Kuhmalahden kirppistapahtuma, Restaurantapäivät Kangasalla ja parvikirppis sekä ihana Aittakahvila Anna Sahalahdella!

Otsikko on näitä tienoita tuntemattomalle hieman harhaanjohtava, Kuhmalahti ja Sahalahti kuuluvat Kangasalaan. Mutta me "kantaväestö" puhumme edelleen vanhojen kuntien eikä taajamien/kylien nimellä. No, kuntaliitosasioihin sen enempää paneutumatta.
Tänä viikonloppuna oli tapahtumaa meidän kirkonkylällä, että oikein "isolla kylälläkin"! Kuhmalahden kauppa, parturi-kampaamo Eijan hius, Mikroporras ja Verhoomo Ekholm järjestivät yritystensä pihamailla kirpparitapahtuman. Myyntipaikat olivat ilmaisia, pöydät kuitenkin piti itse tuoda. Yrittäjät tarjosivat myös grilliruokaa ja munkkikahvit. Paikalla oli myös mansikan myyntiä Iso-Hervannan mansikkatilan toimesta ja metrilakuakin oli tarjolla.
Olin hieman harkinnut itsekin meneväni myymään "jotain", mutta minulla ei kauheasti ole mitään myytävää. Ja täytyyhän jonkun olla se ostava osapuolikin!

Hannulla on verhoomossaan kaikkea kivaa myynnissä! Esim. leffatuolit!

Tykkään tästä "Kirkonmenot" -kankaasta!

Sopii nöihin tuoliin täydellisesti!

Beibe on nyt ihan hurahtanut tohon kalastukseen. En tiedä onko se hyvä vai huono asia! Mutta kuitenkin kirppistapahtumissa on yleensä paljon kalastusjuttuja myynnissä, niin hänelläkin on sitten jotain katteltavaa!

Herreysin älpee oli hieman kiinnostanut. Jätin kuitenkin ostamatta!

Kun omalla kylällä on jokin tapahtuma, pääpaino on ehkä enemmän sillä tutuille moikkailulla ja jutustelulla. Mutta kyllä me jotain ostettiinkin! Minä osti kaksi vaaleanvihreää "sherrypikaria", yhteishintaan 2e. Beibe löysi pari uistinta ja virvelinvavan keloineen, hintaan 4e ja 20e.

Virelin vavasta ja kelasta ei nyt valitettavasti ole kuvaa!

Matkalla Kangasalle, kurvattiin yhelle sivuteille ja käytiin katsomassa eräiden mökkiläisten pitämää parvikirppistä. Mukavan pariskunnan kanssa jutusteltiin ja ostettiin heiltä Arabian suodatus"juttu", hintaan 2e ja 4kpl lasisia munakuppeja, hintaan 0,3e/kpl. Kiitti ja hei, ja matka jatkui!

Vain Luoja tietää, mitä tälläkin teen!

Mutta näistä syödään juhlavasti munaa!

Tampereen seudun Mobilistit ovat aikojen alusta järjestäneet Pikkolan koulun puistossa kaksi päiväiset Restaurantapäivät eli Rompetorin. Ollaan usein siellä käytykin, muttei nyt ihan joka vuosi.
Muinoinhan tämä on ollut se paikka, josta moni kangasalalainen pojankloppi on ekan moponsa ostanut. Nykyäänkin siellä on mopojakin myynnissä, mutta tavara ja hinnat ovat lähinnä antiikin luokkaa.

Olihan siellä kippoo, kappoo, auton-, moottoripyörien- ja mopojen osia. Vaateita, leluja, lehtiä, huonekaluja ja ihan kaikkea maan ja taivaan välillä. Mitä ihminen nyt vain kerätä voi, tai yleensäkkin tarvitsee!

Vanhoja maustepurkkeja

Meillä on kyniä voipytyssä. Tyttären kanssa naurettiin, että tohon jättipyttyyn mahtuis koko suvun kynät!

Projekteja!

Pallinsa hukanneille uudet sopuhintaan!

Nuoriso luuli pallogrilliksi. Valistin heitä ,että se on imuri!

Mun entinen työnantaja...

Peikko pissaa ämpäriin!

Meidän haaviin jäi tästä tapahtumasta Massey Freguson 65 -ohjekirja, hintaan 20e ja kirkkaan punainen kukkopilli, hintaan 4e. Jokainen voi kohdillaan miettiä, kumpi osti kumman!

Tarkoitus oli lähinnä käydä tsekkaamassa tapahtuma ainakin vielä tämän kerran. Sen uhkana on loppua, kun Kangasalan kunta aikoo rakennuttaa Pikkolaan uuden ammattikoulun ja käsittääkseni terveyskeskuksen. Tapahtuma etsii uutta paikkaa!
Kotimatkalla halusimme poiketa vielä imasemassa sumpit paikassa, jossa emme ole koskaan käyneet. Aitta-kahvila Anna on ollut toiminnassa aiemminkin, viimekisi pari kesää sitten. Siellä on ollut myös joulu- ja pääsiäismyyjäiset.

Kesäkahviolle on matkaa noin 7 kilometriä Kuhmoisten tieltä. Vähän siinä ajellessamme mietiskelimme, että viitsiikö kukaan poiketa isolta tieltä moisen kahvilan takia. Hämmästykseksemme parkkipaikalla oli useampi auto!
Koska meillä ei ollut mitään odotuksia paikan suhteen, (paitsi niitä vähän skeptisiä) yllätyimme todella iloisesti paikasta! Nuoren pariskunnan pitämä kahvio oli 1700-luvun, vanhassa pirtissä. Jotenkin en edes muita asiakkaita ovensuussa väitellessäni tajunnutkaan, etten astunut sisään aittaan vaan oikein taloon.

Isäntä kertoi, että he olivat ennen pitäneet kahvilaa oikein vilja-aitassa, mutta tämän paikan ostettuaan, siirtäneet kesäkahviotoiminnan pirttiin. Eikä todellakaan ollut huono ratkaisu!
Olemme Beiben kanssa kiertäneet aikas paljon näitä tälläisiä vanhoja pirttejä sun muita ja emme yleensä jaksa enään hirvittävästi edes innostua niistä. Kyllä ne viljakapat ja leipäorret alkaa olla nähty! Ja 16 vuoden asuminen vanhassa talossa ja pihapiirissä on vienyt enimmät intoilut!
Mutta jotenkin meihin kolahti tämän talon henki ja fiilis! Olisiko sillä, että se pääsi meidät niin totaalisesti yllättämään, ollut vaikutuksensa? Nuoren isäntäparin kiinnostus ja innostus omaan paikkaansa oli ihanaa!

Pirtin sisustusta!

Minun oli kuitenkin pakko kiertää katsomassa huoneet ensin, ennenkuin maltoin istahtaa kahvikupposelle. Parissa kammarissa oli kivasti sisustettu vanhoilla esineillä. Isäntä kertoi, että osa talon tavaroista ja huonekaluista on talossa olleita, mutta osa hankittu kirppiksiltä ja huutokaupoista.

Talon toisessa päässä oli vanhojen Arabian astioiden näyttely, mihin pääsimme emännän opastamana. Kyllä todellakin huomasi, että hän oli kerännyt niitä kiinnostuksesta, eikä vain siksi kun ovat muodissa. Hän tiesi tosi paljon astiastojen historiaa ja kertoi tarinoita niistä. Kiehtovaa!

Kahvila on vielä aitta-kahvilan nimellä, koska he eivät ole muutakaan nimeä keksineet. Tupa- tai Pirttikahvio sopisi hyvin. Mutta eihän nimellä väliä ole, kunhan tunnelma on kohillaan!
Ihana Aitta-kahvila Anna on avoinna heinäkuun ke-su klo 12-19 ja elokuussa ainakin viikonloppuisin.

Jos ajatte Kangasalta Kuhmoisiin päin, (tai miksei toistekkin päin) ja näätte Keljon tienhaarassa opastekyltin aittakahvilalle, niin tiedätte, että silloin on aika kahvitauolle! Jos ei kahvia tee mieli, siellä on myynnissä myös namia, limppaa, hieman käsitöitä ja kananmunia todella edullisesti!
Ja poiketkaan nyt ihan vaan sen takia, että paikkassa on niin hienot puitteet kesäkahviolle ja isäntäpari aivan ihanan sydämmellisiä!

Nämä pikkukärryt olisin ottanut Lillikselle silmää räpäyttämättä!