Punajuuriviini ja miltä se maistuu!

Minulla on paljon tälläisiä pitkällisiä projekteja elämässäni, minkä aloittamisesta täällä blogissa kerron. Ja sitten joskus unohdan niiden lopputuloksesta teille kertoa!

Punajuuriviini pullotettuna silloin joskus!

Yksi näistä pitkistä prokkiksista on ollut "Hidas punajuuriviini", jonka nimikin kertoo paljon. Se ei ole ihan niitä nopeimpia projekteja!

Punajuuri viini vuosi ja 8 kuukautta myöhemmin!

Huomasin tässä jokin aikaa sitten, että postaukseni "Punajuuriviiniä loppukesän pimenevien iltojen iloksi" , nousevan viikottain luetuimpien postauksien joukkoon. Joten, oli aika korkata pullo vinkkua!

Jumalten juomaa!

Olimme maistelleet viime syksynä yhden pullollisen aiemminkin tätä viiniä. Se oli makuisaa silloinkin, mutta aikas makeaa. Maku muistutti portviiniä tai laimeaa sherryä.
Piti jo silloin viinistä kirjoitella tänne, mutta se sitten jäi syystä tai toisesta. Silloin viini oli hieman sakeamman oloista ja aavistuksen punaisempaa.

Ei tullut omia punajuuria tänäkään vuonna kuin muutama hassu!

Nyt viini oli muuttunut aavistuksen ruskeammaksi, hapettumisen johdosta. Mehän ei tietenkään laitettu mitään hapettumisenestoaineita viiniin.
Tuollainen kirkas lasipullokaan ei ole paras mahdollinen säilytettävää viiniä varten, vaikka pimeässä kellarinrapussa ovatkin. Loput kaksi viinipulloa ovat vihreitä ja mielenkiintoista nähdä, miten niissä olevan viinin värille on käynyt.

Viini oli menettänyt lisää makeuttaan säilytyksessä ja nyt se oli enemmän kuin kohdillaan. Voin hyvin kuvitella itseni makustelevan tätä jaloa juomaa juustojen, hillojen ja keksien kera.

Viinipullot ovat kyljeltään säilytyksessä ja pullon kylkeen olikin laskeutunut aikas sakka. En saanut nostettua pulloa pystyyn ja kaadettua viiniä lasiin niin, etteikö sakka olisi irronnut ja laskeutunut viinin sekaan.
Mietimmekin Beiben kanssa, että näitä voisi säilyttää kuten shamppanjapulloille tehdään valmistusvaiheessa. Eli pystyssä ja kääntää neljänneskierroksen päivässä tietyn aikaa, jotta sakka laskeutuu korkkiin. Näin viini kirkastuu ja sakka lähtee korkin mukana! Ja sitten vain vaihtaa korkki viinipulloon ja täten saada suurin osa sakasta pois.

Ainahan viinin voisi kirkastaa, mutta minua hieman kiehtookin tälläinen "alkukantainen" viininvalmistus pienessä mittakaavassa. Tehköön Beibe niitä 25 litran satseja "silleen kuin niitä kuuluukin tehdä"! ;D

Miltäs tämä melkein kaksi vuotta kestänyt projekti sitten maistui? Se oli aivan ihanaa! Edellyttäen, että pitää sherrystä ja portviinistä.  Ja mehän pidetään!

Viini tuoksui ja näytti lämpimältä, mutta ei maistunut liian alkoholiselta. En nyt sitten tajunnut mitata nautinnon huumassani sen alkoholipitoisuutta. Täytyy sitten mittailla, kun raaskiin avata uuden pullon, joita on vielä kaksi jäljellä.

Aion tehdä tätä viiniä lisää ja antaa sen tekeytyä vähintään yhtä kauan kuin edeltäjänsäkkin. Hitaasti muhien ja makustuen ja nauttia sitä takkatulen ääressä jonain pimeänä ja kylmänä talvi-iltana!