Suuntana omavaraisuus, osa 3: Ajatuksen tasolla!

Ollaan saatu kyllä nauttia todellisesta kunnon talvesta täällä itä-Pirkanmaalla. Helmikuun loppuun saatiin vielä lumimyräkkäkin ja uutta lunta satoi parisenkymmentä senttiä. Ja ehtipä viime päiville vielä suojakelit kaljamoineen!

Leppämäki 28.2.2026

Helmikuu vaihtui maaliskuuksi ja se tarkoittaa Suuntana omavaraisuus-sarjan yhteispostauksen aikaa. Joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 8 aamulla julkaisemme yhtäaikaisesti blogipostauksemme ennalta sovitusta aiheesta. Tällä kertaa mennään ihan kuulumisilla!

Tämän vuoden aiemmin julkaistut postaukseni voit käydä lukemassa alla olevista linkeistä. 

Osa 1, tammikuu

Osa 2, helmikuu

Leppämäki elää vielä vankasti talven syleilyssä. Elämä on rauhallista ja pyörii arkisten asioiden ympärillä. Työt, minun yrityksen asiat, eläimistä huolehtiminen, talon lämmitys, lumityöt ja ruokavarastojen käyttö, niistä elämä koostuu.

Vielä löytyi skeippi-basilikapestoa pakastimesta.

Beibellä työt jatkuvat edelleen elintarviketeollisuuden parissa. Minä etsin ansiotöitä ja teen välillä keikkaa kylän päiväkodille. Yritykseni suhteen on hiljaisempaa, mutta yksi vakiasiakas on tällä hetkellä kotikokkauspalvelun puitteissa. 

Valmistan asiakkailleni ruuat ja välipalat viikolle heidän toiveiden mukaisesti. 

Maaliskuun alusta alan vuokraamaan työhuonetta kylällä olevasta entisestä vanhainkodista. Sen ovat ostaneet joukko innokkaita ja idearikkaita "tyyppejä", jotka muokkaavat tiloista matkailu- ja hyvinvointikeskuksen. Kannattaa ottaa Lepola seurantaan myös somessa. Avajaiset on toukokuussa. Täällä tulee olemaan minun ja ystäväni työhuoneiden lisäksi kesäkahvila, tapahtumia, retriittejä, majoitusta, välinevuokrausta, ohjattu kuntoilua ja vaikka mitä.

Entinen vanhainkoti on tuleva matkailu- ja hyvinvointikeskus.

Työhuoneella aikomukseni on tehdä taidetta, käsitöitä ja pitää pieniä kursseja ym. Minulla ei ole matkaa työhuoneelle kuin vajaa 2 kilometriä, joten se on kävelymatkan päässä ja kevään tullen sinne suhahtaa kivasti pyörällä. Ajattelen niin, että jonkinlaista omavaraisuutta on sekin, että pystyy edes osan ansiotyöstään tekemään kotona, työhuoneella tai oman kylän päiväkodilla, joka sekin on kävelymatkan päässä. 

Löysin Torin kautta pari Malm-lipastoa työhuoneelle. Toinen maksoi 15 e ja toinen oli ilmainen. Niiden päälle haen Ikeasta pitkän työtason. Sitä en löytänyt käytettynä.

Ruokaomavaraisuuden eteen en ole edelleenkään suuria liikkeitä tehnyt, mutta pikkuhiljaa alkaa vauhti kiihtymään. Maaliskuussa laitan tomaatit kasvamaan. Ajattelin myös kokeilla viime vuosien hittiä eli ikkunakurkkua. Ostin paria eri lajiketta, Baby F1 ja Iznic F1. Näitä on ainakin kehuttu sellaisiksi, jotka ovat onnistuneet ikkunoilla sisätiloissa. Katsotaan miten minun käy!

Paprikat ja chilit ovat taimettuneet ja olisi koulittavissa. Alkaa jo nyt näyttämään siltä, että tila loppuu heti alkuunsa!😅 

Minulla ei ole mitään hirvittävää kevään kaipuuta, vaikka talvi on ollutkin ankara. Nautin siitä, että elämä on tälläistä rauhallista, perusasioihin keskittyvää. Tarvitsen kunnon rauhoittumista, jotta taas jaksan juosta kottikärryjen ja kastelukannujen kanssa monta kuukautta.

Talven aikana on tullut leivottua juurileipää lähes viikottain. Tämä "artesaanileipä" pääsi syntymäpäivälahjaksi. 

Sen verran kasvihuoneen muutostyöt on edennyt, että kävin kasvihuoneessa! Eli ajatuksen tasolla ollaan vielä. Mutta eikös se niin ole, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Kuhmalahden VPKn järjestämässä 112-päivän
tapahtumassa murujen kanssa. 

Eläinrintamalle kuuluu samaa. Kanantipuja ajattelin haudottaa ja someryhmistä jo siitosmunia alustavasti kyselin. Ankkojakin tekisi mieli...

Kangasala talon Kimmo Pyykkö museossa on kuhmalahtelaisen savitaiteilijan Teemu Luodon näyttely.

Tyttären ja murujen kanssa tehtiin päiväretki Helsinkiin talviloman kunniaksi. Kohteena oli Luonnontieteellinen museo. Jännä matka muruille, jotka eivät olleet aiemmin matkustaneet ratikalla ja junalla. Kivaa oli, mutta raskasta! Seuraavaakin reissua suunniteltiin, mutta se tehdään paljon lähemmäksi. 

Minullahan ei mitään varsinaista talvilomaa ole, mutta nyt ei sattunut olemaan omia töitä ja työkutsuja muualle ei tullut. 

Beibellä on hieman myöhemmin pari viikkoa talvilomaa. Olisi kyllä kiva tehdä silloin jotain kivaa yhdessä. Esimerkiksi käydä pilkillä!

Karvisen kanssa kohdattiin Tampereella elokuvateatterissa.

Mukavaa maaliskuuta ja kevään odotusta kaikille!

Alla olevista linkeistä pääset lukemaan muiden bloggaajien kuulumiset!

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/02/suuntana-omavaraisuus-maaliskuu-2026.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/03/mielessa-kevat.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/03/taimien-esikasvatus-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Caramellia https://caramellia.fi/maaliskuu2026/

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osat-2-3

Sydämellistä ystävänpäivää!

 

Taas on aika koota vuoden aikana silmiin osuneet sydänilmestykset perinteiseen ystävänpäiväpostaukseen.

Kaikki ei ehkä teidän lukijoiden mielestä täytä sydämen määritelmää, mutta minun mielestäni ne ovat tarpeeksi sydämen muotoisia.

Kulunut vuosi oli hieman "sydänköyhempi", kuin edellinen. Joskus ei vaan niitä löydy!

Yli kolmekymmentä sydänilmestystä kuitenkin elämä toi eteen! Näitä on ihana bongailla!

Instagramissa jaan löytöjäni tunnisteella #sydänilmestys #sydänbongari. 

Bongailetko Sinä sydänilmestyksiä?

Tässäpä näitä minun sydänbongauksiani!

Oikein ihanaa ja rakkauden täyteistä ystävänpäivää!❤️

Suuntana omavaraisuus 2026, osa 2: On pakkasia pidellyt!

 

Leppämäki 30.1.2026

Vaikka aina sanotaan, että tammikuu on henkisesti vuoden pisin kuukausi, tänä vuonna se mielestäni meni ohi tosi sukkelaan! Johtuukohan siitä, että aktivoiduin taas tähän Suuntana omavaraisuus-yhteispostaussarjaan. Sillä yhtäkkiä huomaankin, että on aika julkaista jo helmikuun postaus!

Käyn liukulumikenkäilemässä lähimetsissä ja pelloilla.

Suuntana omavaraisuus on omavaraisempaa elämäntapaa harrastavien, sitä suunnittelevien ja sellaisesta kiinnostuneiden bloggaajien yhteinen postaussarja, jota luotsaa Satu Tsajut-blogista. Joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9 aamulla julkaisemme yhtäaikaisesti blogipostauksemme, jonka aihe on päätetty ennakkoon. Helmikuun aiheena on kuulumiset ja mitä on alkuvuonna tehnyt.

Totuttuun tapaan linkit yhteispostaukseen osallistuneiden omavaraistelijoiden postauksiin löytyy oman postaukseni lopusta. Tammikuisen postaukseni pääset lukemaan tästä , jos on jäänyt lukematta!

Tamppaako kukaan enää mattoja ulkona? Ennen vanhaan kuului kyliltä pauketta kun mattoja tampattiin. Enään ei kuulu!

Tammikuun aikana ei omavaraistelu ole juurikaan edennyt tulevaa kasvukautta ajatellen. Yleensä aloitan esikasvatuksenkin vasta helmikuussa. Syynä kallis pörssisähkö ja tilanpuute. Olen jo monena vuotena vannonut vähentäväni määriä. No, vannomatta paras pätee tässäkin asiassa!

Tosin olen suosinut kesäkukissa suorakylvöjä ja esimerkiksi kaalit kylvänyt aina kylmään kasvihuoneeseen. Kaaleissa olen huomannut, että näin taimista tulee vankkoja ja kestäviä.

Joitakin chilejä aioin kylvää nyt helmikuun alusta. Niissäkin olen lajikkeita vähentänyt hurjista vuosista!

Nämä pienet ja makeat chilit ovat erinomaisia säilöttyinä.

Omavaraisempaan elämäntyyliin kuuluu varastojen kerryttämisen lisäksi niiden käyttö ja kuluttaminen. Ja se aika onkin nyt kiivaimmillaan! Vaikka sydäntä kirpaiseekin ottaa viimeinen itse kasvattamista ja teurastamista lampaista jauhettu lihapaketti pakastimesta, silti mieltä toisaalta lämmittää ajatus, että onpa tullut kaikki käytettyä ja hyödynnettyä. 

Beibe osti pari kasaa rankaa.

Sama on polttopuissa. Vähän säikäyttää, kun peräseinä puuliiterissä tulee vastaan. Toisaalta ei tarvitse kuin päätä kääntää, niin näkee toisen puolen olevan kattoa myöten täynnä ja ulkona odottaa jo seuraavat puut rankoina käsittelyään. Kierto pelittää!

Lastenlasten kelkat ja pulkat säilytetään puuliiterissä, joka onkin pulkkamäen vieressä.

Omavaraisempi elämä on jatkuvaa kiertokulkua. Kasvattamista, käsittelyä, säilömistä, varautumista ja käyttöä. Näillä vuosilla tietää mitä kannattaa kasvattaa ja mikä tulee käytettyä. Aina silti tulee jotain kokeiluja tehtyä. Mutta olen huomannut, että ei kannata kasvattaa sellaista, mikä vaatii hirvittävän työn ja mitä ei tule syötyä. Sama säilönnöissä. Meillä ei liiku erikoiset makuyhdistelmät esimerkiksi hilloissa. Ainakaan isoissa määrissä. Tykätään kyllä syödä juustoja keksien päällä, niin jotain spessua aina pitää pikkupurkki olla!

Tein ankan koivista confit eli haudutin koivet kypsiksi öljyssä.

Tokihan nykyihminen saa kaupasta kaikkea ja hyvä niin. Nyt on moni vihannes ja hedelmä todella edullisia ja niitä kannattaakin ostaa ja syödä. Itse rakastan sitruksia ja kaalia, joten tammikuu on syöty niitä ihan hulluna. Myös kanoille roikkuu kaali jatkuvasti tarjolla ja ne tykkäävät nokotella sitä. Välillä saavat myös nokittavaksi omenia, koska niitäkin on ollut tarjouksessa.

Tammikuun kuulumiset ovatkin oikeastaan siinä! Kulutetaan varastoja ja yritetään pysyä lämpiminä. Tammikuun viimeisenä päivänä saatiin Leppämäen pakkasennätys, kun keittiön mittari painui lukemaan -27 astetta. Vaikka meillä on pörssisähkö, niin kanalassa on ollut pakko pitää patteria päällä, jotta kanaset pärjäävät. Ne saavat myös lämmintä puuroa päivittäin ja kaikki elukat lämmintä vettä.

Lampaat ovat ulkoilleet kovilla pakkasillakin pieniä hetkiä valvottuna. Meillä on ollut öiseen aikaan niin hirveä ilvesralli taas pihassa, että! Eivät ihan rapulle ole tulleet, mutta ei paljon puutu. En tykkää yhtään!

Kaikesta kylmyydestä huolimatta on kivaa kun aurinko paistaa! Ulkoiltu ollaan pakkasesta huolimatta. Me molemmat saatiin kuun lopussa vielä flunssat, joten onkin ehkä ihan hyvä lepäillä sisällä ja lämmittää pirttiä. 

Joka päiväiseen ulkoiluun kuuluu ilvesten liikkeiden ja jälkien tarkkailu. Tässä ilves on kytännyt rusakkoa ja lähtenyt sen perään vauhdikkaasti.

Käyhän lukemassa alla olevista linkeistä mitä muiden omavaraistelijoiden tammikuuhun on kuulunut!

Sarin puutarha

Pilkkeitä Pilpalasta

Oma tontti, tupa ja lupa