Suuntana omavaraisuus 2021, osa 2; juotavia juttuja ja eteneekö mikään!

 

Lunta alkaa olemaan sellainen puoli metriä!

Hupsista keikkaa, sehän on jo helmikuu! Suuntana omavaraisuus -sarjan toinen osa tälle vuodelle on jo käsillä. Kuukauden aiheina on juomat, mitä se nyt kelläkin tarkoittaa. Vinkkejä, reseptejä, ideoita kaivataan ja jaetaan. Saattaapa jollakin olla kaivonteko-ohjeita tai jopa siihen miten maitoa lypsetään mistäkin eläimestä!

Lisäksi seuraillaan, kuka milläkin saralla on edennyt tämän vuoden tavoitteissaan, jos sellaisia on vuodelle asettanut.

Suuntana omavaraisuus -sarjaa ovat luotsanneet jo monta vuotta Tsajut -blogin Satu ja Korkeala -blogin Heikki . Suuri kiitos heille, että ovat jaksaneet patistella meitä kirjoittamaan näitä yhteispostauksia ja keränneet linkkejä yhteen. Meille bloggareille ei ole jäänyt kuin kirjoittamisen vaiva!

Rakkautta ja maan antimia -blogi on ollut mukana alusta asti ja olenkin osallistunut lähes jokaisen kuukauden yhteispostaukseen. Pari hassua on jäänyt väliin uupumuksen tai kiireiden takia.

Kaikki postaukseni löytyy tunnistepalkin suuntana omavaraisuus-, omavaraisuus-, yhteispostaus- ja blogiyhteisö -tunnisteiden takaa. Tämän vuoden ensimmäisen postauksen voit käydä lukemassa tästä .

Omppu kasvaa ihan hurjaa vauhtia. Hänellä on hauska tapa
jäädä makoilemaan tuolleen kyljelteen ryömimisen välissä.
Hän ei konttaa, mutta nousee itse istumaan ja seisomaan
polvillaan tukea vasten.

Otetaas ensin niitä kuulumisia; meille kuuluu ihan hyvää! Elämä on ollut sillä radalla, että minä olen melkeimpä arkipäivät koululla ja asunkin siellä ja Beibe pitää "ranchia" pystyssä. Hänellä elämä on ollut oikeastaan pelkkää lumitöiden tekoa, kämpän lämmitystä ja elukoiden hoitoa. Onni ja "onni" oli se, että minulla peruuntui yksi viikko opiskelua opettajan sairastumisen vuoksi ja en käynyt kuin yhtenä päivänä lähinä opiskelemassa. Se oli juurikin se kova pakkasviikko ja meilläkin Leppämäen keittiön mittari näytti "parhaimmillaan" -28 astetta. Olin sen viikon kotona jelppimässä talonlämmityksessä Beiben käydessä töissä.

Mummu- ja pappahommiakin on ollut, mutta muruja on nähty tosi vähän tammikuun lopulla. Ikävä on ollut kova!

Kuukuna papan kanssa linkoamassa lunta eli
lumipaappahommissa.

Tippi-uuhen laskettu aika lähestyy ja sitä ollaan tarkkailtu. Ihan tarkkaa aikaa ei tällä kertaa tiedetä, koska Tippi oli monen uuhen kanssa pässin seurana laitumella. Joten laskettu aika alkaa siitä, kun pässi on laitettu uuhien kanssa ja siitä sitten ehkä kukauden verran eteenpäin. 

Edellisillä kerroilla olen tiennyt melkein päivälleen, koska karitsoinnin pitäisi alkaa, koska pässi on tullut meille vieraisille ja ollut kuukauden verran. Parilla edellisellä kerralla olen jopa päässyt astumisen näkemään. Siitähän se on ollut helppo laskea ja kun uuhi ei ole päästänyt pässiä enään selkään hyppäämään, on tiinehtyminen ollut melko varma. Nyt ollaankin kyttäävällä kannalla, että onko Tippi yleensäkkään tiine. Maha on kyllä kasvanut melkoisesti, mutta se nyt ei ole välttämättä mikään merkki tälläisillä pullalampailla. Saattaa olla silkkaa ylensyöntiä, koska Voitto-pässin maha kasvaa samaa tahtia, kuin Tipin!

Tipsukka edessä ja Voitto takana.

Esikasvatuksia en ole laitellut vielä muutamaa chili-lajiketta enempää. Laittelin itse keräämiäni, vähän vanhempia siemeniä itämään. Jos ne ei idä, ehdin vielä laittamaan lisää. Olisi kyllä kiva, jos saisin näistä lajikkeista uusia siemeniä, koska ne ovat sellaisia, joita ei oikein mistään enään saa.

 Esikasvatusten kanssa tuskailen muutenkin. Mietin, että laitanko mitään, vai en. Tilaa ei oikein ole ja pitäisi ostaa kasvivaloja. Toisaalta tämän alkuvuoden opinnot painavat päälle ja joudun olemaan lähiopetuksessa koululla. Olisi liikaa vaadittu, että Beibe hoitaisi taimetkin kaiken muun lisäksi. Mutta taaskaan ei tiedä, mitä korona tuo tullessaan, koska tartuntamäärät lisääntyvät koko ajan. Voi olla, että kohta menee taas koko lähiopetus toppiin. No, nämä nyt ovat näitä minun mietteitäni ja sekavia ajatuksiani!

Etenemiset ovat aikas suppeita ja tylsiä, joten siirrytään juomiin. Jaan linkit muutamiin omiin postauksiini, missä on myös ohjeet juomiin. 

Mansikankantamehu -postaukseni on ollut tosi suosittu ja sain siitä instagramin kautta ihan kyselyn haastatteluunkin, mutta se ei sitten toteutunut. Mutta haastattelun peruuntuminen ei tämän mehuohjeen nerokkuutta hälvennä. Se on hävikin torjuntaa parhaimmillaan, jossa perattujen mansikoiden kannoista uutetaan hetijuotava mehu. Varsinainen hyvänmielen kesäjuoma! On kuitenkin hyvä varmistaa, ettei ostomansikoiden viljelijä ole käyttänyt torjunta-aineita mansikoita kasvattaessaan. Itsekasvatetuissahan ei tätä ongelmaa yleensä ole. Niin ja, jos ei tee mansikankantamehua, kannat voi kuivattaa ja käyttää teeaineksena.

Raparperiviiniä  meillä tehdään joka kesä. Se on ihanan kirpsakkaa ja ehkä hieman liiankin notkeaa juotavaa. En nykyään juurikaan valkoviiniä alan liikkeestä osta, mutta tätä itse tehtyä rapsuvinkkua juon ihan mielelläni. Siinä on ihana raparperin jälkimaku ja minähän rakastan raparperia! Maistuu hyvältä myös kuplaveteen tai sitruunalimppariin sekoitettuna.

Toinen ihana raparperijuoma on ihanan kesäinen raparperimehu . Se tehdään samalla tapaa, kuin tuo mansikankantamehukin. 

Tätä rapsumehua tulee tehtyä alkukesästä todella paljon ja se on ihana janojuoma. Edellyttäen, että pitää raparperin mausta!

Tässä makuvesi raparperista ja saksankirvelistä.

Palataan vielä viiniin. Nimittäin tällä kertaa punajuuriviiniin, tai oikeastaan punajuurisherryyn. Olen kirjoittanut siitä kaksi postausta. Toisen sen teosta, johon linkki tässä ja sen maistelusta, johon linkki tässä . Tämä viini yllättää herkullisuudellaan, mutta maltti on valttia sen kypsyttelemisessä.

Minulla olisi kerrankin omia punajuuria kellarissa jäljellä ja olenkin miettinyt, että pitäisiköhän tehdä uusi satsi punajuurisherryä tekeytymään.

Kesäinen raparperimehu!

Siihen nähden, että opiskelen luontoalaa ja luonnonvaratuottamista, olen tosi huono käyttämään villiyrttejä. En pidä mitenkään erityisesti mistään lämpimistä yrttijuomista, joita jotkut teeksikin kutsuvat. Pitkin hampain syksyllä join koulussa huonounisuuteeni yrttiteetä, missä oli kamomillaa, ruusun terälehtiä ja mäkimeiramia, sekä siankärsämöä kipujani helpottamaan. Yök, ja en edes tiedä auttoiko se!

Mutta olen kyllä tehnyt horsmankukista ja mesiangervostakin samalla menetelmällä mehua, kuin nuo raparperi- ja mansikankantamehut tehdään. En oikein muista, oliko nuo villiyrttimehut hyviä, mutta todennäköiseti ei , koska en ole niitä toiste tehnyt.

Viime vuoden loppukesästä keräsin koulun kasvimaalta ämpärillisen kamomillan sukulaista pihasauniota ja ihastuin ihan kympillä siitä tekemääni mehuun. Ohjetta sellaiselle en löytänyt, mutta tein sen samaan tapaan, kuin mansikankantamehun. 

Olin lukenut jostain, että sitä voisi ihan alkoholittomana valkoviininä tarjota. Ja kyllä, siinä oli hieman viinimäinen maku.

Tarjosin mehua myös Beiben siskolle ja hänen lapsilleen, kun olivat vierailulla meillä. He kaikki pitivät mehun mausta. En kyllä huomannut kysyä Beiben siskolta, olivatko lapset tavallista rauhallisempia kotimatkalla. Pihasauniollahan on samaa rauhoittavaa vaikutusta, kuin kamomillallakin.

Pihasauniomehun ohjeeseen pääset tästä . Postauksessa on myös ihana pihasauniomarinadin ohje mansikoille. Koska mansikkakausihan on ihan just!

Pihasaunio tuoksuu ananakselle. Englanniksi
sen nimi onkin pineappleweed.

Järkyn hyvät marinoidut mansikat
banaanilätyillä.

Pihasauniomehua.

Ihmetyksekseni en löytänyt blogistani, että olisin postannut koivunmahlan valuttamisesta. Sitä kuitenkin lähes joka kevät tehdään! Tähän pitää tehdä korjaus tulevana keväänä ja kirjoittaa mahlanvalutuspostaus!

Kuukuna ihmettelemässä koivunmahlan
valutusta keväällä 2020

Pulloa vaihtamassa.

Mitä muuta Leppämäesä juodaan, kuin edellä mainittuja? Maitoa ruokajuomana ja kahvissa, vettäkin juodaan, olutta ja mehuja, niin keitettyjä, kuin puristettuja.

Maitoa ei tule omasta takaa. Meillähän oli vuosia kyyttökuningatar Hehku, joka jouduttiin hätäteurastamaan 1,5 vuotta sitten. Ikävävöin Hehkua edelleen!

Maitoahan me ei Hehkusta saatu, koska se ei meillä enään tiineeksi tullut monista yrityksistä huolimatta. Hehku oli kuitenkin ihana eläin ja lemmikki. Minun oma terapialehmäni! 

Omaa kotitarvelehmää kaipaan aina välillä edelleen. Vaikka järki kyllä sanoo ihan toista! Sekä polvet, jotka eivät lypsyjakkaralle taivu, varsinkaan tuollaista pientä lehmää lypsämään. Mutta kai sitä saa haaveilla! 

Vesi meille tulee ihan kunnallista vesijohtoa pitkin. Liityimme vesiverkkoon aikanaan ihan taloudellisista syistä. Kuhmalahti pakkoliitettiin Kangasalaan joitakin vuosia sitten ja vesiliittymän hinta olisi noussut useilla tuhansilla euroilla. Muutenkin silloin "kuuluisa" jätevesilaki oli painamassa päälle. Joten päätettiin maksaa vesiliittymä jätevesineen päivineen vielä Kuhmalahden kunnan aikaan ja saimme sen hyvin edullisesti nykyhintaan verrattuna.

Lisäksi mietimme tässä vesiliittymäasiassa sitä, että me emme ainakaan nuorene ja ompa sitten jo nämä asiat hoidettu.

Meillä on kyllä tontilla kaksi kaivoa, josta me toisen kunnostimme ihan kovalla rahalla. Oli räjäytyksiä ja kaikkee! Tämä kunnostettu kaivo onkin ollut kullan arvoinen, koska saamme sieltä kasteluvettä viljelyksillemme ja ainakaan vielä sieltä ei ole vesi loppunut kesken kastelukauden.

Olutta tehdään välillä itse. Mutta se on ihan sellaista Finlandia-uutteesta "pantua". Mutta siltikin paljon edullisempaa ja paremman makuista, kuin kaupan halvat "kissuvedet". Haaveilemme edelleen itse pannusta oluesta, joka olisi maustettu kotipihan humalalla.

Kahvia ja teetä menee ja nehän ostetaan kaupasta tietenkin. Kahvit keitellään ihan Moccamasterilla, mutta välillä koti pihan kodassa tai retkeillessämme nuotiolla. Nokipannu kahvit luonnossa on ihana nautinto! Täältä  löydät ohjeen pannukahvin keittoon.

Teenä me juodaan ihan tavallista mustaa teetä, minä maidon kanssa ja Beibe mustana, joskus hunajan kera.

Kombuchaa olen tehnyt ja tekisin vieläkin, mutta tapoin "Calvinin" eli volgansieneni, joka tekee sokeroidusta teestä kombuchaa. Kombutchan valmistuksesta voi käydä lukemassa täältä .

Luonnossa nautittu nokipannukahvi on
elämän suurta luksusta!

Mehuja keitellään ja höyrytellään joka syksy. Ihan viinimarjoista, karviaisista ja omenista. Parina vuonna ollaan saatu satoa 'Zilga'-viinirypäleestä ja niitä ollaan laitettu keittomehun joukkooon.

Omenista ollaan tuorepuristettu pakastimeen ihanaa tuoremehua. Yhtenä syksynä saatiin vävyn mummulasta jättimäärä omenoita ja päärynöitäkin. Päärynöistä tuli aivan mahtavan makuista tuoremehua! Siitä innoittuneena Leppämäessä onkin kasvamassa 4 eri lajiketta päärynäpuita!

Mehujen menekki onkin lisääntynyt, koska Kuukuna haluaa "pööpätä" mehua. Tosin hänkin on nyt talviaikaan halunnut kaakaota useammin, kuin mehua.

Limsoja Leppämäessä ei kovinkaan paljon juoda. Joskus piru istuu olkapäällä ja houkuttelee ostamaan jonkin kolajuoman tai appelsiinilimsan. Kesäisin ollaan sorruttu ostamaan vissypaaleja, koska ovat edullisia ja pieniä kuplavesipulloja on ollut kätevä pitää ulkosaunan jääkaapissa ja hakea sieltä janoonsa ulkohommia tehdessään. 

Lopetettiin niiden ostaminen ja otettiin käyttöön vanha SodaMaster ja sillä ollaan kuplavettä ja kolaa aina välillä suhauteltu. Saas nähdä kun kesä ja hiki taas iskevät, aletaanko ostelemaan vissyä kaupasta.

Viinimarjamehua kellariin.

Ja tyrnimehua pakkaseen kerta-annoksina 
"nautittavaksi". Tyrni ei ole mikään meidän
suosikki, mutta ah, niin terveellinen!

Tälläisiä joutavia juttuja Leppämäen juotavista! Mitähän muut bloggaajat ovat kertoneet juotavistaan? Siitä pääset lukemaan alla olevasta linkkilistasta. 

Nyt onkin paljon kirjoituksia luettavana. Allekirjoittaneella on koulukiireitä, joten älkää hermostuko, jos en ehdi heti kaikkiin teidän kirjoituksiinne paneutua. Lueskelen niitä sitten ajan kanssa, kun sellaista minulla joskus taas on!

Keskittynyttä kaakaontekoa! <3

Vyöhyke 1

http://varmuusvara.blogspot.com/2021/02/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-2.html?m=1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2021/

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2021/02/01/urbaania-omavaraisuutta-2-2021-lajikevalinnat/

Toivolan Puutarha https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/02/kultaakin-kalliimpaa.html

Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/01/kohti-omavaraisempaa-elamaa.html

Apilankukka http://www.apilankukka.fi/?p=162

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/02/suuntana-omavaraisuus-helmikuu2021.html

Vyöhyke 2

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/02/pienesti-ja-mukavasti-omavaraistelua.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/02/mehu-pihan-marjoista-omavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/01/suunnittelun-helppous.html

Villavaltaus https://villavaltaus.blogspot.com

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-2/

Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/2/juomat.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/02/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-2.html

Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/kotipuutarhurin-helmikuun-kuulumiset-omavaraisuus-osa-2-2021/

Mikä itä https://mikaita.fi/?p=659

Caramellia https://caramellia.fi/helmikuu2021

Villifarmi http://www.villifarmilla.fi/2021/02/suuntana-omavaraisempi-elama-kesa.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=20967

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/02/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2021/02/omavaraisempaa-elamaa-2021-osa-2.html

Vyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/ryystetaan-omavaraisesti/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/02/unelmana-omavaraisempi-elama-hunajaisia.html

Puutarha päiväkirja https://puutarhapaivakirjapuutarhapaivakirja.blogspot.com/2021/01/itse-tehty-minttutee.html

Vyöhyke 5

Korpikuusen tila https://korpikuusentila.blogspot.com/2021/01/suuntana-omavaraisuus.html

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/02/01/helmikuu-2021-juomat/