 |
| Beibe tekee takan pohjavalua. Silloin joskus vuonna nakki! |
Mutta... kun tätä meidän elämäämme täällä Leppämäessä ajattelee taaksepäin, tämähän on ollut yksi suuri, projekti. Ja jatkuu edelleen! Elämän mittaisena...
 |
| Uuden rossipohjan tekoa. Isäni "työnjohtajana"! |
Suurimmat prokkikset täällä ovat liittyneet talon remontoinnin lisäksi eläinten asumuksiin. Se oli, ainakin minulle ihan selvää, että kun maalle muutetaan, jotain kotieläimiä hankitaan. Beibe ei ollut ihan samoin ajatuksin... 😜
Leppämäessä ei mädän navetan lisäksi ollut muita eläinsuojiksi kelpaavia rakennuksia valmiina. Joten tilat ovat pitäneet remontoida, tehdä ja hankkia muualta.
Se, että täällä on ollut alunperin niin huonosti eläinsuojia, on toisaalta ollut ihan hyväkin. Se on rajoittanut elukkamopoa karkaamasta ja hillinnyt eläinmäärän lähtemistä lapasesta!
 |
| Puimalarakennus. Tuon pienen oven takana on talli, missä lehmä asustelee. |
Alkuunhan meillä ei ollut kuin yksi hevonen, koira, kissa, kani ja pari marsua. Hevoselle tehtiin karsina navetan päätyyn, ennenkuin alettiin ihmisten asumuksia laittelemaan.
 |
| Tantta-spanieli heinähommissa! |
Kotieläinjutut lähtivät tupaantuliaislahjaksi saamastamme vasikasta. Olvista lähti pikkuhiljaa ajatus siitä, että haluamme joissain määrin kasvattaa itse syömäämme lihaa.
 |
| Olvi tuli meille maitovasikkana, jolle piti tehdä vastiketta. |
 |
| Tytär n. 6-vuotiaana Olvin kanssa. |
Ensimmäisen Olvi-lehmämme teurastettuamme, meni kuitenkin monta vuotta ilman "tuotantoeläimiä". Elettiin kiireistä lapsiperhearkea, mutta rempattiin kuitenkin hevoselle talli puimalarakennukseen.
Yksi lammas otettiin hevoselle seuraksi. Ihan tosiaan lemmikkitarkoitukseen, ei omavaistelutarkoituksessa. Pumpuli oli meillä monta vuotta ja se kuvitteli olevansa enemmän koira tai peräti ihminen, kuin lammas! Se matkusti auton takakontissa, kun johonkin lähdettiin ja sitä taluteltiin hihnassa.
Kun hevoset alkoivat lisääntymään, Pumpuli lähti erääseen lapsiperheeseen suomelammaskatraaseen tilanpuutten vuoksi.
 |
| Voi näitä aikoja! 💙 |
Kun hevosille remontoitiin talli puimalan toiseen päätyyn, aloin himoitsemaan kanoja. Monta vuotta kuitenkin vanhassa navetassa oli keppihevostalli tilassa, mihin kanoja aioin asuttaa. Mutta vihdoin se vaihe meni lapsen elämässä ohi ja kanoille tehtiin vanhan tallin osaan tilat.
Jokunen vuosi sitten ostimme naapureiltamme heidän vanhan ulkosaunan ja se vedettiin kaivinkoneella meidän pihaan. Harmi, ettei siitä ole yhtään kuvia! Beibe nimittäin teki saunan alle isot "sukset" ja niillä sauna vedettiin ensi ojan yli tielle ja siitä 150 metriä meidän pihatietä suunnitellulle paikalleen puimalan taakse. Sen alle sujautettiin ratatapölkyt ja passattiin vaateriin.
Kanala rempattiin saunan osuuteen rakennusta, koska siinä oli jo betonivalu valmiina. Tästäkään ei ole kuvia, koska Beibe ei paljon ollut kuvia räpsinyt työn ohessa ja minä olin silloin sellaisessa vuorossa, että en ehtinyt kuvia ottaa.
Mutta kanalastamme voitte käydä lukemassa postauksen täältä.
Kun kanat muuttivat uusiin tiloihin, vanhaan kanalaan otettiin pari belgianjättikania emokaneiksi. Viime kesänähän meillä oli kaksi poikuetta, joista osa myytiin ja neljä jäivät meille teuraaksi.
Kun luovuin isoista hevosista, minulle oli ihan selvää, että haluan lehmän. Sellaisen kotitarvelehmän, millä teetettäisiin vasikoita ja josta saataisiin maitoa.
Hehku tuli meille 2012 syksyllä ystäviltämme. Se olikin yksi suuri projekti, kun tallista purettiin pois kaksi hevoskarsinaa ja lehmälle rakennettiin asumus ruokintapöytineen.
Olen kirjoittanut Hehkusta oman postauksen blogini alkumetreillä ja sen pääset lukemaan tästä .
Vuosia yritin saada Hehkua siementämällä tiineeksi, mutta turhaan. Kaikki sanoivat, että ota sonni. Mutta en voinut sellaista näihin oloihin ottaa. Meillä on ollut yksi lihasonni kasvamassa, Jonkka, ja sen kanssa oli kyllä ihan omat haasteensa.
Pihatto-oloissa nuoren sonnin pitäminen on ihan toinen juttunsa, kuin tälläin, että elukat talutellaan tarhoihinsa ulkoilemaan ja niiden karsinaan pitää mennä.
 |
| Jonkka-sonni |
Hehku on kuitenkin meille jäänyt ihan lemmikkilehmäksi, koska on niin ihana! Meillä on ollut sen seurana pari vasikkaa kasvamassa lihaksi. Ja viime kesänä se oli kyyttölaumassa, missä oli sonni. Aika näyttää oliko siitä tuloksia.
Viime kesänä meillä oli kaksi tosi isoa prokkista liittyen eläimiin. Uusi puru/heinävarasto ja siirtotalli kaneille ja lampaille.
Puruvarasto oli alkukesän hommia. Koska meidä tuo navetta on tullut matkansa päähän ja se aiotaan purkaa, tarvitsimme tilaa heinille ja ihan muutenkin vaan romuille.
 |
| Puruvaraston purkuvaihe meneillään. |
Alunperin oli tarkoitus tehdä toiseen päätyyn pihattotilat muutamalle lampaalle, mutta suunnitelmathan on tehty muuttuviksi.
Puruvarastosta tuli oikein toimiva liukuovineen ja sisällä olevine valoineen, mitä kumpaakaan ei vanhassa versiossa ollut.
 |
| Tähän piti tulla tilat lampaille, mutta ei se tyhjäksi jäänyt! |
Olin ajatellut navetan purkamisen tullessa ajankohtaiseksi, siirtää kanit talliin tyhjäksi jääneeseen ponikarsinaan. Mutta sitten kohtalo puuttui taas peliin, kun kaveri vihjaisi heillä myynnissä olevasta muutaman vuoden vanhasta siirtotallista. Kun hinta oli sopiva ja Beibekin sanoi, että joo, kylmän rauhallisesti ostin sen. Siinä vaiheessa ei ollut mitään hajua, millä se meille saataisiin kuljetettua!
Monta puhelua soiteltiin ja yhtä monta kielteistä vastausta kuljetuksen onnistumisesta saatiin. Kunnes taas me molemmat auottiin suutamme sopivissa paikoissa ja monta ystävää oli sanansaattajina. Vihdoin eräs tuttu kuorma-autourakoitsija, jolla oli parakkien siirtoon sopiva kalusto, sitten sai aikatauluunsa sovitettua tallin siirron. Olin jo ollut ihan varma, että tallia ei saada ikinä meille, vaikka matkaa ei ollut kuin muutama kilometri!
Eihän se mikään helppo juttu ollut! Ensin siirtotalli piti saada nostettua ilmaan ja vedettyä auton lavalle. Kiinnittää taljoilla tukevasti, kuljettaa meille kapeata tietä pitkin sähkölankoja nostellen, saada auto mahtumaan meidän pieneen pihaan ja vihdoin saada talli laskettua lavalta sille suunnitellulle paikalle.
 |
| Nosto alkakoot! |
 |
| Hui! |
 |
| Kyydissä on! Vielä kiinnitys ja matka alkakoot! |
 |
| Mahtuuko auto peruuttamaan suunnitellulle paikalle? |
 |
| Hyvin menee! |
 |
| Kohta paikoillaan, kunhan auto vaan mahtuu alta pois! |
Mehän ollaan vähän sellaisia, että tänne pihaan ei mitä tahansa roiskita minne tahansa. Vaan varsinkin Beiben mielestä kaikki pitää olla niin siististi kuin suinkin ja rakennukset linjassa toisiinsa.
Kyllä oli niin ihailtavaa katsella, kun ammattimies vekslasi autoa ja tallia millimetrin tarkkuudella. Talli saatiin siihen mihin pitikin ja lähes vaateeriin. Vielä vähän rakennusta nostettiin ja vähän lisää hiekkaa alle ja täts it, talli oli ihan suorassa.
 |
| Siihen lässähtää! |
 |
| Vielä vähän hienosäätöä! |
 |
| Siinä lepää! |
Olin kyllä tämän operaation jälkeen ihan loppu! Jännitys siitä, että kaikki pysyy ehjänä, rakennukset ja kalusto, sekä se ettei kukaan loukkaannu tai peräti kuole, oli tosi raskasta.
Mutta näin me saatiin lampaille sekä kaneille hyvät, lähes uudet tilat! Beibe purki tallista väliseinän ja teki lampaille tilat syöttöpöytineen.
 |
| Napero ja Tippi mukana syöttöpöydän viimeistelyssä! |
Kuten sanottu, aikas lailla on ollut noiden eläinsuojien kanssa projekteja. Mutta nyt meillä on aikas hyvät tilat tälle eläinmäärälle, mikä näyttäisi olevan meidän omavaraistelun suhteen hyvä. Toinen nauta mahtuu ja pari lammasta lisää, jos niin halutaan.
Lampailla olisi tosiaan jossain vaiheessa tarkoitus karitsoja teettää. Ja nyt on yksi kanipoikuekin taas syntynyt. Joten taas vuodenkierto startannut näissä merkeissä.
 |
| Tää porukka on nyt reilun kolmen viikon ikäisiä! |
 |
| Kiinteä ruoka on alkanut maittamaan! |
Tämä oli hieman tälläinen nostalgiatrippi meikäläisellekkin. Oli mukava muistella, ihania, työtäyteisiä, onnellisia vuosia!
 |
| Kukko Bull Mentula hoivaa tipuja. Vanha navetta taustalla. |
Halusin tuoda esiin tällä postauksella sitä, millainen on ollut meidän tiemme tässä eläintenpidossa ja mitä on vaatinut se, että ollaan saatu tehtyä niille suht asianmukaiset tilat. Aina kun on halunnut ottaa jonkin uuden eläimen, sille on tarvinnut tehdä tai remontoida tilat.
 |
| Kyllikki ja Hehku |
Eihän me omavaraisuutta näissä mitoissa ajateltu, kun tänne muutettiin ja sillä silmällä tätä paikkaa ostettu. Varsinkaan lihan omavaraisutta ajatellen. Meidän oli silloin löydettävä paikka, mihin saimme hevosemme asumaan meidän kanssa.
Toki meille oli selvää, että kasvimaata pidetään ja joskus kasvihuone rakennetaan.
Rakastuimme kuitenkin Leppämäkeen paikkana heti ensi näkemältä. Itse talohan ei nyt mikään ruusu ollut!
Tämän lähes 20 vuoden aikana olemme muokanneet tätä mieleiseksemme ja matka jatkuu. Projekteja projektien perään!
Käykäähän lukemassa muiden tässä yhteispostauksessa olevien blogien jutut heidän projekteistaan!
Tässä linkit heidän postauksiin:
Huimia projekteja. Hattua nostan teille! Nautin niin noista sinun kuvista, ovat jotenkin niin lähellä sydäntäni <3 Mukavaa maaliskuuta <3
VastaaPoistaOnhan tämä ollut aikas touhua! =D Kiva, että kuvat miellyttävät!
PoistaHerttilei mitä projekteja. Ja me kun ei saatu edes yhtä leikkimökkiä siirrettyä meidän pihalle. :-) Nostan parhaillaan hattua. Ajatuksissani tietenkin. Kiinnostava postaus jälleen ja minulle kaikki aivan uutta.
VastaaPoistaNo, josko saisitte vaikka virtaa postauksestani leikkimökin siirtoon! ;D
PoistaKiva, että sait jotain uutta postauksestani!
Huh, teillä on ollut isoja projekteja. Mutta on kyllä komeat tilat. Eläimet varmasti kiittävät.
VastaaPoistaMeillä mies on samaa mieltä, siistiä sen olla pitää, jos kerran tekee niin tekee hyvin. Ja mikäs siinä, toistaan seuraavien projektien kanssa on kivempi elellä, kun kaikki ei ole koko ajan kaaoksessa :)
Toivottavasti eläimet viihtyvät, eivät ainakaan ole valittaneet! ;'D Mutta kyllähän tässä oma lehmäkin on ollut ojassa ja sitä käytännöllisyyttäkin elukoiden hoidossa on ajateltu.
PoistaSe, että yrittää heti alusta saakka tehdä asiat "kunnolla" on vaan yleensä tosi aikaa vievää. Projektit tuppaa venymään jo suunnitteluvaiheessa!
Opettavainen tarina! Ja kunnioitettavaa, kuinka paljon olette tehneet ja saaneet aikaan! Olen ihan tuore lukija, joten olisi kiva tietää, milloin muutitte taloon ja ryhdyitte hommiin -kun itse tuppaan olemaan vähän malttamaton, ja kaiken pitäisi tapahtua heti jos ei aiemminkin... 😁 Mutta onneksi pikkuhiljaa oppinut myös kärsivällisyyttä, ja kentie meilläkin joskus on lampaita ja kanoja 😊
VastaaPoistaMe ollaan asuttu Leppämäessä 18 vuotta. Meille aina sanottiin, että olette nuoria ja teillä on aikaa tehdä ihan rauhassa kaikkea. Kas kummaa, kun ne vuodet ovat vierineet ja ei tässä enään mitään nuorikoita ollakkaan! =D
PoistaMutta itsellekkin on ihan hyvä pitää tälläisiä muisteluhetkiä, koska koko ajan on aina vaan sellainen olo, ettei ole saanut mitään aikaiseksi!
Ja sitten kun on ollut aina joku elukka hoidettavana, niin se on vienyt aikaa niiltä projekteilta. Aikaa... sitä kun saisi lisää! ;D
Olipa mielenkiintoinen postaus! Aihe oli varsin ajankohtainenkin, meidän kun pitäisi nyt ruveta muokkaamaan siirtotallista hevosten lähdettyä toimivampaa tilaa vuohille/lampaille ja kaneille :) Tästä sai hyvän inspiraation!
VastaaPoistaMeillä muutenkin ihan sama juttu kuin teillä aikoinaan, eläimille ei ole ollut mitään tiloja täällä valmiiksi, vaan jokaiselle ötökälle on tarvinnut väsäillä tilat itse. En halua edes miettiä, kuinka olisi mopo karannut, jos täällä olisi ollut valmiina navetta.. :D
Hei mahtavaa, jos tästä jotain vinkkiä saatte! Meillä on jokapäiväinen kulku tuonne talliin vain toisesta ovesta ja lampaille on tehty karsinaansa ovi siihen huoltokäytävälle. Toinen oven kautta on sitten keväällä mukava tyhjentää aluset pois.
PoistaEhjä ja kunnollinen navetta... pelottava ajatus! ='D
Kyllä se vain niin on, kun yksi projekti valmistuu niin lisää on takaraivossa hautumassa, joskus jopa salaa itseltä. Hienoja projekteja teillä ja hienoa se, että ne on viety kunnialla loppuun ja eläimille rakkaudella ajateltu hyvät paikat. Mukavaa on maalla puuhastella, projekteja riittää meilläkin ja se jos mikä on yksi elämän mausteista.
VastaaPoistaNiinhän se on, projektia projektin perään! Elukat, kasvimaa, puutarha, rempat jne., niitä piisaa. Mutta oikeassa olet! Kyllä ne on elämän suola ja sokeri!
PoistaIhanasti tuo eläinten määrä on lisääntynyt mitä parhaimmalla syyllä eli että joku tarvitsee kaveriksi toisen. Jos emme asuisi kaupungissa, tuollainen eläinmäärä olisi ihana! Ja teillä on ollut noissa eläinten asumuksissa iso urakka. Nostan hattua teidän jaksamiselle!
VastaaPoistaOmavaraistelussa eläimet ovat kyllä työllistäviä. Ja toisaalta, oman lihan tuottaminen ei ole taloudellisesti kovinkaan kannattavaa. Tuolla siirtotallin hinnalla oltaisiin saatu loppuelämämme lihat! Mutta kaikki on niin suhteellista. Mihin rahansa ja aikansa haluaa käyttää.
PoistaMyöntää täytyy, että jaksaminen on aina välillä kortilla. Kun on toi ansiotyökin tämän kotona raatamisen lisäksi!
Olipa mukavaa lukea monista projekteistanne. Näette kunnioitettavan paljon vaivaa tehdäksenne elämästänne mielekästä ja omannäköistänne. Jotenkin tuntuu ihan oudolta lukea tällaista tarinaa, kun täällä pääkaupunkiseudun kupeessa asuessa ihmisten suurin intohimo tuntuu olevan päästä lauantaina kauppakeskukseen shoppailemaan ja sunnuntaina lasten kanssa hoploppiin.
VastaaPoistaMukavaa, että pidit! =)
PoistaKaupunkilaislikkana tiedän hyvin, mitä tarkoitat! Maalla asumisessa on se hyvä puoli, että kaupungissa on mukavaa käydä, mutta pääsee aina takaisin tänne rauhaan raatamaan! =D
Hienoja projekteja ja olihan mielenkiintoista lukea mitä kaikkea siellä onkaan vuosien saatossa tehty:) On teillä vaan ollut/on ihana eläin katras..niin söpöjä olivat kaikki eläimet, mutta varsinkin tuo kanipoikue♥ Muutaman kerran olen saanut maistaa suoraan kanalasta haettuja munia ja ovat kyllä olleet niin hyviä. Omavaraisuus on huippua! Aurinkoista alkanutta viikkoa♥
VastaaPoistaNoi kanithan on ihania just tuon ikäisinä. Ihan palleroisia! <3
PoistaÄrsyttävää, kun kanat pitävät munintataukoa ja joutuu ostamaan munia. Mutta kyllä ne kohta taas aloittavat! Elleivät sitten samantien rupea hautomishommiin...
Mukavaa viikkoa sinullekkin!
Paljon olette tehneet. Loputon puurtaminen taitaa kuitenkin vielä jatkua.
VastaaPoistaNäin kun muistelee, itsekin huomaa jotain aikaiseksi saaneen. Kun aina tuntuu, ettei mikään koskaan valmistu! =D
PoistaPuurtaminen jatkuu... loputtomana! ='D
Todella mielenkiintoinen postaus, oli kiva lukea projekteistanne!
VastaaPoistaKiva että pidit! <3
PoistaTutun näköistä touhua :D
VastaaPoistaMeillä kanssa siirretty saunarakennusta, leikkimökkiä ja vanha puinen jätekatoskin sai uuden kodin meidän tiluksilta. Tutulta tuntui myös tuo, että tarvitsee lisätilaa heinille ja niille romuille. Jotenkin tuntuu sitä epämääräistä romua kertyvän nurkkiin. Usein kyllä se romu on tullut tarpeeseen muutamien vuosien kuluttua, kun jokin on rikki ja korjattava nurkista löytyvillä osilla.
Joo, Beibe aina sanookin, ettei mitään saa heittää menemään. Sitä kuitenkin heti hävittämisen jälkeen tarvitsee! ='D
PoistaTeillä on siellä ollut monenmoista touhua ja askaretta! Hyvä te <3
VastaaPoistaAi kun pupuliinit näyttävät niin suloisilta, huoh <3
Noi puput on just nyt suloisimmillaan! ;D
PoistaOllaan yhteydessä sitten tarkemmin luovutusajankohdasta <3 Meillä täällä rakentelut alkaneet pupulaa varten <3
PoistaHyvä, hyvä! =D
PoistaIhania projekteja. Eläimet vaan on elämän suola... no lasten lisäks ;)
VastaaPoista