Surullisten kuusien metsä!

Beibe ja Aulangon surukuusimetsä!

 
Meidän molempien lempipuu taitaa olla kiistattomasti surukuusi. Jotenkin sen "hartiat lysyssä" -olomuoto, tekee siitä kiehtovan. Tyttären mielestä surukuuset näyttävät siltä, että ne tarvitsisivat kastelua!
Koska kuusi on koivun ohella jotenkin niin perisuomalaista, olemme valtavan ihastuneita, ellemme jopa rakastuneita, surukuusiin.
Surukuuset ovat olleet muodissa joitakin kymmeniä vuosia sitten, mutta niiden saatavuus viime vuosina on ollut todella huonoa. Mutta nyt ne ovat tulossa takaisin muotiin. Enkä kyllä yhtään ihmettele! Surukuusi kun mahtuu pieneenkin pihaan kapeutensa vuoksi. Silti niiden taimia on vieläkin haasteellista löytää.

Olen kaksi surukuusentaimea löytänyt Lepaan puutarhamessuilta, Forestumin myyntipisteeltä. Mutta heilläkään niitä ei ole ollut myynnissä kuin ihan muutama.

Meidän ensimmäiset omat surut!

Beibe on tukenut ne ihanasti pinkillä nauhalla! =D

Toinen kuusista on ollut meillä 5 vuotta ja toinen vuoden. Nekin pikkutaimet maksoivat 25e ja 45e. Nyt ovat nyt vähän yli metrisiä.  Kasvavat hitaasti, mutta varmasti!

Lepaan ostokset vm. 2015!

Maakunnissa ajellessamme, bongailemme puita. Ja varsinkin surukuusia. Beibe joskus kehitti meille bongauskoodinkin. Jos surukuusen näemme, osoitamme sormella sen suuntaan ja sanomme "Kato, byhyy"! Se on nopea tapa saada toinen katsomaan osoitettuun suuntaan ja tajuamaan heti, mitä pitää katseellaan etsiä. Että tämmöset harrastukset meillä! ='D

"Byhyy!"

Beibe oli jo pidempään suunnitellut  sellaista istutusaluetta meidän etupihalle, missä olisi muutama surukuusi. Koska me ostettiin Turin kukkamarkkinoilta muutama erikoiskuusi, niillekkin piti paikka kehittää. Aloimme siis suunnittelmaan "Surullisten kuusien metsää"!
Harvoin olen nähnyt Beibeä näin innoissaan ja vakavissaan jostain asiasta. Hän oli jopa valmis silmää räpäyttämättäkään uhraamaan monta neliötä niin rakastamastaan nurmikentästä. Ja se, kuinka nopeasti hän tekikään istutusalustan kuusille valmiiksi, huh huh!

 Istutusalueen tarkkaan harkittu muoto!

Pikkusen paskaa ja lisää multaa!

Texas hoitaa maan muhevaksi kuusille!

Viron tuliaiskuusethan oli nopeasti istutettu. Mutta sitten alettiin miettimään, mistä me saataisiin kolme kappaletta surukuusia.

Pensastava kuusi

Riippaserbian kuusi

 Pinsiön taimistolla on kattava valikoima kuusen erikoismuotoja. Hintavia tosin, eikä sinne suunnalle ollut juuri silloin mitään menoakaan.
Naapuripitäjässä on sellainen viherrakennusfirma, josta Beibe haki kuorikatetta havuistutukseen. Sieltäkin hän kyseli, mistä suruja voisi ostaa. Oli pääpuutarhurin kanssa yhteyksissä, mutta ei sitten napannut sitäkään kautta.

Käärmekuusi

Sen oksat ovat kyllä tosi hienot!

Sillä pidettiin hieman kiirettä tämän kuusiasian kanssa, kun tämä viherrakennuksenkin puutarhuri kertoi, etteivät hekään istuta puita enään juhannuksen jälkeen. Näin istutettuna, puut saavat varmasti hyvin aikaa juurtua. Varsinkin kun nämä surukuuset ovat sen verran hintavia, halusimme niiden saavan hyvin aikaa sopeutua uuteen kotiinsa!

Vartettu riippakuusi

Sattui sitten niin, että olimme kesäkuun alussa menossa Riihimäen suuntaan erämessuille. Sillä reisulla poikkesimme Puutarhatalo sydänmaan myymälässä. Beibe oli netistä katsonut, että heillä olisi surukuusia myynnissä. Myymälä sijaitsi noin kilometrin päässä messualueesta. Joten kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Voi olisiko kolme surukuusta?

Ihana kunttakatto!

Sieltähän ne kuuset sitten löytyi! Hintaan 58e/kpl. Ei sielläkään montaa tainta ollut, mutta kolme hyväkuntoista löytyi. Pieniähän ne oli kuin mikä! Mutta ah, niin surullisia!

Beibe katoaa havumetsään!

Mukaan lähti vielä kääpiöpesäkuusi "Litlle Gem". Ihana, limenvihreä pallero. Tarkoitus olisi vielä löytää siilikuusi tai jokin muu pieni kuusi surujen keskelle. Täytyy ehkä lähteä vielä käymään siellä Pinsiössä.
Niin saatiin surukuuset meidän istutusryhmään. Beibe oli hieman pettynyt niiden pienuuteen. Ne hädin tuskin erottuvat hakkeen keskeltä. Mutta kuusellehan luvataan jopa puolen metrin vuosikasvua.

Pikku-suru!

Näkymä naapurin mökkitieltä!

Ja toivoa lisää se, että kävin keväällä kaverin kanssa eräällä tutulla ja heillä näin 20 vuotta sitten istutetut surut. Ne olivat jo ihan kunnon puun kokoisia ja aivan ihania! Tosin heidän taimensa oli ollut istuttaessa noin 1,5 m ja meidän noin 0,5m. Mutta hei, metri sinne tai tänne!

Surut tuttavan pihassa!

20 vuotta vanhoja!

Eli, kun me olemme eläkeiässä, meillä on jo ihan hyvän kokoiset surut pihassamme. Jos ne nyt päättävät alkaa viihtymään Surullisten kuusten metsässään, toisten rujojen kanssa.

Näkymä pihaan tultaessa. "Metsä" oikealla!

Kyllä se siellä on, uskokaa vaan!

Vähän kasvua se vaatii, mutta kyllä minä sitä metsäksi jo kutsuisin! =D

Beibe halusi tehdä nimikyltin istutukselle, jotta muistaisimme sen perustamisajan. Hän kiinnitti joskus muinoin lohkomansa kivisoiron, harjateräksellä toiseen kiveen. Sitten hän naputti kirjainmeisteillä kuparilevyyn tekstin. Tuli tosi hieno!

Joku lintu ehti kyltin paskomaan, ennen kuin ehdin kuvan ottamaan!

Minä toin oman tvistini istutukseen kuunliljoilla. Toimme traktorilla kiven keskelle istutusta ja sen ympärille istutin sen kääpiöpesäkuusen ja neljä erilaista kuunliljaa. Mietin, että onko paikka liian paahteinen niille, mutta katsotaan nyt.

Kääpiöpesäkuusi pääsi kuunlijojen joukkoon!

Istutuksen tosiaan peitimme katteella, jota menikin alueeseen kaksi isoa peräkärryllistä. Hakkeen alle laitoimme pahvia. Taistelimme lähikauppojen pahvilaatikoista puutarhureiden kanssa, jotka hakivat ostettaville kukilleen niitä. Hävisimme taistelun ja jouduimme osaan aluetta laittamaan maanpeitekangasta. Onneksi sekin oli kuitenkin kierrätyskangasta meidän entisen ratsasatuskentän alta.

Istutusalue vielä "vaiheessa"!

Halvaksihan tämä istututus ei todellakaan tullut! Hintaa "metsälle" tuli noin 500 euroa. Tytär sanoi meille että, "Hullut!"

Ja valmiina!

Mutta tämä oli meidän joululahja itsellemme. Sitäpaitsi, tämä metsä tulee olemaan tässä vuosikymmeniä. Ja olemme molemmat niin tyytyväisiä Surullisten kuusien metsäämme. Se toivottavasti vain paranee vuosien varrella!

Joululahja meiltä meille!