sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Arkikuvia 45/52 ja ihanaa isänpäivää kaikille!

Perusaamiainen töissä!

Tää viikko on ollut oikeastaan aikas mitään sanomaton. Minä olen ollut töissä klo 16 saakka ja kotiin päästyäni on ollut jo melkein pimeää. Joten, mitään ihmeellistä ei ulkona ole tullut tehtyä. Elukat hoidettua ja silleen.
Pimeyttä ja märkyyttä vastaan ollaan taisteltu kotoilemalla ja syömällä hyvin. Beibellä on ollut aikaisemmin töistä päässeenä ruuanvalmistusvastuu ja hyvin hän sen on hoidellutkin!


Rusakon ulkofilettä, ranuja ja aurajuustokastiketta + salaattia!

Mutta yksi kana päätti alkaa alkuviikosta hautomaan. No, me ajateltiin, että hautokoot! Vähän hirvittää, jos tulee kylmät kelit. Toki, meillä on lämmitysmahdollisuus kanalaan. Ja on meillä ennenkin kanat talvella hautoneet ja vanhassa kanalassa, mihin ei lämpölamppua kummempaa lämmitystä saanut.
Saas nähdä nyt, onko munat edes hedelmöittyneitä. Täytyy ensi viikolla läpivalaista ne.

Kaneli, 6 munaa allaan!

Lintulaudalla on käynyt kuhinaa. Sen verran olen ehtinyt iltaisin puuhastelemaan, että talikakkuja olen tehnyt. Munkkirasvasta ja maapähkinöistä tällä kertaa.

Itsetehdyn talipötkön jäänteet ja kaupasta ostetus pallot. Molemmat laitettu samaan aikaan tarjolle.

Lisää hyytymässä!

Beibellä on ollut enemmän valoisaa aikaan touhuilla ulkona. Hän onkin taas keitellyt ulkosaunalla kalloja ja valkaissut niitä. Tällä kertaan oli vuorossa yksi kauriin kallo ja viikko sitten ampumansa rusakon kallo.



Hän on myös kehitellyt kylmäsavustuskierukkaa, jossa savustuspuru palaisi tasaisesti ja useamman tunnin. Sellaisia vastaavia on kaupoissakin myynnissä ja hänellä oli työkaveriltaan kokeilussa pyöreä malli. Mutta siinä puru paloi epätasaisesti ja tosi nopeaan.
Beibe onnistui aikas hyvin omassa tuotekehittelyssään ja teki savustuskierukan metallisesta hyttysverkosta ja minkkiverkosta.


Purut paloivat tasaisesti ja palaminen kesti 7 tuntia. Olihan kokeilun aikana savustuskämpässä pari lohenfilettä ja herkullisiahan niistä tuli!

Meidän pihassa oleva kota ja savustuskämppä edessä.

Nami nami naamii!

Olen myös pitkin viikkoa kutonut hieman. Pari joululahjaa on valmiina ja viikonloppuna aloiti yhden lisää. Vasen käsi on jo hieman kipeytynyt ja ensi viikon leikkaamovuoro näyttää sen, pystynkö ensi viikolla kutomaan ollenkaan. Töissä kädet on niin kovilla.
Mutta olen iloinen edes näistä kahdesta tekeleestäni. Koska olin ihan varma, etten pysty kutomaan yhtään mitään tänä vuonna!

Lauantain aamukahvi ja pari riviä Arskan kanssa!

Perjantaina olikin sitten hieman erilainen työpäivä. Meillä oli työturvallisuuskorttikoulutus Kangasalla automuseo Mobiliassa .

Läpäisin muuten kokeen ja uusi kortti on tulossa!

Oli mukava koulutuspäivä ja tauoilla hengailimme automuseon puolella. Ajoimme kilpaa rallisimulaattorilla ja kiljuimme niin, että kaikki kuulivat! Museossahan ei saa metelöidä, hyi meitä. Mutta kun oli niin hauskaa!

Ihan liian mehevä tilaisuus jättää käyttämättä. Maijan sikaosasto!

Koulutuksesta lähdin suoraan kaupoille ja käväisin Lentolassa avattuun Finlaysonin pop-up myymälään. Minua kiinnosti siellä lähinnä uusi Tom of Finland -mallisto. Tosin kävi niinkuin arvelinkin, ettei Tompat olleet 30% alessa, kuten useimmat muut tuotteet.


Mutta ei se mitään! Ostin meille uudet saunapyyhkeet ja ne ovat niin hienot! Ja mikä parasta, ne ovat tosi isot! Peittävät isommankin ruhon, eli meidän!


Kuppasin niin kauan reissussani, että en ehtinyt kehonhuoltojumppaan. Joten Beiben toiveesta löysin itseni hakemassa meille iltaruokaa!


Tästä "möröstä" riittää meikäläiselle syötävää pariksikin kertaa!

Viikonloppu menikin sitten samoissa merkeissä kun viikkokin. Ihan peruskotihommia. Mutta kyllähän me Maurin kanssa leivottiin sunnuntain isänpäivää varten täytekakkua. Minä leivoin ja koristelin ja Mauri hoiti tiskaamisen.




Korvat ihan kakkutaikinassa!

Sunnuntaina-aamuna, kun minun piti alkaa koristelemaan kakkua, Beibe sai taas jonkin siivouspuuskan. Hänen oli just sillä hetkellä alettava järjestelemään keittiön työtasoja ja nurkkahyllyä.
Sen hänelle soin ja väistin siksi aikaa, kun kodinhengettären siivousvimma meni ohi ja pääsin jatkamaan kakkuhommiani.

Kun mies siivoaa, ei vaimo mahdu samaan keittiöön!

No, sainhan minä sen kakun tehtyä. Ja vieraitakin kävi meillä syömässä kakkua. Isäni, tytär ja vävy kävivät. Kakku oli hyvää ja oltiinhan me syöty ihan ruokaakin ennen sitä!

Ihan mukava viikko, vaikkei mitään erikoista tapahtunutkaan. Mutta aina sitä kuitenkin jotain sattuu, eikä sen aina tarvitsekkaan olla mitään maata järisyttävää.

Oikein mukavaa ensi viikkoa kaikille ja ihanaa isänpäivän iltaa!


Muistinpa juuri tätä postausta kirjoittaessani, että unohdin antaa lahjani isälleni! Nimimerkillä "Vuoden "paras" tytär!"

Sanni, olet sydämmellisesti tervetullut seuraamaan Rakkautta ja maan antimia. Toivottavasti viihdyt!

14 kommenttia:

  1. Kiitos viikkokatsauksesta. Ei sitä aina tarvitse tapahtua jotakin maata mullistavaa, ihan tavanomaisetkin viikot ovat mukavia. Hienot pyyhkeet olette saaneet. Herkullinen kakku. Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakku oli kyllä erinomaista, vaikka itse sanonkin! ='D Ja mikä parasta, sitä riitti pitkälle viikkoon kahvin kanssa nautittavaksi!

      Poista
  2. Ihanan arkista! Mutta onko tavallista, että kana hautoo talvella? Voisiko tipuset selvitä kun kylmimmät ajat on vasta edessä? Näin kanoista mitään-tietämättömänä....

    Näytin omalle miehelleni tuota kylmäsavusysteemiä ja hän on vilpittömän kateellinen! Nimenomaan KYLMÄsavujuttu olisi meillekin toiveissa. Olemme pohtineet voiko tuollaisesta lämminsavustimesta jotenkin johtaa savun viilenemisen kautta ruokaan. Meilläkin tuotekehittelyä sen tiimoilta, mutta jos voit kirjoittaa tarinan miten tuo on tehty, isäntä olisi riemuissaan!

    Eläimet on niin tarpeellisia tiskikavereita, ei parempaa ole. Meilläkin aina vatkain ja kulho päätyy eri päihin keittiötä ja molemmat on puhtaat kun "tiskikone" lopettaa.
    Tosi kaunis kakku!!!

    Hauskaa ensi viikkoa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä noi kanat voi alkaa hautomaan ihan koska vaan! Yleensä kyllä syksyllä ja talvella niillä on sulkasatoa ja munintataukoa. Mutta joskus näitä pöystejä löytyy parvesta, jotka eivät halua mennä perinteiden mukana! Meillä on joskus yksi kääpiö-kotchi hautonut vanhassa, kylmässä kanalassa tammikuussa, kun ulkona oli pakkasta -28 astetta ja kanalassa vain lämpölamput lämmölähteinä. Uskomatonta kyllä, tämä kilon painoinen kana sai pidettyä munat lämpiminä ja meidän Talvi-kana on peräisin tästä pesueesta. On muuten yhtä sisukas pikku-kana, kuin Blondi-äitinsä!

      Täytyy ajan kanssa ottaa oikein mittoja Beiben savustinhäkkyrästä ja laittaa vaikka kuvien kanssa tänne blogiin!

      Poista
  3. Pitkästä aikaa visiitillä..oi miten kiva oli lukea..kurkkailen mielelläni sun blogiin mutta kommentoiminen jää usein arjen kiireessä...onpas teillä kivat pyyhkeet🤗Mukavaa alkavaa viikkoa🌼

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun käyt kurkkailemassa! Eikä sitä nyt aina ehdi kommentteja jätteleen! Minä olen ainakin huono kännykällä alkaa kirjoittelemaan, ainakaan mitään pitkiä viestejä!

      Poista
  4. Nuo Tomit ovat mulle ihan liian...no jotain. Upeaa arkea, tavallista ja kivaa. Ihanaa, että mieskin viihtyy keittiössä ja puuhastelee ja upea Mauri, tiskikone :D

    Meilläkin on jonkin asteinen kylmäsavustin, tykkään lopputuloksesta.

    Teillä taisi olla kivaa Mobiliassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tompat jakavat mielipiteitä! Ja hyvä niin, ei kaikkien tarvi kaikkea ymmärtää!

      Tauot olivat mukavia koulutuspäivässä! ;'D

      Poista
  5. Ihana Kaneli ja Mauri (isäni kaima) hoitaa hyvin esipesun.
    Pakko kysyä miten teillä valkaistaan kallot? Asiaa, jota minulta kysytään useasti, mutta en ole vuosikausiin puuhastellut asian kanssa.
    Siivoavan miehen on hyvä antaa puuhastella rauhassa, varsinkin keittiössä :)
    Mukavaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti Kaneli jaksaa makoilla munien päällä. Kesällä se jätti haudonnan kesken...

      Beibe hankki poliisilaitokselta räjähdeainehankintaluvan 30%;lle vetyperoksidille. Luvan saatuaan, hän osti sitä apteekista. Oli aikas hintavaa, maksoi 80 euroa litra.
      Hän tosiaan nylkee kallot ensin, keittää niitä n. pari tuntia ja painepesurilla pesee "kypsistä" kalloista loput lihan sun muut roippeet pois. Sitten hän käärii kallot vetyperoksidiin kastetuilla rievuilla ja kelmuttaa "muumiot". Kallot on rievuissa pari päivää ja sitten niitä kurkitaan, ovatko tarpeeksi valkaistuneet. Jos ei, niin sitten kääritään takaisin ja annetaan olla vielä lisää. Valkaisun jälkeen kallot vielä pestään vetyperoksidista.

      Onni on elää miehen kanssa, joka pitää siivoamisesta!

      Poista
    2. Kiitos ohjeesta. Olen aikoinaan keitellyt kalloja ja ohjeet kysyin Eläinmuseosta. Sittemmin vetyperoksidi meni myyntikieltoon. Eläinmuseosta vinkattiin, että kallo kannattaa keittää fairy-vedessä, se irroittaa tehokkaasti rasvaa. Useimmat kalloni olen kyllä kerännyt "valmiina" luonnosta ja vain hieman valkaissut.

      Poista
    3. Ole hyvä vain ja vastakiitos tuosta Fairy -vinkistä!

      Poista
  6. Saat monet arkiset asiat tuntumaan mielenkiintoisilta ja jopa jännittäviltä. Tuli taas hymy huulille postausta lukiessani.
    Blogissani on sinulle haaste. Käy kurkkaamassa.
    https://rikkaruohoelamaa.blogspot.fi/2017/11/sinivalkoista-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista! Ihan tavalliset asiat ovat usein niitä "jännitävimpiä"!

      Hei kiitos haasteesta! =D

      Poista