Huh huh! Johan heitti kamalan mahataudin alkuviikosta päälle! Olimme juuri edellisviikolla Beiben kanssa kehuneet hyvää tuuriamme, koska olimme väistelleet onnekkaasti kaikki flunssa- ja norovirusepidemiat, mitä työpaikoillamme on podettu. Oli liian aikaista juhlia!
Harvinaisen sitkeäkin tämä noro-pirulainen olikin, neljä päivää olin töistä pois. Kahtena alkupäivänä oli kuumetta, tosi kovat lihas- ja nivelsäryt. Silmiä särki ihmeellisesti parin päivän ajan, oli pakko pitää silmälappuja. Ihan tajuton väsymys, mutten saanut tuskaiselta ololta kuitenkaan nukuttua.
Yritin särpiä koko ajan jotain nestettä, voimieni mukaan. Mutta silti tuntui ihan kuivuneelta. Päätä särki, ihan kuin olisi ollut järjetön darra!
 |
| Elukat oli koko ajan lähellä, kun mamma sairasti! |
Sitten kun parin sairaspäivän jälkeen yritin syödä jotain, oli imeytymisessä ongelmia. Ei meinannut millään maha ottaa mitään kiinteätä ravintoa vastaan. Tuli läpi samantien. Terkkarillakin kävin ja otettiin verikoe, ettei ole vaan mitään bakteeriperäistä. Ei ollut tulehdusarvot koholla, joten noroon taas päädyttiin. Yleensähän nämä ärhäkätkin mahataudit menevät parissa päivässä ohi. Mutta otettiin tauti nyt sitten kunnolla vastaan, kun kerran annettiin!
 |
| Kädet kuivui ihan kamaliksi ja jotenkin nesteet häipyi ihon alta! |
Vävy reppanakin sai taudin. Minulta kai sitten, kun olivat meillä sunnuntaina olleet syömässä. Onneksi ei ihan näin rajuna saanut, kuin paha, paha anoppi!
Beibe ja tytär selvisivät pienillä mahanpuruilla. Nekin varmaan tulivat silkasta pelosta, kun joutuivat katselemaan, mitä heilläkin saattaa olla vielä edessäpäin!
 |
| "Nouse jo!" (Onpas meidän sohvatyynyt ihan vimpan päälle tuolla taustalla!) |
Tyttären kanssa naurettiin, että k-kauppiaat olivat ainakin ottaneet norovirusepidemian tällä seudulla tosissaan. K-marketeissa oli mehukeitot ja kefilusmehut tarjouksessa plussakortilla. Litra tolkulla Beibe niitä mulle raahasi. Gefiluspiimää lisäksi. En taas vähään aikaan taida juoda mitään niistä!
Ihmetellä täytyy, että mistä sitä kakkaa oikein piisasi. Kun en juurikaan mitään kiinteätä syönyt ja nekin vähäiset tuntui tulevan heti läpi. Piimällä, vedellä, mehukeitolla ja mehulla elelin. Mutta toisaalta, kakkaahan vauvatkin, vaikkeivat juo muuta kuin maitoa!
 |
| "Ha! Vihdoin sohva on taas minun!" |
On tässä elämässä ollut kuitenkin jotain iloakin. Tilasin viikonloppuna oikein cd-levyn ja sen posti toi alkuviikosta. Kiva piristys sairastelun keskelle ja musiikillahan sanotaan olevan eheyttävä vaikutus!
Laulaja-lauluntekijä Ville Leinoselta ilmestyi jokin aika sitten "Hei taas" -niminen pitkäsoitto.
Albumi sisältää kymmenen coveresitystä, joista puolet ovat suomalaista alkuperää ja puolet käännöskappaleita. Kappaleet ovat tehty kunnioittaen niiden alkuperäisesittäjiä, kuten Berit, Jonna, Meiju Suvas, Kake Randelin, Nisa Soraya ja Eini. Ja tietysti ylistäen Suomidiscon kulta-aikaa!
Kyllä onkin hauska levy! Levyn biiseistä tulee mieleen ihan lapsuuden mökkireissut ja c-kasetit. Äiti osti aina huoltoasemilta suomalaisia hittikokoelmakasetteja. Finnhits -levyjä meillä oli kotona, jotka kasetille äänitettiin autossa kuuntelua varten. Meillä ei minun lapsuuteni autoreissuilla kuunneltu radiota, vaan aina näitä kasetteja. "Hittiparaati", "Suomihitit" ja mitä niitä nyt sitten olikaan!
"Hei taas" -levyn ehdoton helmi on mielestäni versio Jonna Tervomaan vuonna 1985 ilmestyneeltä "Tykkään susta" -pitkäsoitolla olleesta biisistä "Sadepisaroita". Kappalehan ei ole Jonnan alunperin, vaan käännöskukkanen ruotsalaisen Herreys-yhtyeen tuotannosta. Muistatteko ne kultakenkäiset euroviisupojat?
Leinosen versiossa täyttyvät kaikki 80 -luvun syntikkapopin elementit, joita minä rakastan! Tulee ihan mieleen Ultravoxit ja Silent Sirclet ynnä muut sen ajan hittitehtaat!
Haluan vielä nostaa levyltä pari kipaletta. Nisa Soraya osallistui vuonna 1985 Syksyn Sävel -kilpailuun kappaleellaan "Anna rakas raju hetki". Myös edesmennyt artisti Kikka, on tehnyt oman versionsa Nisan kappaleesta vuonna 1989 ennen Leinosta.
Pidän myös kovasti Leinosen kappaleesta "Tyydytys", jonka Eini versioi vuonna 1985 Laura Braniganin "Satisfaction" kappaleesta.
Nämä faktat levyllä olevista kappaleista ja niiden alkuperäisistä esittäjistä ja coveroijista, löytyvät levyn kansilehteen painetusta, Juha Rantalan kokoamasta iskelmähistoriikistä. Ihan vaan sillä kerron, ettei kukaan luule minun tietävän musiikista ja artisteista näin paljon!
Ville Leinonen oli vieraana Puoli Seitsemän -ohjelmassa. Hän esiintyi myös Ylen aamu-tv:ssä ,esittäen juurikin sen minun lempparini "Sadepisaroita".
Aamulehtikin julkaisi pari juttua. Ne voit katsastaa täältä ja täältä .
Se pitääkö levyn kappaleisiin suhtautua kovin vakavasti, on kuuntelijan oma valinta. Minusta on hienoa, että Ville Leinonen on kunnioittanut meiltä suomalaisilta unohduksiin jäänyttä musiikkityyliä.
Ruotsalaisethan ovat tässäkin asiassa meitä suomalaisia edellä. Ruotsissa suomidiscosta on tullut ihan ilmiö ja siellä järjestetään oikein tapahtumia, missä porukka käy hulluna joraamassa vanhaa suomalaista discomusaa. Yle uutisoi ilmiöstä.
Olen myöskin ihmetellyt näitä meidän radiokanavia! Miksei Leinosen versiot suomidiscosta soi niillä? Kyllä esimerkikisi Sannin versiota Pelle Miljoonan "Tahdon rakastella sinua" -kappaleesta soittaa monikin radiokanava. En nyt menisi senkään vakavasti otettavuudesta niin vannomaan! "Sadepisaroita" kehiin, vaadin minä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti