tiistai 25. huhtikuuta 2017

Haisulit muuttivat kanalaan ja ihanat kanivauvat!

Kaneli


Viikonloppuna oli ihan pakko muuttaa kanantiput pois sisätiloista. Ne haisivat jo niin pahalle, että alkoi melkein silmiä kirvelemään, kun ulkoeteiseen astui. Ei auttanut, vaikka vaihdoin niille aluset joka päivä ja laitoin kutteriakin alle kuivikkeeksi.
No, eiväthän ne enään mitään tipumaisia ole. Muistuttavat lähinnä korppikotkia törröttävine sulkineen ja pitkine kauloineen. Kasvaneetkin ovat tosi paljon. Senkin vuoksi ne tarvitsivat enemmän tilaa ja isompaa häkkiä meidän eteiseen ei mahtunut. Joten, vähän pakkomuutto monesta syystä!
Vähän minua huoletti niiden pärjääminen kanalassa, missä on kuitenkin viileämpää kuin sisällä. Mutta laitoinhan niille kuitenkin lämpölampun vielä, joten hyvinhän ne pärjäsivät.



Isoja kanoja hieman pelotti moiset sirkuttajat. Pitkän aikaa ne kyräilivät perimmäisessä nurkassa ja kaulat pitkinä kuikuilivat tulokkaita. Mutta seuraavana päivänä olivat jo tottuneet kanalassa olevaan häkkiin ja sen asukkaisiin.

"Apua! Mitä noi on?"

"Ai jaa, ne onkin vain kanalapsia!"


Reilun kuukauden päästä loppuu lintujen sisälläpitopakko. Meillä kun ei ulkotarha ole katettu, kanat joutuvat vielä kärvistelemään sisällä. Sen aikaa taidan pitää nuorikoita häkissä. Kun kanat alkavat ulkoilemaan, kaikilla on enemmän tilaa väistää ja yhteiselo on sopuisampaa.

Helmiina vähän arastelee, mutta uteliaisuus voittaa!

Talvi tsekkaa tulokkaita.

Nälkä vie voiton ja tipuhäkkiin on äkkiä totuttu!

Fatness-tytöt, Inkivääri ja Talvi ruokailee. Synkkä-kukko pitää passia.


Pitkänperjantain ja lankalauantain välisenä yönä Jade-kani synnytti pentueen. Olen ollut tosi onnellinen siitä, että Jade on niin suvaitsevainen minua ja Beibeä kohtaan. Se ei ole häiriintynyt yhtään, kun olemme käyneet kanilassa. Olen niin paljon kuullut ja lukenut tarinoita siitä, kuinka kaniemo on tappanut ja syönyt pentunsa häirittynä. Mutta ei Jade, se tulee häkistään pois, kun minä menen sinne ja touhuilee omiaan käytävällä.

Pesä nurkassa Jaden takana.


Olen päivä päivältä rohkeammin pöyhinyt pesää ja yrittänyt laskea montako pikkupupua siellä on. Mutta heti kun pesän päällä olevia karvoja siirtää, alkaa pesässä porisemaan sellainen pupusoppa, että tarkkaa lukumäärää on mahdoton saada. +/- 10:nen niitä kuitenkin on! Ei niiden laskemisella mikään hoppu ole. Kyllä tarkan lukumäärän kerkee sitten saada, kun alkavat liikkua pesästään. Olen kuitenkin niitä sen verran pöyhinyt, että näyttävät kaikki hyväkuntoisilta ja saman kokoisilta suunnilleen. Hyvä, että kaikki ovat saaneet maitoa.

Yritä nyt näistä saada jotain selvää! ='D


Yksi poikasista on sellainen kermanvaalea ja loput riistanvärisiä. Yhtään isäänsä tullutta valkoista ei ole. Poikasille on kasvanut jo sellainen hento karvapeite ja silmätkin alkavat hieman raoittua. Kyllä niistä aikamoisia söpöliinejä tulee!

4 kommenttia:

  1. On teillä mukavaa elämää. Pieniä tipuja ja pieniä pupuja. Kiva kun kanat pääsevät kohtapuoliin ulkoilmaan. Tosi söpöjä ovat nuo pikkupuput. - Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
  2. Mukavaa, antoisaa ja työn täyteistä! Mutta kyllä myöntää täytyy, että ihanaa elämää!

    Ihan sieluun ottaa, kun täytyy pitää kanat vielä sisällä. Mutta tarhan kattaminen on niin kova homma ja laki on laki.

    Maltan tuskin odottaa, kun pikkupuput lähtevät pesästä liikkeelle!

    VastaaPoista
  3. Olin jo heti käsi pystyssä täällä, että "mitämitä, miksi häkissä" ja sitten vastasitkin. Minä olen kuvitellut, että tipuset voisi jäädä heti kanojen seuraan. Siis noin niinkuin luonnossa, kun kana hautoo tipun munasta, että se pärjäisi sitten siinä. Metkaa.
    Eipä mennyt tämäkään päivä hukkaan, kun taas oppi uutta!! =)

    Ja voi tuitui mitä pupusia... Teillä on ihan pääsiäismeininki kaikkien eläimien kanssa. Mitä pupusille tapahtuu, myyttekö eteenpäin?? Kuvittelen siis, ettei noin isoa laumaa voi pitää itse, koska - noh, lisääntyvät kuin kanit.

    VastaaPoista
  4. Joo, ei tipuja voi isojen kanojen sekaan heittää ihan tosta vaan. Saattavat nokkia tiput hengiltä. Nää orpingtonit on aikas lepposia, mutta ei kannata ottaa riskiä.
    Sitäpaitsi, isot kanat kyllä surutta pöllii tipujen ruuat jos ne pääsevät niihin käsiksi. Häkityksellä taataan myös tipuille varma ja rauhaisa ruokailu.

    Kyllähän noiden pupujen olisi pääosin tarkoitus tulla syödyksi. Osan varmaan pistän myyntiin. Mutta katsotaan nyt, Lunan-pupunhan pitäisi poikia myös tässä lähiaikoina. Montako pikkuista sieltä tulee ja kuinka se ne hoitaa, jää vielä nähtäväksi.

    VastaaPoista