Syyskylvö vs. kevätkylvö osa 1; palsternakkasadon ynnäystä!

Tällä on varmaan pissahätä, kun on noin jalat ristissä kasvanut! ='D

Olen monena vuonna kylvänyt palsternakan siemenet syksyllä näihin aikoihin kasvilavaan. Täältä voit lukea eräästä marraskuisesta syyskylvöstä.
 Liian aikaisin ei kannata kuitenkaan kylvää! Jos syksy on kovin leuto ja lämmin, on vaarana, että siemenet alkavatkin itää jo syksyllä. Silloin kylvös on pilalla! Nyt alkaa olemaan hyvät ajat, ainakin täällä itä-Pirkanmaalla. Kylmää on ollut ja ensi viikolle on luvattu hieman jo räntääkin. Hrrr!

Aikas "jööti"! ='D

Useina vuosina olen laittanut ne kannelliseen lavaani ja siinä ne ovat onnistuneet parhaiten. Olen myös yrittänyt niitä ihan lavakauluksissa ja muissa laudoista pykätyissä lavoissa kasvattaa, vaihtelevalla menestyksellä. Viime vuoden palsternakkasadosta voit lukea täältä. Tai oikeastaan sen epäonnistumisesta...
Tänä vuonna minä kylvin myös keväällä palsternakkaa. Koska kevät oli niin aikaisessa ja alkukesästä riitti lämpöäkin, olin kevätkylvön onnistumisen kanssa toiveikaskin. Ja eihän itämisessä ollutkaan mitään vikaa. Varmaan jokainen siemen iti ja harventelin palsternakat suuren sadon toivossa.

Alkukesästä näytti hyvältä!

Palsternakan siemenet vanhenevat nopeasti. Ne menettävät itävyytensä muutamassa vuodessa. Olenkin huomannut, että varsinkin syyskylvöön käytettäessä tuoreita siemeniä, itäminen keväällä onnistuu parhaiten. Kevät kylvössä olen saanut "parasta ennen"-ajan ylittäneetkin siemenet itämään. Mutta suosittelen käyttämään tuoreita siemeniä. Palsternakalla on niin pitkä kasvukausi, ettei uusinta kylvöä ei välttämättä ehdi/kannata tekemään, jos siemenet ei lähdekkään kasvuun.

Kesä oli tosi kylmä ja sateinen, kesäkuun pientä hellejaksoa lukuunottamatta täällä Pirkanmaalla. Keväällä kylvetyt palsternakat eivät kokoa jaksaneet tehdä. Joitakin ihan syötävän kokoisia tuli, mutta suurin osa on sellaista pientä "tikkua". Eihän ne hukkaan mene, Hehku syö naatit ja ihan pienet yksilöt. Hieman isommat, sellaiset joita ei kannata alkaa kuorimaan, ajattelin keittää kanoille. Mutta koska tässä nyt yritetään kasvattaa ihmisille ruokaa, eikä elukoille, pieneksi jäänyt palsternakan koko harmittaa.

Naatit eivät ainakaan paljon kesän aikana kasvaneet!

Suurin osa on aikas pientä!

Mutta tässähän nyt tulee palsternakan syyskylvön merkitys esiin. Syksyllä myöhään kannelliseen kasvilavaani kylvämäni siemenet kasvattivat kesänaikana sellaisia palsternakkahirviöitä, että alkoi melkein pelottamaan niitä kaivaessani esiin. Kyllä välilevyt taas alaselässä pullistelivat, vaikka maa lavassa oli muhevaa ja talikko oli apuna.

Kokovertailua; syyskylvö vs. kevätkylvö!

Pienin syksyllä kylvetty vs. suurin keväällä kylvetty!

Palsternakka on ollut siitä kiitollinen kasvatettava, ettei ainakaan minulla ole ollut tuholais- tai tautiongelmia sen kanssa. Kastelu on tärkeätä, varsinkin lavassa kasvatettaessa, ettei juuret halkeile ja muutu puiseviksi. No, tänä kesänä ei ole ollut vedestä puutetta, mutta lavoja olen joutunut kastelemaan jonkin verran.

Emäntä pipo vinossa palsternakkojensa kera! ='D

Lavoissani minulla on kasvualustana karjanlannan, hiekan, kompostin ja mullan sekoitusta. Lisään aina syksyisin lisää edellä mainittuja aineksia lavoihin ja ripsautan myös kalkkia tai tuhkaa sekaan. Muutenkin yritän valmistella lavat näin syksyllä kylvövalmiiksi, vaikken niihin mitään kylväisikään.  Kun ne peittää vielä haravoiduilla lehdillä, ovat mielestäni pysyneet hyvässä valmiudessa ja odottamassa kevään hektisiä kylvöpuuhia!

Syksyllä kylvetyt kasvattivat valtavat naatit!

Palsternakkojen väleissä minulla oli kasvamassa alkukesästä kannellisessa lavassa mangoldia. Sainkin siitäkin hyvän sadon! Loppukesästä valtavat palsternakkanaatit tukehduttivat loput mangoldit.
Toisessa lavassa, kesäkylvöjen väleissä, kasvoi retikkaa ja retiisiä alkukesästä. Retiisit onnistuivatkin, mutta retikat eivät. Mutta ei varmaan palsternakoilla ollut niiden epäonnistumisessa mitään tekemistä!

Mutta koska palsternakat ovat hitaasti kasvavia, rivivälit kannattaa hyödyntää nopeammin kasvavien lajikkeiden kasvatukseen. Esimerkiksi täältä löytyy hyvä lista kumppanuuskasveista. Itse olen kasvattanut edellämainittujen lisäksi sipulia ja salaattia palsternakan välissä. Mutta varsinkin tuossa kannellisessa lavassani, naatit tuppaavat kasvaa niin isoiksi, että ne tukahduttaa lopulta muut kasvit alleen. Ja tuollaisissa kapeissa lavoissa rivivälit ovat niin pieniä, ettei niihin nyt ihmeitä mahdu. Varsinkin jos palsternakat kasvavat tuollaisiksi jäteiksi, kuin minulla sattui kasvamaan!

Palsternakkakimppu!

Minun lapsuudessani ja nuoruudessani palsternakka oli liemijuures, mitä käytettiin vain keittoihin. Se on aivan liian aliarvostettu juures! Palsternakalla on hienostunut ja makea maku. Se sopii aivan loistavasti uunissa paahdetuksi ja soseeksi, ihan pelkiltään tai muiden juuresten ja perunan kera. Olenpa syönyt joskus sellaista jogurttiakin jossa on ollut makuna omenaa ja palsternakkaa!

Jos et ole koskaan kokeillut palsternakan syyskylvöä, tai et ole kylvänyt sitä koskaan, niin nyt on hyvä aika kokeilla! Palsternakkaa voi kylvää niin kauan, kuin maa pysyy sulana. Se ei ole mikään helpoimmasta päästä kasvatettava juures, mutta jos tälläinen "huit hapeli" -emäntä saa sen ajoittain onnistumaan, niin kyllä se muillakin onnistuu! Muhevan maan se vaatii ja paljon vettä juuren tasaiseen, halkeilemattomaan kasvuun.
Palsternakkaa ei oikein kaupasta tahdo saada, varsinkaan vuoden vaihteen jälkeen. Kotimaista varsinkaan! Sellaisia kutistemuoviin pakattuja, mustuneita raukkoja on tarjolla kovaan kilohintaan. Mutta kun onnistut omassa palsternakkasadossani ja olet jättijuureksesi varastoinut turpeeseen haudattuna kellariin, sinulla on näitä herkkujuureksia nautittavaksi ihan omasta takaa talven kylmimpinäkin kuukausina! =D

Vielä vierekkäin, elokuussa otetut kuvat. Vas. kevätkylvö. oik. syyskylvö