PÖLKINVUOREN KASVIMAAilma

 

Vaikka emme oikeastaan ole Beiben kanssa ihan kauheasti kaivanneet elämäämme mitään reissaamista, on kuitenkin kivaa, että pikkuisen voi jo alkaa liikuskelemaan jossakin. Olemme vuosia harrastaneet lähimatkailua ja jonkin verran myös pikkuisen kauempanakin kotimaassa matkustelua.

Kiva idea, että infotaululta sai ottaa kävelysauvat lainaan niin
halutessaan.

Asiat mitä olemme kaivanneet, ovat leffassa käynti, museovierailut, taidenäyttelyt, ehkä vähän konserttejakin ja paljon ulkona syömistä ja kesäkahvioita. 

Olemme hyvin kotona viihtyvää sorttia molemmat! Ja se on hyvä, koska omavaraisteleva elämäntyyli, kasvimaineen ja eläimineen, on paikkaan ja aikaan sitovaa. Mutta pikku päiväretkille löytyy aina välillä jokin sopiva rako. Mikäs sen mukavampaa onkaan, kun käydä päiväseltään jossain kivassa paikassa ja saada elämyksiä. Vielä paremmaksi reissun tekee, jos matkalla saa hörpätä sumpit lisukkeineen jossain kivassa kahviossa. Ei oikein kunnon ruuankaan syöminen reissua pahenna.

Pölkinvuoren kahviosta sai ostaa maukkaita
leivonnaisia. Me valitsimme lohipiiraan
ja porkkanakakun, jotka jaoimme 
"kristillisesti"!

Hieno kivimuuri, juurellaan vanhoja
raparperilajikkeita.

Opiskelujen päätteeksi minulle siunaantui tälle työntäyteiselle kesälle harvinainen viikonloppuvapaa. Joten päätimme lähteä käymään jossakin. Olimme ensin ajatelleet poiketa Kangasalle avattuun uuteen arboretumiin. Mutta ajattelimme ehtivämme siellä käymään myöhemminkin, vaikkapa joku sunnuntai minun työpäiväni jälkeen.

Olen monta vuotta seurannut Instan puolella Pölkinvuoren kasvimaailmaa ja sinne suuntasimme auton nokan. Ihan lähimatkailukohde se ei meille ole, koska matkaa tulee noin 100 kilometriä. Mutta päiväretkikohteen kriteerit se kyllä täyttää!

Olimme todella yllättyneitä siitä, kuinka paljon ihmisiä metsäpuistossa oli. Saavuttuamme paikalle, puisto oli ollut tunnin verran auki ja pysäköintitila oli tiukassa. Onneksi tienviereen pystyi vielä pysäköimään.

Kasvimaa ja kahviorakennus taustalla.

Pölkinvuori on 3,5 ha:n metsäpuutarha näköalapaikkoineen ja se on "kuuluisa" tuhansista keväisistä sipulikukistaan. Niiden kukinta oli meidän vierailun aikaan jo ohi pääosin, mutta onneksi metsän varjoisimmissa paikoissa niitä vielä saatiin ihailla.

Alueella on uudehko kahvilarakennus, josta nappasimme heti puistoon saavuttuamme kahvit lisukkeineen. Kahvilan ympäristöön oli tehty useita paikkoja virvokkeiden nauttimiseen. Pöydät olivat väljästi ajan henki huomioiden.

Pölkinvuori ja sen kasvimaailma on yhden miehen aloittama "työmaa". Veli-Pekka Weckman innostui istuttamaan valtavat määrät narsisseja perintömetsäänsä. Sairaseläkkeellä hän teki sedältään perimälleen maalle pienen vihannestarhan, josta piti tulla vain harrastus.

Kotaa voi vuokrata ympäri vuoden.

Metsänreunaan istutetut kukat kukkivat niin hienosti, että hän hankki sipuleita yhä enemmän. Niinpä hän tilasi tuhansia sipuleita lisää ja vielä lisää seuraavina vuosina. 

Sana kukkivasta metsäpuistosta levisi niin, että vuonna 2016 siellä vieraili 2500 ihmistä. Varsinaisia avajaisia vietettiin seuraavana keväänä, jonka jälkeen Pölkinvuoressa on saanut vierailla touko–syyskuussa päivittäin. Kävijät voivat maksaa vapaaehtoisen pääsymaksun, joista kertyneillä tuloilla Veli-Pekka ostaa kasveja. Nyt alueella on yli 100000 sipulikukkaa.

Kallion päältä on huikea pudotus!

Puistossa on myös taidetta.

Vaikka sipulikukat ovat pääosassa, ei Veli-Pekka ole unohtanut hyötykasvejakaan. Pölkinvuoressa on iso kasvimaa, josta saa ostettua esimerkiksi kurpitsoja, juureksia ja papuja.

Kalliossa näkyy upeasti erilaisia kerrostumia

Omistaja kuvaakin Pölkinvuorta enemmänkin elämyspuistoksi. Siellä saa kulkea vapaasti, lähes missä vaan. Kilometrin mittainen luontopolku kiertää puistoa ja tälläinen lievästi liikuntarajoitteinenkin pärjäsi siellä hyvin kunnollisilla jalkineilla.

Alueella on useita lampia.

Pölkinvuori oli mielestämme mukavan rento paikka. Vaikka sipulikukkien kaunein loisto oli jo ohi vierailupäivänämme, paikka tarjosi nähtävää. Itse vuori oli tosi hieno ja vaikuttava. Ihailimme vuoren alla pitkään kalliossa olevia kerrostumia. Lammet viehättivät meitä myös kovasti.

Ostin aitoukonhattu 'Alban'.

Pölkinvuoressa on pieni taimisto, josta voi ostaa tuliaisia omaan puutarhaansa. Minä löysin valkoisen ukonhatun ja Beibe nappasi komean metsälehmuksen. 

Pikkuisen oli puussa sovittamista autoon ja pienen hetken mietin jopa, että joudunko minä kävelemään kotiin. No, en sentäs! Lehmus ja minä sovimme molemmat autoon, vaikka tiukkaa teki.

Kaiken kaikkiaan Pölkinvuori on mukava retkikohde koko perheelle. Alueelle vapaaehtoinen pääsymaksu, jonka voi maksaa kahvion kassalle tai infotaululla olevaan postilaatikkoon. Pääsymaksut käytetään puiston kukkaloiston vaalimiseen.

PÖLKINVUOREN KASVIMAAILMA

Ikaalantie 105, 31700 Urjala