Itse tehtyjä raitakynttilöitä jämäkynttilöistä!

Minun piti postata tästä aiheesta jo vuosi sitten, mutta niin vain aika ajoi ohi! Mikään oma ideahan tämä ei ole. Diagnoosi Sisustusmania -blogissa näitä on tehty jo vuosia sitten.

Mutta nyt viikko takaperin aihe oli taas ajankohtainen täällä Leppämäessä ja ajattelin siitä kirjoittaa nyt. Että parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

En ole moneen vuoteen itse ostanut juurikaan mitään muita kynttilöitä kuin rustiikkipöytäkynttilöitä. Yleensä ostan Tokmannilta Kotikulta -merkkisiä, koska niissä on usein tarjouksena "Ota 3, maksa 2". Tämä nyt ei ollut mikään maksettu mainos! Mutta näissä kynttilöissä on sellaisia värejä mistä pidän kovasti. Ja koska yleensä polttelen näitä isoja kynttilöitä yläkerran telkkuhuoneessa, täytyy kynttilöiden värien sopia huoneen värimaailmaan. Sen verran turhamainen aina pitää olla!

Värit mätsää niin, että meinaavat mattoon kadota! ='D

Talven mittaan näitä loppuunpalaneita kynttilän jämiä kertyy ihan "mukavasti" ja niistä saa sulateltua monta uutta kynttilää. Ihan järkevääkin siinä mielessä, kun ajattelee jätemäärää, mikä noista muuten tulisi!

Olen sulatellut näistä sellaisia raidallisia pöytäkynttilöitä ihan sipsipurkeissa. Ainut huono asia tässä on ollut, että on pitänyt ostaa ja syödä sipsejä saadakseen noita purkkeja! ;'D

Maitotölkitkin käyvät vallan mainiosti. Lasipurkkeihinkin olen kuullut jonkun näitä tehneen. Niissä raidat näkyy myös kivasti. Ja miksei säilykepurkitkin käy, jos ei haluaa kuorta irroittaa kynttilästä. Vaan polttaa kynttilää purkissaan. Silloinhan ei tarvitse mitään raitoja yrittää kynttilään saada, vaan lorottaa sula steariini purkkiin ja täts it!

Joka väri on omassa pussissaan palasteltuna.

Mutta minä tykkään vähän näperrellä ja ainakin yrittää tehdä siistejä raitoja kynttilöihin.

Olen ostanut askarteluliikkeestä valukynttilöille sopivaa kynttilänsydäntä metritavarana. Teen pienen reijän purkin pohjaan ja pujotan langan siitä. Sitten solmin langan pään yksinkertaisella vetosolmulla sukkapuikkoon, grillitikkuun tai ihan oksanpätkään ja katkaisen langan. Näin saan varmasti oikean mittaisen sydämen kynttilään ja että se pysyy tiukalla ja suorassa kynttilää tehdessä.
Sydämen pään voi solmia purkin pohjaa tai ihan vaan pistää teipillä kiinni. Se kyllä pysyy parilla teipin palalla hyvin kiinni ja teippi hieman ehkäisee sulan steariinin valumista reijästä valamisen alkuvaiheessa.

Minun "kynttiläpajani" on ulkosaunalla. Steariini käryää tosi voimakkaasti, toisin kuin soijavaha, josta ei tule mitään käryä.

Minulla ei ole mitään hienoja kattiloita steariinin sulattamiseen. Vaan ihan pestyissä kissanruokapurkeissa ja vastaavissa sitä sulattelen. Tuossa pikku kamiinan päällä ne mukavasti sulavat ja eikä purkitkaan kuumia ihan kamalasti. Niitä pystyy ihan paljain sormin käsittelemään, kun ottaa yläreunasta kiinni.
Steariinin kanssa pitää olla varovaisempi kuin noiden luonnovahojen. Se kuumiaa tosi kuumaksi ja saattaa vaikkapa leimahtaa palamaan purkissa. Ja yksin noita steariinipurkkeja ei saa jättää!

Sitten vaan lorotellaan sulaa steariinia kynttiläputkiin. Kärsivällisyyttähän tämä vaatii ja aikaa. Yhden värikerroksen hyytyminen kestää jonkin aikaa ja uutta kerrosta ei voi kaataa, ennen kuin edellinen on kovettunut hyvin. Muuten värikerrokset sulavat yhteen.

Näkee kyllä näistä minun kynttilöistä, että ei olla aina oltu kärsivällinen!

Olenkin valanut näitä kynttilöitä saunapäivinä. Saunomisen ohella olen sulatellut kynttilänjämiä ja aina löylyjen välillä täyttänyt purkkeja. Meidän ulkosaunan huilitila on hieman viileä, joten kerrokset hyytyvät kohtuu nopeasti.
Noiden yllä olevien kynttilöiden tekemiseen minulla meni noin kaksi kuukautta. Aina saunaa lämmittäessämme ja saunoessamme niitä tein. Se huono puoli tässä tyylissä oli, että unohdin aina, mitä värejä olin käyttänyt. Joten kynttilöiden raitojen värit nyt ovat sitten mitä ovat. Mutta sehän ei minua haittaa sitten yhtään!

Steariini painuu hieman kuopalle hyytyessään

Kun purkit ovat täynnä, kynttilöiden kannattaa antaa kovettua rauhassa ainakin seuraavaan päivään. Steariini hyytyessään painuu kuopalle ja kynttilään täytyy vielä sulattaa hieman steariinia kuopan täyttöä varten. Eihän tämä pakollista ole. Mutta joskus kuoppa on tosi syvä ja olen ajatellut, ettei kynttilä pala hyvin.

Joskus pohjan reijästä saatta tulla hieman sulaa steariinia.

Kun kynttilät ovat valmiita, poista pohjan teipit ja kuori sipsupurkki kynttilän ympäriltä pois. Joskus saattaa käydä niin, ettei kaikki värikerrokset ole tarttuneet toisiinsa, vaan ovat irti. Johtuu kuulemma siitä, että steariini ei ole ollut tarpeeksi kuumaa, jotta olisi sulanut edelliseen kerrokseen kiinni. Se ei kuitenkaan haittaa mitään, koska sydän pitää ne kyllä kiinni toisissaan. Palamiseen kerrosten irtonaisuus ei vaikuta mitenkään.

Pikkusen on valuttanut. Mutta niin tekevät ne alkuperäsetkin kynttilät!

Nyt minulla oli niin paljon jämiä, että sain niistä kaksi, ihan kivan kokoista kynttilää. Näiden valamiseen meni kolme iltaa. Että ihan pikaista hommaa tämä ei ole! Mutta tosi kivaa ja mukava saada jotain hävikkiä hyödynnettyä uudelleen.

Mites siellä? Oletteko tehneet raitakynttilöitä tai muuten hyödyntäneet kynttilänjämiä?