tiistai 30. huhtikuuta 2019

Pihapiirimessut eivät pettäneet tänäkään vuonna!


Vaaleanpunaisten Markettojen kohtaaminen! ;'D


Pihapiiri 2019 -puutarhamessut avasivat meidän messukauden tänä vuonna. Olemme vähentäneet messuilua todella paljon ja voipi peräti olla, että nämä jäivät ensimmäisiksi ja viimeisiksi messuiksi koko vuonna. Ei voi tietää! Jotenkin on sellaista kyllästymistä messujen tarjontaan ja ne ovat paisuneet aivan liian suuriksi. Ei kukaan voi jaksaa olla kiinnostunut tyyliin 7 hallin ja 9 eri aiheen messuista yhdellä kertaa!



Olemme käyneet pari kertaa aiemmin Lahden Pihapiiri messuilla ja pitäneet niistä. Messujen pieni koko ja aiheessa pysyminen on ollut mielestämme tämän tapahtuman valtti. Yhdet messut, yhdelllä aiheella ja täts it!

Ihania orvokin naamoja! <3


Vähän olimme kuitenkin aistivamme, että rönsyilyä saattaisi olla tapahtumassa. Huono juttu, jos näin on. Toivottavasti messujärjestäjät eivät ala laajentamaan ja pitävät messut pienimuotoisina.
Kovin oli paljon käsirasvantarjoajia, silmälasin puhdistajia ja kenkien plankkaajia. Myös sähkösopimuksia sun muita, mitä en miellä puutarha-aiheeseen niin liittyvän, oli tarjolla ihan rasitteeksi saakka. En pidä, niin kuin suurin osa suomalaisista, perään huutelusta ja rinnalla juoksemisesta!

Ja nämä petuniat olivat ihania!


Olemme juurikin pitäneet siitä, että näillä messuilla on näytteilleasettajissa sellaisia, joilta voi tehdä kasvi- ja tarvikehankintoja pihaansa ja puutarhaan. Vielä ehkä kaipaisin lisää siementenmyyntiä, koska kasvatuskausi on kuitenkin vielä aluillaan.

Näidenkin erikoinen väri sai minut jopa harkitsemaan
petunioiden hankintaa tänä kesänä!


Taimimyyntiä oli kivasti ja sainkin taas hankittua edullisesti pari pottia purjontaimia. Ne ovatkin sellaisia, mitä en koskaan saa itse onnistumaan.
Beibelle ostin kesän drinksuja varten mojitomintun. Täytyy etsiä sille hyvä paikka, jottei ihan vallattomasti leviä.

Herkkä luumunkukka! <3


Pelargonioita ostin muutaman, koska olivat niin hurmaavan värisiä. Parissa eri pisteessä oli kovasti myynnissä pelargonioiden erikoislajikkeita. Voi että, kun villipelargoniat olivat kauniita! Harmittavasti en saanut niistä kuvia, koska myyntipisteellä kävi aikas asiakaskuhina.

Nämä valtavat mehitähdet veivät sydämeni. Niitä hankin sitten,
kun olen niille paikan keksinyt. Aivan ihania!


Toisaalta on kyllä onni, että meillä ei löydy noille erikoispelargonioille talvetuspaikkaa. Koska rakastan pelargonioita ja niitä pitää aina olla edes yksi kesällä rappusilla kukkimassa. Jos olisi sopivat tilat noiden talvettamiselle, pelargoniarakkaus lähtisi kyllä sellaiselle laukalle, että kiinni minua ei enään saisi! ='D

Japanin vaahteroita hain ja sellaisia myös löysin!


Mutta onneksi minulla on loistava kellari japanin vaahteroiden talvetukseen. Ja voi sitä onnen määrää, kun löysin edukkaaseen hintaan uuden lajikkeen kokoelmaani. Kai tätä jo keräilyksi ja kokoelmaksi voi sanoa, kun minulla on nyt sitten neljä erilaista yksilöä.
Kyllä tunsin ihan hirvittävää hermostuneisuutta, kun samalla pisteellä oli myytävänä runkoon vartettu riippuvaoksainen yksilö. Niin kaunis... ja kallis! Se jäi hankkimatta, mutta silti pysyvästi mieleen. Ehkä joskus saamme toisemme!

Jäin kaipaamaan! <3

Messuilla ei ollut paljoakaan hedelmäpuita myynnissä. Johtuu ehkä siitä, että niitä nyt on niin paljon taimistoilla ja markettien puutarhamyymälöissä tarjolla nyt. Me olisimme niitä kuitenkin kaivanneet.
Samoin enemmän puita. Toisaalta oli ehkä hyväkin, että tarjontaa ei ollut tämän enempää! Löysimme meinaan kaksi uutuushavua, kultasurukuusi 'Haapaisten kulta' ja mätäskuusi 'Hiisi'. Nämä yksilöt lähtivät tarjoushintaan matkaamme mukaan. Purppurakuusi jäi taas vähän kaivelemaan mieltä, koska sellainenkin oli tarjolla. Mutta pitäähän sitä jotain jäädä vähän mieltä kiusaamaan. Eihän tämä puukeräily muuten mistään kotoisin ole, jos kaikki kerralla saa!



Messuilta odotin myös rakennettuja ympäristöjä ja niitä myös sieltä sain. Kivoja ideoita ja sellaisiakin ihan kotipihaan toteutettavia.


Pidin kovasti tuosta aidasta!


Tämä hirsipergola oli <3!

En tiedä, mikä funktio näillä oli, mutta kauniita
puupalloja joka tapauksessa!

Hain myös ideoita luonnonmateriaaleista tehtyihin, helposti toteutettaviin askarteluihin. Ja niitäkin oli messuilla tarjolla.

Tämän mandalan tekoon sai osallistua.


Mandalat luonnonmateriaaleista ovat nyt in!

Ja niitä voi tehdä ihan mistä vaan!

Muoviroskista tehtyä taidetta.

Messuilla olisi ollut monia mielenkiintoisia luentoja ja osallistavia työpajoja. Minä ehkä olisinkin tykännyt luentoja kuunnella, mutta Beibe ei niistä innostu. Joten menimme messut tuttuun tapaan; ensin yleissilmäilykierros, sitten syömään ja lopuksi hankintakierros. Tämä toimii meille hyvin, kun olemme yhdessä liikkeellä.

Bbqpossua, kermaperunoita ja salaattia.

Tätä me ei sentäs syöty! Nura Leinon upeat vihanneskimput
olivat myös esillä messuilla.

Messut olivat taputeltu kasaan meidän osalta parissa tunnissa. Olimme tyytyväisiä tarjontaan ja hankintoihimme. Muutenkin heti aamusta oli väljää, kaikkea pääsi katsomaan läheltä ja myyntipisteille pääsi hypistelemään.


Tämä oli huikea! <3



Saatiin ideoita ja vinkkejä, sekä jaksoimme olla niistä vielä kiinnostuneita messuilta lähtiessämme. Joskus on niin poikki tuntien messuilla taapertamisen jälkeen, ettei jaksa lähteissään enään edes miettiä, että jotain kotona vielä tekisi.


Rottinki taitaa olla nyt pinnalla!

Klassikko, mutta hieno edelleen!

Yksinkertainen, mutta toimiva idea pihajuhliin.
Kuormalavoja peitettynä räsymatolla.

Järjestelyt toimivat hyvin ja messuvierailu sujui pääosin joustavasti. Pysäköintijärjestely hieman ihmetytti. Liikenteenohjaajanaiset ohjasivat meidät ja pari muuta autoa aamulla hiekkakentälle, vaikka messukeskuksen pysäköitialue ei ollut vielä edes läheskään täynnä. Ei se nyt sinällään haitannut mennessä. Mutta takaisin tullessa, kun oli isot ostokset, olisi ollut kiva olla hieman lähempänä, kun se kerran olisi ollut mahdollista.

Tämän puutarhavajan sisustus oli hurmaava! Tuollaisen
hyllyn näin muistaakseni Rakkaudesta puutarhaan
-ohjelmassa.

Huonot kuvat, mutta tunnelma oli tosi ihanan
hämyisä!


Lähteissämme samaiset naiset sekoilivat taas. Beibe näytti ikkunasta pysäköintimaksulappua ja toinen nainen viittilöi, että menkää vaan. Samalla toinen nainen hyppäsi auton eteen jostain takaa pysäyttääkseen meidät ja hyvä kun ei jäänyt alle. Heillä ei tainnut olla sävelet näissä hommissa ihan yhteiset!
Mutta tää nyt on minun tapaani hakea näitä epäkohtia ja "aina pitää jostain valittaa" -tyyliäni! Kivat messut olivat, piste! ='D

Hieno sudenkorento!

Loppuun vielä kuvat hankinnoistamme.

Basilikan taimia ja muutama pelargonia

Ihana pikkujapsi!

Kultasurukuusi

Mätäskuusi, joka kyllä näyttää ihan joltain muulta kuin
mättäältä. Jännä nähdä, miten tämä lähtee tästä
muotoutumaan kasvaessaan.

Mojitominttu ja purjontaimia.

Näillä messutunnelmilla toivottelen kaikille oikein hyvää Vappua! Juokaa simaa, syökää munkkeja oikein sydämenne kyllyydestä ja pukeutukaa todella lämpimästi!

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Kolme eläinteemaista näyttelyä Tampereen taidemuseossa




Kävimme Beiben kanssa talvilomallamme katsastamassa Tampereen taidemuseon eläinteemaiset taidenäyttelyt. Tarjolla oli näyttelyt "Veljekset von Wright", Jussi Mäntysen "Jälkiä metsässä" ja Taru Mäntysen "Kulkijan näyt".

Tämän taulun aihe kuulemma herättää paljon keskustelua.
Julma huuhkaja nappaa kauhistuneen jäniksen. Me näimme
tässä jopa ilmastonmuutoksen merkkejä. Lumeton maasto ja
valkoinen metsäjänis. Metsäjäniskantahan on vähentynyt
todella paljon nykyään.


Sattui aikas hauskasti, että meidän näyttelyssä vierailumme sattui Ferdinand von Wrightin syntymäpäiväksi!



Vuosi sitten kävimme Ateneumissa katsomassa noiden veljesten teoksia. Mutta ovat ne niin hienoja, että ilman muuta kannattaa vierailla Tampereellakin ihailemassa upeita teoksia.




Tämä närhitaulu on yksi suosikeistani!


Kuuluisaa Taistelevat metsot -teosta Tampereella ei valitettavasti pääse näkemään. Se ei kuulemma Ateneumin seiniltä lähde enään koskaan mihinkään.
No, tähän sen enempää kantaa ottamatta, ei kannata asiasta olla harmissaan. Mielestäni veljesten tuotannossa kyllä on varmasti aivan yhtä hienoja teoksia. Jos ei vallan upeampiakin!



Eräs Beiben kuvataiteilijaystävä kehui Jussi Mäntysen veistoksia hienoimmiksi, mitä on koskaan nähnyt. Täytyihän nämä nähdä, ja oli kiinnostavaa huomata, millaisia teoksia kuvanveistäjä arvostaa.



Upeita olivat ja hyvin perinteisiä veistoksia, materiaalinaan puu, pronssi ja kivi. Pidimme kovasti eläinhahmoista!



Jussi Mäntysen veistoksia löytyy esimerkiksi Tampereelta, Turusta, Helsingistä ja Mäntästä. Tästä löydät kuvia veistoksista. Onko niistä joku sinulle tuttu?



Taru Mäntystä on pidetty modernin pronssivalun tiennäyttäjänä. Hän on Jussi Mäntysen lapsenlapsi, ja hänen taiteensa oli meille ennestään tuntematonta.

Tässä pääsi näkemään ja koskemaan, millä tavalla teos syntyy.
Oli kipsivalosta ja erilaisista massoista tehtyjä valuja, ennen
varsinaista pronssivalua ja valmista veistosta.


Hänen veistoksensa olivat moderneja, vaikka luonto niistä aiheena hyvin tulikin esille. Beibe piti teoksia hieman liian abstrakteina hänen makuunsa.
Minä puolestani pidin kovasti siitä, miten teokset olivat näyttelytilaan asetettu. Tunnelma oli hyvin mystinen ja toi teokset edukseen.




Nämä kaikki kolme näyttelyä on nähtävissä 19.toukokuuta asti. Linkistä löydät lisää tietoa näyttelyistä, sekä museon aukioloajat ja yhteystiedot.




Tampereen taidemuseo