Hunajasima

 

Vappu lähestyy vääjäämättä ja samalla toukokuu. Minun vappuuni kuuluu ehdottomasti sima ja munkit. Ja tietysti itse tehtynä!

Oikeastaan munkkeja aloin paistamaan itse sen jälkeen, kun tyttäreni joskus näin alkoi vaatimaan. Siitä onkin sitten jäänyt perinne ja munkkeja paistan nykyäänkin pienen satsin joka vappu.

Mutta simastahan minun piti kirjoitella! Se on jännä juoma, ettei sitä tule tehtyä todellakaan muutoin kuin vapuksi. Vaikka se olisi janojuoma vailla vertaa muulloinkin.

Olen joskus Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla saanut simaa ruokajuomaksi tilattuani nuotiolla paistettua sianlihaa ja juureksia. Sima sopi ihan huippuhyvin sianlihan rasvaisuuden ja makeaksi imeltyneiden juuresten kanssa. Yleensähän kotikaljaa pidetään perinteisenä ruokajuomana, mutta kyllä sima sopisi yhtä hyvin.

Minun hunajasimani kävi raivolla!

Simasta tulee usein hieman sellaista hiivaisen ja ylimakean makuista. Usein se jää hiilihapottomaksikin. Tai sitten siihen tulee niin paljon hiilihappoa, ettei se pysy pullossa!

Olen tehnyt simani aina 50/50 seoksella tavallista sokeria ja fariinisokeria. Kunnes mehiläisten tultua Leppämäkeen ja hunajan jonkin asteisen omavaraisuuden saatuvutettuamme, aloin käyttämään hunajaa simassa. Ja hallelujaa, siitä ei ole ollut paluuta!

HUNAJASIMA

• 4 litraa koivunmahlaa tai vettä
• 450 g hunajaa
• 2 luomusitruunaa (voit korvata toisen sitruunan myös parilla raparperin varrella)
• herneen kokoinen pala tuorehiivaa tai lusikan kärjellinen kuivahiivaa

Lämmitä vesi tai mahla niin, että saat hunajan siihen sulamaan. Älä keitä!

Purista sitruunoista mehu ja kaada hunaja-vesiseokseen. Laita myös sitruunan kuoret sekaan makua antamaan.

Kun neste on jäähtynyt kädenlämpöiseksi, lisää hiiva ja sekoita hyvin.

Anna siman käydä noin vuorokausi. Pullota seuraavana päivänä. Voi laittaa pulloihin muutaman rusinan. Minä en laita!

Sima on valmista nautittavaksi parin päivän kuluttua. 

Minä olen ihan rakastunut hunajasiman makuun! Se on siman makuista, mutta ihanan sitruksista, eikä mielestäni läheskään sellaista äitelän makuista, kuin sima yleensä. Olen juonut tätä saunajuomana ja muuten vaan janojuomana. Ihanan virkistävää!

Oletko Sinä siman ystävä ja kuuluuko sen vappuusi?

Kevät juoksien menevi!

 

Vanha sanonta "kevät keikkuen tulevi" ei kyllä nykyomavaraistelijan elämään sovi. Yhtä juoksemistahan tämä on. Kyllä tässä ei keikkumaan ehdi!

Vaikka kuinka juoksee, on koko ajan myöhässä. Koska kevät on liukas veijari ja on vain hetken täällä piipahtamassa ja meitä liehittelemässä. Joten, minä toin vanhan sanonnan 2020-luvulle. "kevät juoksien menevi, suvi suuta kuivaten!" Saa käyttää!

Benja ei ole ravinnonpuutteesta heikkona, vaan
siitä, että on pitkästä aikaa päässyt mummulaan
ja kirmaamaan vapaana.

Tiedättekö muuten mistä tuo vanha sanonta tulee? No, minä tiedän ja kerron sen teille. Nykypäivänä sillä viitataan monesti siihen, että keväällä säät ovat vaihtelevia ja lämpimäksi muuttuneet ilmat voivat muuttua takatalveksi. Sanonnalla on alun perin kuitenkin toinen merkitys, johon antaa viitteitä sanonnan huonommin tunnettu jatko-osa ”suvi suuta vääristellen”. Aikoinaan, etenkin huonompien satovuosien jälkeen, kevättä odotettiin vielä hartaammin kuin nyt. Kevääseen mennessä ruokavarannot niin ihmisiltä kuin karjaltakin alkoivat olla vähissä. Lehmätkin saattoivat lypsää vain kesäaikaan. Niinpä keväällä sekä ihmiset että karja olivat niin ravintovajauksen heikentämiä, että kulkivat ”keikkuen”.

Lähde

Ensimmäiset vuohenputket on jo kerätty ja 
ruuaksi valmistettu.

Nykyomavaraistelijallahan pakastimet, joita ennen vanhaan ei ollut ruuan säilyttämistä varten, ja ne pursuavat vielä kaikenlaista herkkua. Todellakin useampi, Leppämäessä kolme kappaletta kahdelle hengelle. Ja mitä varastoissa ei ole, sitä saa kaupasta! Jos nälkä tulee, se johtuu siitä, ettei ole ehtinyt/muistanut syödä. 

Jos keikkumista ilmaantuu, niin se johtuu ainoastaan ylipainon alla, kovasta puutarhatyöstä ja yhtäkkisestä askelten lisääntymisestä kipeytyneiden kulumapolvien aiheuttamasta ontumisesta. 

Elukat ei tosin meillä keiku, koska ne osaavat vaatia äänekkäästi niille kuuluvat ateriat ja vähän ylimääräistäkin. Niinpä ohi juostessaan emäntä tai isäntä vippaa niille sapuskaa ja kiiruhtaa toisaalle jatkamaan hommia.

Omien kanojen munimista munista valmistettu
munakas villiyrttitäytteellä ja ruokajuomaksi
pihakoivusta valutettua mahlaa.

Minähän viljelen tänä keväänä niin käytännössä, kuin teoriassakin. Minulla on meneillään luonnontuotekasvien viljelyn tutkinnonosa ja nyt pitäisi näyttöä siitä suunnitella.

Onkin ollut yllättävän vaikeata tämä, vaikka ajattelin ottaa kurssin "ihan silleen vaan ylimääräisenä, kun kerran on vielä aikaa". Eihän se sitten taaskaan niin helpolla mene ja minun täytyy käydä läpi tämä jo minulle niin tutuksi tullut tapa. Innostuksen kautta kauhistukseen, siitä "kyllä mä selviän tästä" tunteesta epätoivoon ja vielä syvän huokauksen ja hommien läpipuristamisen kautta onnistumiseen. Ainakin jonkinlaiseen!

On tullut webinaareihinkin osallistuttua etänä.

Ensimmäistä kertaa koko kasvimaan pitämisen aikana, olenkin nyt yhtäkkiä siinä tilanteessa, että minun pitäisi tehdä viljelysuunnitelma. Ja jumankauta, 5 vuodeksi!

Minä olen aina pitänyt suunnitelmat päässäni. Ne ovatkin siellä hyvin pysyneet tallessa. Välillä niinkin hyvin, etten ole niitä sieltä ulos saanut! Joskus olen ihan piirtänytkin paperille, että mitäs sitä tulikaan kylvettyä. Näin teen varsinkin syyskylvöjen kanssa. Moni paperi on kuitenkin jäänyt paikkaan nimeltä jemma ikuisiksi ajoiksi ja keväällä on usein unohduksissaan tehty tuplakylvöjä. Tämä tyyli ei välttämättä ole silti taannut tuplasatoa!

Mutta koska kuitenkin kasvatan oikeastaan aina samoja tuttuja perusvihanneksia ja -juureksia, niin siinä mielessä on helppo kierrättää kasveja viljelyksillään.

Välillä olen ulkoistanut opiskelut.

Opettaja kehoitti meitä tekemään suunnitelmat sellaisiksi, että ne hyödyttävät mahdollisimman paljon meitä itseämme tulevaisuudessa. Itse kerroin tekeväni suunnitelman omalle kasvimaalleni ja niille perusrehuille, mitä meillä yleensäkin viljellään. Meidän tarkoituksemme on kuitenkin kasvattaa ruokaa itsellemme. Luonnontuotekasvien viljely tarkoittaa yrttejä, marjoja ja sellaisia, mitä kasvaa luonnossakin. Esimerkiksi nokkosta, tyrniä, viinimarjoja, vadelmaa, kamomillaa ym.

Aion kuitenkin laittaa kasvimaalle jotain yrttejä, kuten kamomillaa ja keto-orvokkia. Kehäkukkaa meillä onkin aina kasvanut ja sekin luetaan näihin luonnontuotekasveihin.

Sehän ei kuitenkaan riitä, että kylvää ja istuttaa kasvit. Pitää myöskin tehdä se viljelykierto, satolaskelmia ja pitää kirjaa kasvien eteen tehdyistä töistä, kuten millaisessa aikataulussa on tehnyt mitäkin. Sekä tutkia maan ph:ta, miettiä lannoitusta, miten kastelua järjestetään ja salaojituksen tarpeita ym. Ja tälläinen järjestelmällisyys on minulle outoa ja vaikeata näissä viljelyhommissa. On vaan ryhdistäydyttävä ja ruvettava toimeen. Muistelemaan alkuvuoden juttuja ja koska olen mitäkin kylvänyt ja tehnyt. Minulla on tämä ihan alkutekijöissään ja tässä on kova kirjallinen duuni.

Onneksi meillä oli kuitenkin mahdollisuus osallistua etänä teoriaopetukseen. En ole ollutkaan tällä jaksolla kuin yhden päivän lähinä koululla. Minulla on kuitenkin ollut täällä kotonakin marjapensaita ja omenapuita, mitä leikata käytännössä. Ei ole tarvinnut olla koulun puita leikkaamassa ja hommat on kotonakin edennyt tällä saraa.

Näistä osa on vielä kylvämättä ja niillä olisi 
jo vähän kiire!

Tämä tutkinnonosa olisi ollutkin helpompi suorittaa, jos minulla olisi opiskeluaikaa enemmän. Olisin voinut viljellä koko kevään ja kesän ja tehnyt näytön vasta syksyllä. Nyt joudun hieman hypoteettisestikin ennustamaan satoa. Mutta onneksi kaikesta löytyy jo valmiita laskelmia, joita voin hyödyntää. 

Kuukuna seuraa kanantipujen kuoriutumista.

Kasvimaallekkin olen päässyt toden teolla sitä käytäntöä suorittamaan! Olen naama leveänä hehkuttanut sitä, että kun tekee syksyllä kylvöjä ja laittaa lavoja valmiiksi kuntoon, pääsee paljon helpommalla sitten keväällä. Nii-i, kun olis vaan tehnyt niitä hommia tarpeeksi silloin syksyllä!

Kaksi kesää kasalla ollut lampolan pehku
on muhissut ihanaksi mullaksi.

Oikeasti olen kyllä kunnostanut ja kylvänyt monta penkkiä silloin viime syksynä. Kahdessa isossa lavassa on talvivalkosipulit jo komeassa kasvussa. Yhteen penkkiin kylvin 'Lollo rosso' salaattia ja porkkanaa. Yhdessä on porkkanaa ja toisessa palsternakkaa. Lisäksi tein uuden mansikkalavan ja kahdessa renkaassa kasvaa lipstikka ja piparminttu. Eihän siihen sitten jääkkään enään kuin joku, noin  kymmenen lavaa ja niiden keväthommat!

Maa-artisokasta on kerätty satoa.

Lavatarhaan tulee "pieniä" lisäysmuutoksia, taas kerran. Keskellä kasvimaata on 4 kaksikerroksista lavakauluslavaa. Ne yhdistän toisiinsa kiinni yhtenäiseksi pitkäksi pötköksi ja näin saan kaksi lavaa lisättyä jonon jatkoksi. Kaksi maa-artisokkalavaa yhdistän niin, että istutan mukulat nurkassa olevaan isoo lavaan. Poistan pienemmän, matalan maa-artisokkalavan ja sen paikalle saan laitettua lisää lavakauluslavoja. Tämä siksi, että saan kaivattua lisätilaa ja kasvimaata varjostavat korkeaksi kasvavat maa-artisokat kasvimaan laidalle. 

Meillä on 5 pähkinäpensasta. 3 tavallista ja 
2 punalehtistä. Yksi tavallinen kukkii, yhdellä
kukalla. Ei ihan vielä olla omavaraisia
pähkinöistä!

Sitten pitäisi taas levitellä katteita lavojen väliin, asentaa pumppu kaivolle ja vetää letkut kastelua varten. Ja tietysti kylvää lisää istutettavaa esikasvatukseen ja hoitaa jo kylvettyjä. Kunhan nyt saisi kaikki kiireisimmät suorakylvöt tehtyä kasvimaalle, niin helpottaisi. Vai helpottaisiko... ja välillä pitää muistaa juoda, ettei ihan nestehukka tule!

Mahla on oiva janojuoma!

Mämmijäätelö

 

Nämä beigen väriset kuvat eivät anna oikeutta tälle herkulle!

  Olen perheen ainut mämmilover ja mämmiä vedän kyllä kerman ja sokerin kanssa aikas määriä. Mutta silti kokonaisen tuokkosen tuhoaminen yksin pääsiäisenpyhinä muiden herkkujen ohessa, meinasi koitua ylivoimaiseksi urakaksi. Sitä paitsi ärtynyt vatsaporttini ei ole mämmilover!
Koska ruokahävikki on nou, nou, jotain piti mämminjämälle tehdä. Meinasin ensin leipaista siitä jotain, kunnes törmäsin netissä useisiin mämmijäätelön ohjeisiin. Kyllähän nyt jäätelö paremmalta idealta tuntui kuin leipä!

Monessa ohjeessa oli jäätelö tehty ihan sekoittamalla mämmiä vaniljajäätelöön. Mutta oli myös ihan sellaisia alusta asti jäätelökoneella tehtyjä. Tämä minun ohjeeni on ihan sellainen "vatkaa kerma ja yhdistä siihen muut aineet" -tyyppinen. Kerman ja mämmin määrää voi itse sovitella oman maun ja tarjolla olevien aineiden määrän mukaan.

Jäätelöstä tulikin aikas tuhtia kamaa! Tosi hyvää, mutta tuntuu vähästä! Monessa ohjeessa oli sokeria, mutta minä en laittanut. Silti jäätelöstä tuli kurkkua kuristavan makeata. Mutta edelleen, herkullista! 

Tätä mämmijäätelöä söi perheen mämmiheitterikin iltapalaksi rankan työvuoron jälkeen. Olisiko hänen suussaan iltavuoroväsymyksen tuoma makeanhimo tehnyt oman mausteensa, koska kehui hyväksi!

MÄMMIJÄÄTELÖ

1-2 dl mämmiä

2-4 dl kuohukermaa

1 prk sokeroitua kondesoitua maitoa

Vatkaa kuohukerma kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon mämmi ja kondesoitu maito. Vatkaa sekaisin. Kaada pakastimen kestävään astiaan ja jäädytä seosta ainakin 4 tuntia tai yön yli.

Mämmijäätelön voi tehdä myös vegaanisena vaihtamalla kuohukerman johonkin vaahtoutuvaan kasvikermaan ja kondensoidun maidon kondensoituun kookosmaitoon. Sitä löytyy ainakin isoimmista marketeista.

Aikaisemmin olen tehnyt mämmistä mutakakkua. Se on todellista herkkua myös! Jos jääkaapista vielä mämmiä löytyy, mutakakkuun ohjeen löydät täältä. 

Suuntana omavaraisuus 2021, osa 4; kuulumisia ja tosi vähän kompostoinnista!

 

Maaliskuun 9. päivä

Heipparallaa ja hyvää huhtikuuta! Niin se vaan on taas aika #suuntanaomavaraisuus -yhteispostauksen. Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 9, joukko omavaraisuudesta kiinnostuneita, sitä jo vankasti eläviä tai sellaisesta haaveilevia bloogareita, julkaisee yhtäaikaisesti postauksensa ennalta sovitusta aiheesta. Tai sitten postaavat jostain muusta itselleen tärkeästä ja mukavasta aiheesta. Ei tämä nyt niin tarkkaa ja tiukkapipoista ole! Kuitenkin hieman kuulumisia olisi tarkoitus kertoa ja vähän sitä, että jos on ollut jotain suunnitelmia tälle vuodelle, niin miten niiden kanssa on mennyt.

Maaliskuun 18. päivä

Suuntana omavaraisuus postaussarjan ovat luoneet ja sitä luotsaavat Tsajut-blogin Satu ja Korkeala-blogin Heikki . He ovat jo vuosia jaksaneet kehitellä aiheita ja innostaa meitä muita bloggareita mukaan kirjoittamaan. Iso kiitos heille tämän sarjan olemassa olosta!

Maaliskuun 27. päivä 

Rakkautta ja maan antimia on ollut muutamaa postausta lukuun ottamatta mukana joka kuukausi kaikken näiden vuosien aikana. Vanhoja postauksia voit käydä lukemassa tunnisteiden omavaraisuus, blogiyhteisö, suuntana omavaraisuus ja omavaraisuus, takaa. Alla olevista linkeistä pääset lukemaan tämän vuoden aikaisemmin julkaisemani postaukset.

Osa 1

Osa 2

Osa 3

Kasvimaa 31. maaliskuuta

Kevät lähtikin etenemään jättiharppauksin! Maaliskuun lopulla kylvin isoon kasvihuoneeseen kylmänkestäviä vihanneksia ja lunta oli vielä puolimetriä. Sitten tuli parin päivän sateet ja lumet, sekä jäät saivat kyytiä niillä alueilla, millä oli liikuttu. Pelloilla ja pihan laitamilla lunta vielä riittää, mutta sen rakenne alkaa olemaan jo tosi rakeista. Joten, kyllä ne siitä kohta sulavat!

Kylvöt ovat jo itäneet kasvihuoneessa!

Elämä on ollut aika kotipainotteista. Beibe käy töissä ja minä olen opiskellut kotona. Talvilomaviikkoakin vietettiin yhdessä. Kuukuna ja Omppu olivat mummulassa pari päivää. Beiben kanssa kävimme pilkillä ja juhlistettiin Beiben synttäreitä jo lähes perinteeksi muodostuneella saarireissulla . 

Lomalla hain Beiben siskon kanssa Lavialta Rantasen Nahkajalostamolta siellä muokattavana olleet viime kesäisten karitsoiden taljat. Beiben siskolla oli 4 taljaa muokattavana ja minulla kolme. Taljat olivat jälleen kerran tosi hienoja ja hyvin tehtyjä.

Tämä meni yhdelle kaverille!

Taimikasvatuksia olen alkuvuoden chilien jälkeen laittanut lisää. Tomaatteja laitoin useita lajikkeita ja ne ovatkin jo koulintakunnossa. Lisäksi laitoin purjoa. Niitä en ole oikein koskaan onnistunut itse kasvattamaan ja olenkin yleensä ostanut taimet. Mutta kun ei nyt oikein tiedä, saako taimia tänä keväänä mistään, ajattelin taas kokeilla itse purjon esikasvatusta. Voihan olla, että tällä kertaa vaikka onnistuisinkin!

Mukulaselleriä laitoin multiin myös. Sen kanssa ehkä olin vähän myöhässäkin, mutta katsotaan nyt. Mukulasellerillä kun on tosi pitkä kasvukausi. 

Nyt huhtikuussa onkin sitten loppujen esikasvatusten vuoro. Aikomus olisi laittaa ainakin erilaisia kurpitsoita, avomaankurkkua, papuja, maissia ja ehkä jotain kesäkukkiakin. Tsinnian siemeniä olen ainakin ostanut. Niiden pitäisi olla hyviä kukkia pölyttäjille.

Laitoin perunoita esikasvatukseen. 'King Edvard' ja 
'Maris Peer' lajikkeita. 

Koulussa minulla alkoi luonnontuotekasvien viljelyn jakso. Sehän sopii nyt tähän aikaan hyvin. Tosin ensimmäinen viikko oli etänä. Joitain tehtäviä saatiin mietittäväksemme ja niitä sitten käytiin yhdessä läpi Teamsin välityksellä. Seuraavat viikot toivottavasti pystytään järjestämään ainakin osittain lähinä. Päästäisiin ainakin jo parin viikon päästä leikkaamaan pensaita ja hedelmäpuita.

Mua huvittaa, kun koirat aina
istuvat mun jalkojen päällä!

Näyttötyönä pitää tehdä viljelysuunnitelma viideksi vuodeksi kasvimaalle. Joko jo olemassa olevalle, tai hypoteetiselle. Meikäläinen nyt yrittää tehdä sitä omalle kasvimaalleni. Minun "ongelmani" on se, että kasvimaani on vähän elänyt joka vuosi ja en ole kauheasti aikaisemmin mitään suunnitelmia sinne tehnyt. Aika hyvin kuitenkin olen muistanut joka kevät, mitä olen missäkin penkissä edellisenä kesänä kasvattanut. Yleensä minulla on aina ne samat kasvit viljelyssä ja niitä kierrätän penkistä toiseen. Nyt pitääkin sitten miettiä vähän tarkemmin ja ainakin suunnitella niin, että ottaa mukaan myös maata parantavia kesannointikasveja.

Ja niin tykkää lapsetkin!

Eläinrintamalta sen verran, että Tipin helmikuun lopulla saamat kolme uuhikaritsaa ovat kaikki kasvaneet tosi hyvin. Tipiltä riittää maitoa hyvin ja karkkoset syövät heinää, sekä rehuakin jo ihan jatkuvasti. Ne ovat alkaneet märehtimäänkin. Karitsan ruuansulatus muuttuu märehtijän ruuansulatukseksi noin 8 viikon ikään mennessä. 

Kanantipujakin on tulossa, jos vain haudonta onnistuu loppuun asti. Hain orpingtonin siitosmunia eräältä kasvattajalta ja kone on nyt hurissut reilut pari viikkoa. Tämän viikon lopulla pitäisi kuorintaa alkaa tapahtumaan.

Mitäs siitä kompostoinnista? Häpeäkseni minun täytyy myöntää, että sillä saralla olen kunnostautunut aikas huonosti. Tähän on sellaisia syitä kuin, että meillä ei tule esimerkiksi juurikaan keittiöjätettä. Kompostiin menee lähinnä kahvinpurut, teepussit, sipulinkuoret ja sitrushedelmien kuoret. Kaiken muun syö kanat, koira, marsut, kani ja lampaat. Niille menevät salaatin- ja kurkunkannat, kaikkien hedelmien ja juuresten kuoret ym. Ruuantähteitä meillä ei juurikaan jää. Paitsi silloin, kun mummun ja papan murut ovat kylässä. Silloin jää leivänjämiä ja puuron, sekä ruuan rippeitä. Silloin on kanoilla ja koiralla herkkupäivät. 

Silloin tällöin olen kerännyt sipulinkuoret ja kuivannut ne lankojen värjäystä varten. Kahvinporoissa olen kasvatellut sieniä. Sitruksienkin kuoria olen kuivannut sytykkeiksi. Välillä on siis aikoja, jolloin kompostiin ei kerta kaikkiaan mene mitään.

Kahvinporot, paprikan kanta ja 
appelsiinikuoria 

Minulla on bokashiämpäritkin olemassa ja yleensä ne ovatkin käytössä talvisin, keittiön nurkassa pöhisten. Jotenkin en vain ole hirvittävän innostunut niistä. Niihin kun pitäisi pilkkoa kaikki laitettava jäte ja minä en ole jaksanut siihen lähteä. Tosin, olen kyllä heitellyt niihin jätteen ihan sellaisenaan ja hyvin on pelittänyt. Mutta tosiaan, meillä tulee sisältä niin vähän jätettä ja on pienet tilat, niin en ole bokasheja nyt tänä  talvena käyttänyt. 

Viime talvenahan Kuukuna oli avannut toisen bokashiämpärin hanan ja laski bokapissat lattialle. Onneksi siellä ei montaa desiä ollut. Mutta haju oli silti melkoinen monta päivää. Bokasheista tuleva neste haisee ihan mahahapolle, eli oksennukselle.

Kuihtunut kukkakimppu ja kahvinporoja.

Silloin kun minulla on ollu bokashi käytössä olen antanut täyden ämpärin tekevöityä sisällä ja sitten olen tyhjentänyt sen. Olen keväällä tyhjentänyt ne suoraan kunnostettavaan kasvilavaan, sekoittanut hyvin ja peittänyt mullalla. Jätös on maatunut tosi nopeasti, enkä ole huomannut sen houkuttelevan tuhoeläimiä. Jostain olen joskus lukenut, että hiiret ym. eivät olisi niin kiinnostuneita fermentoituneesta bokashijätteestä. Tiedä häntä, pitääkö paikkaansa!

Marsuille kasvatettujen kauranversojen
kasvualustat, kahvinporoja ja
valkosupulinkuoria.

Meillä on kolme umpinaista kylmäkompostoria aitan takana ja niihin olen tyhjännyt bokashit tekevöitymisen jälkeen. Bokashijäte edesauttaa kompostin toimintaa tosi hyvin ja maatuminen nopeutuu. 

Olen kokeillut bokashin kanssa sellaistakin, että olen tyhjentänyt bokajätteen kannellisiin tynnyreihin ja lisännyt hieman multaa perään. Kun saavi on ollut täynnä, olen jättänyt sisällön muhimaan vuodeksi. Jonkin ohjeen mukaan, hapettomassa tilassa muhinut bokajäte muuttuisi ihanaksi mullaksi. No, minun bokajäte kyllä muhi, mutta minulla oli kaksi 50 litran saavillista sellaista oksennukselta haisevaa, märkää tavaraa. Vaikka olin kyllä hyvin nesteet valuttanut massasta ennen saaviin laittoa ja laittanut multaa sekaan, silti tuotos oli tosi märkää. Kuitenkin saavin sisällöt tyhjensin kasvilavoihin ja kyllä ne sinne hävisivät. Koko pihapiiri haisi yrjölle monta päivää. Hanskat oli pakko heittää saunan padan tulipesään ja kottikärryt haisivat, vaikka ne mäntysuovalla pesin. Mutta olisikohan ollut viime kesäinen hyvä punajuurisato tämän "yrjömassan" ansiota, jota lavaan laitoin. Tai sitten vain hyvää onnea muuten vaan!

Kylmäkompostorit.

Eläimiltä tulee lantaa ja sitä käytämme kasvimaalla, sekä muuallakin pihassa. Pehkut ajetaan kasalle keväällä ja sen annetaan maatua vuoden verran. Sitten siinä kasvatetaan kurpitsoita. Parin vuoden jälkeen kasasta saa hyvää, maatunutta multaa kasvilavoihin ja kukkapenkkeihin. Lampailta syömättä jääneet heinät haravoin ja levitän katteeksi kasvilavojen väliin, sekä vadelmapenkkiin rikkaruohojen kasvua estämään.

Lampaiden katoksista haravoin
heinänjämät katteeksi kasvimaalle.

Puutarhasta tulee tietysti jonkin verran risuja ja muutakin. Ruohonleikkujätettä käytetään kasvimaalla ja -huoneessa katteena. Kasvimaalta tulleet rikkaruohot ja kasvien varret, sekä naatit syötän yleensä lampaille. Nyt olen kyllä vähän miettinyt, että voisin esimerkiksi porkkanoiden naatit kuivata ja syöttää niitä eläimille talvella. Katselin meinaan eräässä eläintarvikekaupassa, että siellä myytiin kuivattuja porkkanan naatteja jyrsijöille ja kaneille pussitettuina. Pieni pussi maksoi kolmisen euroa. Tai sitten voisin kokeilla värjätä lankoja niillä! Pitäisi tulla keltaista väriä.

Muuten silppuan kasvijätteen usein suoraan maahan niille sijoilleen, enkä kuskaile sitä sen kummemmin mihinkään. Pikkuisen kun multaa pöyhäsee päälle, niin madot ne hoitaa nopeasti kuleksimasta.

En ole mitenkään innokas haravoija. Pikkuisen pihan paraatipaikkoja raavin keväisin ja syksyisin. Mutta meillä on niin iso piha, että koko pihan haravoiminen olisi ihan ylitsepääsemätön urakka. 

Haravoidut lehdet levittelen kasvilavoihin syyskylvöjen päälle ja lavojen väliin katteeksi. Osan lehdistä vien kanoille ja lampaille pehkuksi. Loput laitan kasalle ja sekoittelen ne talvella kanalasta tulleeseen pehkuun. 

Perunankuoret maistuu rehun seassa. 

Olen haaveillut vuosia lämpökompostorista. Vihjailin jo aikanaan 40-vuotta täyttäessäni, että sellainen olisi kiva saada lahjaksi. No, en saanut! Mutta täyttäessäni 49-vuotta viime joulukuussa, Beibe osti minulle sellaisen. Nyt se odottelee, että lumet sulaa sieltä, mihin olen ajatellut sen sijoittaa. Saas nähdä, mitä sinne sitten laittelen. No, ainakin niitä kahviporoja, teepusseja, sekä sipulin- ja sitruksien kuoria, silloin, kun niitä en muualle laita.

Maurille maistuu muksujen tähteet!

Tälläistä tänne tällä kertaa! Mitähän muille yhteispostaukseen osallistuville bloggaajille kuuluu? Heidän postauksensa pääsemme lukemaan alla olevista linkeistä. Tiedän, että osa bloggareista on perehtynyt minua enemmän kompostoinnin saloihin, joten saamme varmasti hyviä vinkkejä siltä saralta.

Mauri tuntuu miettivän,että paljonko
vielä tarvitsee kaataa koivua, jotta 
pirtti pysyy lämpimänä!

Vyöhyke 1

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu2021.html

Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/04/ylpea-kompostin-omistaja.html

Apilankukka http://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-4-kompostointia-ja-sita-ihtiaan/

Kakskulma https://kakskulma.com/aloitin-bokashoinnin-kun-jate-muuttuu-raaka-aineeksi/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2021/

Vyöhyke 2

Finland Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/04/komposti-puutarhailun-sydan-ja-keuhkot.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2021/04/huhtikuu-2021.html

Omavarainen vegaani https://www.omavarainenvegaani.fi/post/bokashi-on-vegaanisen-puutarhurin-paras-kaveri

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/04/helppo-ja-toimiva-komposti-omavaraisuus.html

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-4/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/04/omavaraisuutta-vuodelle-2021-huhtikuu.html

Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuu2021/

Villa Kotiranta https://www.villakotiranta.fi/kotipuutarhurin-huhtikuun-kuulumiset-omavaraisuus-osa-4-2021/

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=21149

Metsä Heini https://metsanheini.wordpress.com/2021/04/04/suuntana-omavaraisuus/

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-4.html

Vyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/04/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/meilla-kompostoidaan-jokaisella-nurkalla-ja-lannoitetaan-miten-sattuu/

Vyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=680

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/04/05/huhtikuu-21-lannoitus/

Mukavaa alkanutta huhtikuuta kaikille! Rakkautta ja maan antimia on saanut pari uutta seuraajaakin lisää. Olette sydämellisesti tervetulleet matkaan muukaan! <3