Piipahdus Tampereen Joulutorilla ja ihana Pytinki Luopioisissa

Pari viikkoa sitten kävin tyttären ja Kuukunan kanssa Tampereen Joulutorilla. Päivä oli maanantai ja oltiin torilla heti sen auettua klo 11. Väkeä oli aikas paljon, mutta liikkumaan ja katselemaan mahtui ihan hyvin.

Meidän vierailupäivänä oli tosi kylmä, vesisateinen ja tuulinen ilma, joten oli hieman vaikea päästä joulutunnelmaan. Painuttiinkin heti Pyynikin munkkikahvilan telttaan kahville sumpittelmaan ja Kuukunalle välipalaa antamaan.

Tampereen joulutori oli suoraan sanottuna äkkiä kierretty. Nyt kun siellä on vieraillut useampana vuonna peräkkäin, ei mielestäni torilla ollut mitään uutta annettavaa. Ainakin näytti siltä, että samoja myyjiä oli paljon, kuin muinakin vuosina. Somistuksetkin olivat viime vuosien kaltaisia, pienillä muutoksilla.

Muilla kerroilla olen käynyt Tampereen Joulutorilla hämärän tai pimeän aikaan. Näillä kerroilla tunnelma on ollut jotenkin kivempi. Jospa sillä onkin sitten vaikutuksensa, tuolla valolla. Nyt kun oli ihan joulukuisen harmaa aamupäivä, ei joulufiiliksestä ollut tietookaan.

Hankinnat tuolta joulutorilta olivat maltilliset. Ostin muutaman limpun ja itselleni, sekä Kuukunalle nahkarukkaset.
Kovastihan siellä olisi ollut kaikkea kivaa, mutta kun lahjat olivat jo suurin piirtein hankittu ja ainakin suunniteltuna, ei ollut tarvetta kauheasti ostella mitään.

Joulutorin jälkeen käytiin vähän lounastamassa!

Viime viikonloppuna kävimme samalla kokoonpanolla tuolla naapuripitäjässä, Luopioisissa ja siellä Pytinki -nimisessä talossa.

Ja taas mennään!

Pytinki on vanha kunnantalo, joka jäi vaille virkaansa, kun Luopioinen liitettiin Pälkäneeseen. Nyt se kuuluu Mikkolan navetan toimintaan. Näin joulun alla siellä pitää Kukkian kädentaitajat kahviota ja puotia.

Pytingin ympärillä on useita, ihania surukuusia. Byhyy! <3

Pytingissä on aivan ihana tunnelma ja olihan siellä kaikelaista ihanaa ostettavaakin tarjolla. Minä jotain pientä ostin lähinnä itselleni kodin koristukseksi.

Kahviossa hörpittiin makoisat pullakahvit ja Kuukuna taas söi hieman välipalaa. Ostin vielä kahviosta lusikkaleipiä ja mysliä kotiinviemisiksi.

Jotenkin ei oikein meinaa sellaiseen joulumoodiin päästä! Mutta tälläisissä paikoissa vierailu kyllä auttaa fiiliksen herättelyyn.

Mummun muru! <3

Meille kuitenkin tapahtui ihana kohtaaminen tuolla Tampereella. Kävellessämme torilta pois päin, eräs vanhempi rouva pysäytti meidät. Hän kertoi, että oli saanut joulukalenterin ja hän ei sitä itse välittänyt availla. Joten hän oli ottanut sen mukaansa kaupungille lähteissään ja ajatellut, että antaa sen jollekkin lapselle. Ja niin hän kysyi, että saisiko hän antaa sen Kuukunalle. Voi että, kuinka ihana ele!

Voi että, miten noi posket menevät aina tuollain, kun ´muru on keskittynyt! ='D

Saatiin avata heti monta luukkua!

No, minäkin yritin vähän jakaa joulumieltä ja ostin Prismassa jollekkin yksinäiselle vanhukselle joulukukan. Toivottavasti se ilahduttaa saajaa!

Vajaa viikko jouluun ja minä kyllä odotan ainakin sen tuomia ylimääräisiä lomapäiviä. Olen niiden tarpeessa! ;'D

Ostin meidän kylän joulumyyjäisistä Pohjan ala-asteen oppilaiden tekemän sammalsydämen.

Mitenkäs siellä? Onko joulufiilis löytynyt? Vai onko vielä hakusessa?