Rakkautta ja maan antimia: kesäkuuta 2023

maanantai 5. kesäkuuta 2023

Suuntana omavaraisuus 2023, osa 6; Luonnon monimuotoisuus omavaraistelussa, sekä lannoitus ja torjunta

4.6.2023

Kesä on tullut! Tosin välillä on hieman vaikea sitä uskoa, koska kesäkuu toi tullessaan kylmyyden ja jopa räntäsateita itä-Pirkanmaalle.

Kesähommat kuitenkin etenee, vaikka olisi kuinka kylmä. Jotenkin tuntuu, että luonto tykkää tällaisista ilmoista, vaikka viljelykasvit ja kesäkukat eivät niinkään.

Minäkin toisaalta pidän näistä viileistä ilmoista, koska ei ole hyttysiä. Heti kun pikkuisenkin oli lämpimämpää, niin johan olivat verenimijät liikkeellä. Pieni "piristävä" räntäsade kesäkuun ensimmäisenä päivänä karkoitti hyttysen pois.

Akvaario on myös oma ekosysteemissä
ja monimuotoisena lajistoltaan
voi hyvin.

Kesäkuun ensimmäinen maanantai tarkoittaa taas sitä, että on aika julkaista uusi Suuntana omavaraisuus -postaussarjan kirjoitus. Kello 9 aamulla tuttuun tapaan iso joukko omavaraisuudesta kiinnostuneita bloggareita julkaisevat kirjoituksensa yhtä aikaisesti. Postauksen aihe/aiheet on päätetty etukäteen ja kesäkuun aiheina on monimuotoisuus ja luonnonmukainen lannoitus, sekä torjunta.

Suuntana omavaraisuus -postaussarja on pyörinyt täällä blogistaniassa jo useita vuosia. Sarjan alullepanijat ovat Tsajut-blogin Satu ja Korkeala-blogin Heikki . Suuri kiitos näistä vuosista ja tämän kirjoittajaryhmän koossa pitämisestä ja kirjoittamaan patistelemisesta kuulu heille!

Rakkautta ja maan antimia-blogin sarjan aikaisempien vuosien postauksia voit etsiä tunnisteilla; omavaraisuus, suuntana omavaraisuus, yhteispostaussarja ja blogiyhteisö.

Vuoden 2023 sarjan postauksiin löydät linkit alta.

Laitan muiden osallistujien tämän kuukauden postausten linkit tämän omani loppuun!

Tomaatit, paprikat ja chilit
muuttomatkalla
kasvihuoneeseen.

Koska tapana on aina kertoa hieman kuulumisia ja omien omavaraisteluun liittyvien hommien edistymisestä, niin aloitan niillä.

Minun ansiotyöni loppui niin sanotusti suvivirren tahtiin. Olin kevätlukukauden henkilökohtaisena koulunkäynninohjaajana yläasteikäiselle oppilaalle. Koska työni oli määräaikainen, niin se loppui siitä syystä. Hain työlleni jatkoa ja samoihin aikoihin, kun tämä postaus tulee julkaisuun, olen työhaastattelussa entisellä työpaikallani. Minulle tarjottiin myös toista työtä, joka on pienten lasten parissa. Olen nyt kahden tulen välissä ja en oikein tiedä mitä tekisin. Ajattelin, että käyn molemmat haastattelut ja pyydän mietintäaikaa, jos yleensäkin valinnat kohdistuvat minuun.

On tämä hurjaa, kun tällaiselle yli 50-vuotiaalle mummelille tarjotaan töitä. Ilmeisesti olen onnistunut hyvin verkostoitumisessani ja ollut "oikeanlaisten" ihmisten kanssa tekemisissä.

Joka tapauksessa, kävi miten kävi ja päädyn mihin ratkaisuun tahansa, niin nämä molemmat työt alkaisivat vasta elokuussa. Joten kesän työt on auki ja olenkin ilmoittautunut työttömäksi.

Muistaminen ihanilta
työkavereilta!❤

Perinnesaunottajan opintoni jatkuvat edelleen ja tulevana lauantaina 10.6, Saunan päivänä, meidän opiskelijajoukko kokoontuu Jämsän saunakylään. Siellä järjestämme pari teemasaunaa ja vihdomme ihmisiä. Tervetuloa sinne siis!

Alueelle on pääsymaksu 10 euroa, jolla pääsee saunomaan alueen kaikkiin savusaunoihin. Mukaan uikkarit, pyyhe ja tossut. Lapset alle 16-vuotta saunovat ilmaiseksi. Alueella suihkut ja kahvio.

Itsekin aion tehdä jokusen hoitavan vihdonnan Saunan päivänä Jämsässä, jotta saan merkintöjä niistä. Montaa en jaksa päivän aikana tehdä, koska ovat aika fyysisiä tehdä.

Muutenkin meitä opiskelijoita on paikalla reilu 10 ja meidän tekemät vihdonnat ja vihtapesut ovat ilmaisia, vink, vink. Joten jos tulette paikalle, niin kannattaa etsiä perinnesaunottajaopiskelijat käsiinne.

Vihdassa koivua, leppää, pajua
ja pihlajaa.

Beiben kesäloma alkaa vasta heinäkuun lopulla, joten hän on ihan normisti töissä. Sillä välin minä "lomailen" ja haen töitä. Aion kyllä tehdä hommia täällä kotonakin. Kuukuna ja Omppukin ovat kovasti kyselleet, että koska voisivat tulla "kahdeksi yöksi" mummulaan. Että eiköhän sekin tässä kohta puoliin onnistu!

Eläimistä sen verran, että Tippi-uuhihan sai neljä uuhikaritsaa. Oikein mallikelpoinen mamma on hän ja karitsat ovat oikein reippaita. Ovat kasvaneet kovasti ja syövät jo laitumelta ruohoa, sekä tallissa rehua. Niiden suhteen menee hienosti!

Kanien kanssa on ollut sitten sitä epäonnea. Nöpö-kani synnytti yli kymmenen poikasta, jotka kaikki menehtyivät. Nöpö ei tehnyt ollenkaan pesää ja synnytti poikaset pitkin poikin karsinaa. Joten ne kaikki kylmettyivät ja osaa Nöpö oli syönytkin.

Pupsi on myös astutettu Huppelilla ja parin viikon päästä olisi sen vuoro poikia. Nähtäväksi jää, onnistuuko sillä äitiys paremmin.

Molemmat meidän kaneista ovat ensikertalaisia ja sekin voi hyvinkin vaikuttaa siihen, miten emonvaistot heräävät.

Pupsi ja Huppeli

Ankkavauvat eivät ole enään todellakaan mitään pieniä! Ne ottivat ihan järkyn kasvupyrähdyksen ja alkavat jo vaihtamaan untuviaan suliksi. Niillä on tosi kova kasvutahti ja sotkemisen määrä lisääntyy suhteessa kokoon. Onneksi asuvat tallissa ja päivisin ulkoilevat tarhassa.

Uusi kukkokin on muuttanut Leppämäkeen. Kukko Tulitukka tuli meille Beiben siskon tuttavalta ja orpington on sekin rodultaan. Parivuotias herra on tämä ja se on väritykseltään sellainen punertavaan vivahtavan vaalean ruskea. Buff-väristä olin etsiskellyt, eli sellaista ihan vaalean ruskeaa, mutta tämä kyllä kelpaa meidän sekaväriseen parveen.

Jännä on kyllä ollut käydä kanalassa, kun ei kukko tule päälle. Tulitukka tulee aina seisoskelemaan viereeni, mutta katselee vain mitä se emäntä puuhaa tai onko eukolla jotain herkkuja. Vaikuttaa kukko oikein kivalta!

Kanaparvihan pääsi kesäkuun ensimmäinen päivä, kuten ankatkin, ulkoilemaan pihalle. Päivisin ovat tarhassa, mutta jos ollaan kotona, niin saavat hengata pitkin pihoja. Tosin ankkoja en vielä vapaaksi päästä. Ovat sen verran villejä!

Mutta kanat ovat niin nauttineet! Juoksevat pitkin pihoja, käyvät katselemassa marjapuskien alta matoja, paistattelevat päivää rakennusten seinustoilla ja ottavat multakylpyjä siellä täällä.

Kukko Tulitukka

Kasvimaahommat ovat edelleen vaiheessa. Voipi olla, että jäävätkin osaltaan vaiheeseen, mutta se on sitten niin.

Iso kasvihuone on tomaattia ja paprikaa täynnä. Penkeissä kasvaa myös sipulia, persiljaa ja latva-artisokkia. Lasihuoneelle en ole vielä tehnyt mitään, mutta sinne menee kurkut, vesimelonia ja chilejä.

Kesäkukkia olen ostanut alennusmyynneistä ja muutamia hävikkikukkiakin olen löytänyt edullisesti. Kun oli kahtena kesänä kauppapuutarhalla töissä ja kesäkukkia sai ostaa henkilökuntahintaan, jotenkin kynnys maksaa kesäkukista nousi. Mutta samalla kyllä tuolla työskennellessäni rakkaus kesäkukkiin kasvoi niin vahvaksi, että pakko niitä on hommata ja paljon.

Marketat rivissä!

Beibe on tehnyt polttopuita ja lisää pitäisi tehdä. Meillä ei ole ollut koskaan Leppämäki aikoina näin vähää polttopuita liiterissä!

Onhan tässä taas hommaa jos kaikenlaista. Pikku hiljaa tehdään, vaikka kesä on kiireen aikaa. Tuntuu, että koko ajan pitäisi olla keräilemässä jotain luonnosta. Kaikki kasvaa sellaisella kohinalla, että ei taas perässä pysy.

Olen kuitenkin saanut kuivattua ihan mukavan määrän voikukanlehtiä marsuille ja kaneille talveksi. Ja lisää kuivaan tietysti koko ajan.

Kuusenkerkkiä olen myös kuivannut. Nyt suunnitteilla on yrttien, kuten lipstikan, mäkimeiramin ja mintun kuivaaminen. Minttua tarvitsen ruuan lisäksi noissa saunotushommissani.

Nokkosta kuivuriin ja
ryöpättynä pakkaseen.

Monimuotoisuus omavaraistelussa, mitä se voisi tarkoittaa? Meillä se tarkoittaa pienen alle 2 ha ranchimme monimuotoista luontoa ja sen ympäristöä. Olemme omilla toimillamme yrittäneet säilyttää luonnollisuuden ympärillämme. Kasvisto on monilajista ja osaltaan siihen on auttanut niittäminen, sekä laidunnus. Tästä hyödymme me itse, koska voimme kerätä villiyrttejä itsellemme ja kotieläimillemme. Asumme kaukana isoista teistä ja ympärillämme on metsää, sekä luomuviljelyssä olevaa peltoa.

Monilajistoisesta kasvistosta hyötyvät myös monet hyönteiset, eläimet ja linnut. Näitä kaikkia onkin meidän tontillamme paljon. Pikkulintuja pesii tonttimme ja naapuruston metsien lahopuissa, sekä linnunpöntöissä.

Hyönteisiä on paljon. Kotieläimet houkuttelevat niitä omalta osaltaan. Hyönteiset houkuttelevat taas puolestaan lintuja.

Ihmiset ihmettelevät perhosten puutetta. Meillä on koko kesän paljon erilaisia perhosia. Monesti unohdetaan sellainen asia, että perhosia ei saa pelkästään lisättyä kukkaniityillä tms. Pitää olla myös perhosten toukkien ravintokasveja. Esimerkiksi nokkosperhosen toukalle nokkosia, ritariperhosen toukalle putkikasveja, kuten karhunputkea, porkkanaa tai tilliä, sitruunaperhosen toukalle korpipaatsamaa jne.

Olemme istuttaneet lisää eri aikaan kukkivia syreenejä, koska ne ovat syreenikiitäjän toukan ravintokasveja. Myös aikuiset syreenikiitäjät ruokailevat yöllä syreenin kukkien medellä.

Nyt on pihasyreenien aika kukkia!

Monimuotoisuutta on omavaraistelijan kasvitarhassa. Harvoinpa omavaraistelija vain yhtä ravintokasvia viljelee, vaan erittäin monipuolisesti. Juureksia, vihanneksia, kukkasia ym. Eri aikaan kukkivia hedelmäpuita ja marjapensaita on usein paljon.

Ruusukvintteni kukassa.

Myös omavaraistelijan eläintenpito on monimuotoista. Usein on pidossa useita eläinlajeja, pieniä määriä kutakin. Kuten meilläkin. Muutama lammas, pari kania, joitakin kanoja, pieni parvi ankkoja. Sitten kissa ja kaksi marsua.

Monimuotoisuus kasveissa ja eläimissä pitää kasvustot, sekä laumat usein terveinä. Usein eri lajit hyötyvät toistensa läsnäolosta. Moni on varmasti kuullut puhuttavan kumppanuuskasveista. Ne torjuvat toistensa tuholaisia ja kasvitauteja. Esimerkiksi sipuli harhauttaa porkkanan tuholaisia ja toiste päin.

Eri eläinlajit syövät, pesivät ja etsivät suojaa eri kasvi- ja puulajeista. Siksi onkin tärkeää, että ei suosita pelkkää avaraa peltoa tai puistomaista pihaa. Vaan että tontilla on avaruuden lisäksi pensaita ja erilaisia puita.

Kukkapenkeillä ja kesäkukillakin on paikkansa omavaraistelija monimuotoisuudessa. Varsinkin loppukesästä, kun luonnonkukat alkavat olemaan kukkimisensa kukkineet, puutarhan viljellyt kukat ovat vaikkapa perhosille arvossaan. Sama pätee varhaisen kevään kukkiviin sipulikasveihin, kuten krookuksiin.

Uusi vadelmapenkki ja mehiläis-
pesät. Vadelmien tukipuut
on tehty meidän vanhan
sohvan runkopuista.

Meillä käytetään aika vähän kaupallisia lannoitteita. Torjunta-aineita ei juuri koskaan. Kumppanuus- ja karkottaja kasveja käytetään kasvimaalla. Tällaisia ovat esimerkiksi samettikukka ja kehäkukka.

Kirvoja kasvustoista poistan ihan suihkuttamalla vettä. Tai suihkuttelen nokkoskäytettä. Härmää olen torjunut liottamalla ruokasoodaa veteen ja tällä lioksella olen suihkuttanut kasvustoja.

Monestihan omavaraistelussa käy niin, että kun tauti tai tuholainen iskee, niin se voi olla kaput sadolle. Siksi onkin hyvä käyttää viljelykiertoa ja muutenkin yrittää ennalta ehkäistä tuhoja. Perunaa ja tomaattia ei kannata viljellä lähekkäin, sukulaiskasveina perunan rutto tarttuu tomaattiin. Tämä esimerkkinä.

Eläinten kanssa ennakointi on myös hyvä keino. Ruokinnalla ja hygienialla säästytään monilta vaivoilta. Liika ei kuitenkaan saa höösätä. Liika hoitokin voi sairastuttaa!

Tuholaisia vaikkapa kanalassa pystyy todella hyvin ehkäisemään kanalan oikeanlaisilla rakennusmateriaaleilla. Monella on ollut vaikeuksia kanapunkkien kanssa. Kanapunkki on rakenteissa elävä kanan ulkoloinen. Se mönkii rakenteiden rakosista öisin puremaan kanoja ja juomaan niiden verta. Kun kanalan rakenteet ovat sellaiset, että niissä ei ole rakoja, punkitkaan eivät pysty elämään kanalassa.

Kanojen kirppuja voi torjua kasveilla. Minttua esimerkiksi voi käyttää tuoreena tai kuivattuna kanojen munintapesien pehkuissa.

Olen tehnyt talvisin hakoja kuusen oksista kanalaan. Kuusella on desinfioiva vaikutus ja se raikastaa ilmaa. Kanat myös nokkivat silputtuja oksia.

Lampaille, lehmille ja hevosille voi kuusenhavuja antaa kaluttavaksi. Ennen vanhaan näin ehkäistiin ja karkotettiin matoja eläimistä. Katajakin käy, mutta sitä ei saa syöttää tiineille eläimille, jotteivat saa keskenmenoa.

Talon takana oleva kataja kukkii
komeasti.

Meillä on onni siinäkin, että meidän ympärillämme oleva luonto on monipuolista ja -muotoista. Löytyy peltoja, viljeltyä metsää, sekä monilajistoista, hoitamatonta sekametsää. On myös asutusta puutarhakasveineen. Vesistöjäkin löytyy muutaman kilometrin päästä ja ihan naapurustosta metsien laskuojia. Ja onhan meillä meidän oma pikku lampi, josta kuva postauksen alussa. Siellä asustelee jos jonkinmoista vipeltäjää. Välillä jokin vesilintukin siinä poikkeaa läpikulkumatkallaan. Kaloja siellä ei ole, emmekä ole niitä sinne halunneetkaan. Lammessa asuu paljon mantereita, sympaattisia liskoja. Olemme kuulleet, että kalat ja manterit eivät viihdy samassa lammessa.

Lasihuoneen vieressä kukkii
'Presidentti' pilarisomenapuu.
Takana 'Huvimaja' kirsikka, sekä
vielä pieni 'Punainen helminauha'
pilariomenapuu.

Nämä ovat taas sellaisia asioita, joista voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon. Onneksi ei tarvitse yksin olla tämän asian kanssa, vaan meitä on monta kirjoittamassa omista kokemuksistaan. Käypä lukemassa alla olevista linkeistä muiden yhteispostaukseen osallistuneiden kirjoitukset!