käsittääkseni, hintaan sisältyy saunominen rannan savusaunassa, niinä päivinä kun se on lämmitetty.
Savusauna olikin hieno. Kävimme kurkkimassa sinne, kun sitä lämmitettiin. Se ympärillä oli kuusenriuista tehtyä aitaa, mikä miellytti minun silmääni.




Purnussa on, Orivedellä syntyneen, kuvanveistäjä, Aimo Tukiaisen, pysyvä näyttely. Hänet, ehkä parhaiten tunnetaan, Mannerheimin ratsastajapatsaasta. Siitä olikin monta koevedosta näyttelyssä.






 Muutenkin, Tukiaisen teokset, olivat Purnun parasta antia. Isot ja pienet kipsi- ja pronssivedokset hänen töistään, olivat omassa riihigalleriassaan. Vedoksia mitalleista ja muotokuvista. Jotkut teoksista, olivat ihan tajuttoman isoja.

Lalli

Porin sankaripatsas. Ja minä, 166cm, vieressä.

Tulkaa minun tyköni. Ja Beibe saa siunausta alla!
Ihan käsittämättömän monta patsasta tunnistin näyttelyssä. Niitä on pitkin naapurikuntia ja syntykaupunkissani Tampereella. Mutta en ole niiden tekijää ennen tiennyt.

Orivarsa. Oikea patsas on Oriveden keskustassa.




Koska meillä on aina ruoka mielessä, sitä piti myös saada. Purnussa on aivan ihana aittamuseokahvila. Siellä, en valitettavasti, viitsinyt kuvata. Väkeä oli niin paljon, että joku olisi voinut närkästyä, jos olisin kuvia näpsinyt. Mutta kahvio oli sisustettu talonpoikaisesineistöllä ja -huonekaluilla. Tosi hieno!




Kahvilan vieressä oli ruokateltta, mistä sai ostaa keittoa ja pulled pork leipää. Me valitsimme lohikeiton. Ja se olikin hyvä valinta! Erittäin maukasta! Ruuat oli tehnyt Oriveteläinen pitopalvelu, Wallesmanni.





Väkeä oli tapahtumassa tosi paljon. Jo se kertoi Purnun olevan taiteenystävien suosiossa. Minua näyttelyn anti ei vakuuttanut. Mutta paikka oli sen verran hieno, että jos sinne tulee jonkun minua kiinnostavan taiteilijan töitä esille, aion kyllä mennä uudestaan.

Purnusta matka jatkui. Mutta minne, siitä seuraavassa jutussa!

6 kommenttia:

  1. Hienot näyttelyhallit, todella tyylikäs paikka. Mahtavaa oli nähdä kuvia sinusta <3 Hyvää jatkoreissua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puitteet Purnussa olivat kohdallaan. Hallit luonnon keskellä olivat taiteen esittämiseen upeat. Katot olivat valokatetta ja osa seinistä lasia, joten teokset kylpivät luonnon valossa.
      Pakko oli hivuttautua kuviin, ihan niitä mittasuhteita näyttääkseen. ;)

      Poista
  2. Hienolta näyttää, mutta noi hinnat on kyllä hurjia!

    Tykkään noista "kelluvista saarista", ihan hauskoja ovat mutta kotona tosiaan olisivat aika epäkäytännöllisiä kotona. x) Tuollaiset taideteokset tarviivat kyllä avaraa tilaa ympärilleen.

    Ja höh, aikuisten kokoluokkaa oleva keinuheppa eikä sillä saa aikuiset keinua, buu! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ne roikkuvat "jutut" oli hienoja. Ja niitä pääsi tutkimaan läheltä. Osaan kuitenkin kuvitella, miten niihin törmäilisi, jos ne olisivat kotona. :)

      Meinasin kyllä alkaa kiukuttelemaan, että mä haluun, kun näin sen kieltokyltin hepan vieressä. :D

      Poista
  3. Mun mielestä noi voikukan siemenpallot laatikossa on kertakaikkisen ihana! Tahdon sen meille. Tulis varmaan edukseen tossa olkkarin senkin päällä lehtipinon alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli omalla tavallaan kaunis. Hinta sille minun mielestäni vaan oli kauhea!

      Ei muuta, Maija, kun ite sellasta tekemään. Vanerilaatikko, pala lasia ja voikukan siemenpalloja. Tai ainahan voit käydä sen Purnusta hankkimassa, hintaan 2500 euroa. Siinä ei ollut punaista varausympyrää.

      Poista