Persiilleen menneet perunat ja yllättämään päässyt naurissato!

Jotain satoa sentäs on saatu!

Hei, kuka muistaa keväiset perunanviljelykokeeni ? No, jos ette muista, niin tuolta linkistä voi käydä muistia virkistämässä. Ja kannattaisi allekirjoittaneenkin lukaista oma juttunsa moneen kertaan, ennen kuin taas ensi keväänä perunansiementä lähtee ostelemaan!
Persiilleenhän ne perunat meni! Tai tuli pientä onnistumistakin kasvilavan ja kasvarin päätypenkin suhteen. Kasvilavasta syötiin lähes koko kesä uuttamommoa. Ainut miinus siinä oli lajike. Colomba-nimistä varhaisperunaa siihen istutin ja se oli kyllä ihan mautonta. Ehkäpä hieman kitkeränkin makuista. Mutta koko oli komea ja puhtaita perunoita tuli, vaikka koko kesän satoi.

Colombat syöty!

Kasvihuoneen päätyyn istutin pari keittoperunapussin jämää, mitkä keltsun rapusta löysin. Siis, ihan kaupasta ostettuja, vihreässä pussissa olevia pottuja. Ja nehän onnistui! Noin metrin matkalta saatiin reilu ämpärillinen komeita perunoita ja olivat vielä hyvän makuisia.

Hyvä, hyvä!

Pääsatohan meni kavereitten perunamaalle, kun ei todellakaan saatu meidän maille pottumaata pykättyä. Mutta köyhä on köyhä ja ei pienviljelijän perunat kasva, vaikka ne olisi tilallisten mailla. Kyllä se näin todettava on! Se parikyt kiloa siementä meni vakoon, neljää eri lajiketta. Sato oli kaksi ämpärillistä just ja just syötävän kokoista perunaa ja vajaa puoli ämpärillistä ihan pikkuista pottua Hehkulle. Voihan peruna, sanon minä!

Ja niin sanoi Beibekin ja lisäsi vielä, että hänen perunanviljelynsä loppui nyt tähän! Naapuripitäjässä Pälkäneellä myydään niin halvalla pottua säkkikaupalla, että me oltaisiin saatu ainaskin parin talven perunat noiden siementen hinnalla.
Minä kun olen tyhmä, en aio luovuttaa. Vaan onnistuneista lavakokeiluista intoa saaneena, aion panostaa perunan lavaviljelyyn. Ehkä kuitenkin "hieman" maltillisemmin kuin tänä vuonna!

Näillä pärjätään ehkä lokakuu!

Niin, ja olihan minulla se heinässä kasvattamiskokeilukin. Joo, ei sekään mikään suksee ollut!

Sinnehän istutin jotkin pussin jämät ja loput 'Blue Kongot', mitkä ei mahtuneet pääperunamaahan.
Yhtään ainutta sinistä perunaa en löytänyt, mutta pari keittoa sitä toista tuli. Useita perunoita jouduin hylkäämään koska jokin nököhammas oli käynyt niitä haukkailemassa. Että kun oikein lyödään, niin lyödään sitten kunnolla!

"Oho, peruna!"

Matoja ainakin oli kiitettävästi!

Siinä se on, tämän kokeilun heikko saldo!

Kaiken tämän epäonnistuneen perunan (ja vähän muunkin) viljelyn ohella, olen huomaamattani onnistunutkin jossain! Ha!
Sain kesäkuun lopulla kaveriltani Sannalta pari lavakaulusta. Heti raahasin ne kasvimaalle ja täytin mullalla. Vaikka olikin kesäkuun viimeinen viikko, tökkäsin sinne Hankkijalta saamani ilmaiset istukassipulit ja väleihin ripoittelin kaskinauriinsiemeniä, 'Enon kantaa' pussillisen. Kun molemmat olivat tilanpuutteen vuoksi jääneet istuttamatta. Kummastakaan en satoa edes odottanut, mutta sipulit on kuitenkin syöty jo aikapäivää sitten.
Viikonloppuna ajattelin sitten, että revin etanoiden syömät nauriinnaatit lavasta kompostiin. En ollut edes niitä harventanut, joten kasvoivat ihan viidakkona. Mutta mitäs kummaa! Lavakauluksessahan oli kivankokoisia nauriita...

Naattiviidakko!

Koska minulla oli puukko taskussa, otin yhden nauriin, kuorin sen ja haukkasin. Aivan törkeän hyvää! Ihanan rapeata ja mehukasta, eikä yhtään tikkuuntunutta. Wau!
Sen verran olin niitä hoitanut istutuksen jälkeen, että olin ripoitellut tuhkaa aikas reippaasti lavaan ja pari kertaa kastellut. Meillähän tuli melkein koko kesän vettä niinkuin Esterin takamuksesta, ettei ole paljon kannuun tarvinnut tarttua.
En yhtään enään ihmettele, miksi ennen muinoin kaskinaurista on ihmiset kasvattaneet. Ja näitä aion laittaa kasvamaan tulevinakin kesinä. Toisaalta, voihan olla ettei ne yrittämällä kasva!

Nauriita ollaan syöty ihan sellaisenaan, mutta halusin tehdä niistä jotain lämmintä lisäkettäkin. Löysin kivan kuorrutettujen naurislohkojen ohjeen. Mutta koska minulla ei ollut reseptissä mainittuja korppujauhoja, jätin ne pois ja todella hyviä tuli silti. Alkuperäinen ohje löytyy täältä.

SEESAMINSIEMENILLÄ JA PARMESANILLA KUORRUTETUT NAURISLOHKOT

• 500 g kuorittua syys- tai kaskinaurista

• 0.5 dl öljyä

  Kuorrute

  0.5 dl parmesaaniraastetta

  0.5 dl seesaminsiemeniä

  mustapippurirouhetta

  tuoretta timjamia (laitoin kuivattua)
  Valmistusohje

  1. Kuori ja lohko nauriit. Lado naurislohkot uunipellille leivinpaperin päälle. Juoksuta nauriiden pinnalle öljyä.
  
  

  

  Ihanasti erivärisiä naurislohkoja!

  
  
  2. Sekoita kuorruteainekset ja riputtele kuorrutetta lohkojen päälle pellille. Hiero kuorrutetta käsin naurislohkoihin huolella ja  lirauta päälle vielä öljyä ja paahda 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.
  
  
  

  

  Nauriit ennen paistoa!

  
  Nauti sellaisenaan tai vaikkapa hyvän pihvin kera, niinkuin me teimme! Jopa Beibe kehui kuinka miellyttävältä nauriit maistuivat. Kyllä, hyviä olivat!
  
  

  

  
  
  Ja loppuunhan voin vain todeta, että "Kuka tarvitsee perunoita, kun on näin paljon kurpitsaa?"
  
  

  

  
  
   OIKEIN IHANAA JA VÄRIKÄSTÄ LOKAKUUTA KAIKILLE!