sunnuntai 6. syyskuuta 2026

Suuntana omavaraisuus 2026, osa 9; Talvenvaralle!

 

Näkymä työhuoneen ikkunasta 2.9.

Syksy on tullut! Teininä ja nuorena inhosin syksyä. Kaupungissa asuessani silloin, tuntui jotenkin että kaikki loppuu syksyyn. Siis ihan kaikki! Hauskuus, iloisuus, elämä... mitä näitä myt on!

Beiben kanssa käytiin kirkonkylällä 
ihailemassa osittaista auringonpimennystä.
Tunnelma oli apokalyptinen!


Kun muutin 90-luvun alussa  töiden perässä maaseutupitäjään, otin koiran ja muutaman kissan, aloin pikkuhiljaa pitämään syksystä. Maalla oli jotenkin helpompaa olla ja elää syksyisin, kun pääsi ulkoilemaan luontoon tosta vaan. Sitten löysin Beiben ja perustettiin perhe jne. Nykyään rakastan syksyä!

Pyjamalude!❤️


Näissä tunnelmissa alkoi syyskuu ja Suuntana omavaraisuus-sarjan yhteispostaus. Joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina kello 9 aamulla joukko omavaraisemmasta elämäntyylistä kiinnostuneita bloggaajia julkaisee yhtäaikaisesti oman postauksensa jonka aihe on ennalta sovittu. Tämä vuosi ollaan menty aika vapailla aiheilla ja kertoiltu lähinnä kuulumisista, suunnitelmista ja niiden toteutumisesta.

Kiitos postausten yhteen kokoamisesta ja porukan kasassa pitämisestä kuuluu Tsajut-blogin Sadulle .



Vaikka tunnustankin rakkautta syksyä kohtaan nykyään, en voi silti olla hieman harmissani kesän loppumisesta. Minullahan ei ole ollut mitään lomia moneen vuoteen. Olen työtön ja sivutoiminen yrittäjä, niin silti olen vähän niin kuin koko ajan töissä. Olenkin jo pitkään tuntenut itseni todella stressaantuneeksi, kun mieli ja keho ovat ylivireystilassa ihan koko ajan. Olen ollut tosi väsynyt ja on vaikea tarttua toimeen. 

Kesällä yritin tarjota monenlaisia kursseja niin lapsille, kuin aikuisille, mutta osallistuminen oli tosi vaisua ja monta kurssia jäi pitämättä. Saunotuksiakin tarjosin, mutta eipä nekään juuri kiinnostanut kansaa. Joten nyt syksyllä en ole edes suunnitellut uusia kursseja. Kurssien suunnittelu vie aikaa ja kaikki tarpeet on kuitenkin hankittava varmuuden vuoksi. Sitten jos kurssi ei toteudu, rahaa menee vähän niin kuin turhaan ilman tuloja.

Ansiotöitä olen etsiskellyt ja teenkin keikkatöitä 9-10 tuntia viikossa. Tämäkin on vähän yhtä turhan kanssa, koska polttoaine on kallista ja ansiot menee suurilta osin kulkemiseen. Mutta pakko kai se on yrittää jotain tehdä. Tällä hetkellä en saa edes työttömyyspäivärahaa, koska oikeuteni ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan loppui ja Kelaan tehty hakemus on käsittelyssä. Päätös voi olla aivan hyvin kielteinen ja sitten en kyllä tiedä yhtään mitä teen. 

Tämä jokapäiväinen töiden etsiminen, byrokratia, rahattomuus ja yritystoiminnan miettiminen saa minut väsyksiin. Näiden lisäksi minua painaa yksinäisyys. Olen tosi paljon ihan yksin kotona. Minulla on paljon tuttuja, muttei ystäviä. Jos johonkin haluan mennä, yksin on mentävä. Silloin harvoin kun joku pyytää minua johonkin, se on kyllä kivaa! 

Onnea on kuitenkin se, että asuu maaseudulla. Vaikka täältä on sitä matkaa joka paikkaan, hulluksihan tässä tilanteessa tulisi jossain kerrostalo kaksiossa. Tai sanotaan nyt, että hullummaksi!

Olen teettänyt maalauksistani mm. mukeja.


Joten, minullahan on aikaa touhuta täällä kotona ja tänä kesänä se on kyllä tuottanut satoa. Että jotain hyvääkin tästä "kurjuudesta" on seurannut. Olen säilönyt kurkkuja viipaleiksi, kokonaisina ja relishinä. Olen ryöpännyt papuja pakastimeen kokonaisina ja paloiteltuina, sekä hapattanut niitä. Olen keittänyt runsaasta tomaattisadosta pastakastiketta ja laittanut siihen myös paprikaa, chiliä, yrttejä, sipulia ja valkosipulia. Soosin olen purkittanut ja umpioinut uunissa. 

Paprikoista on tullut hyvä sato ja niitä ollaankin syöty ihan sellaisenaan paljon. Noihin edellä mainittuihin säilömisiin niitä on kulunut ja teinpä sellaista paprikamaustetahnaakin niistä. Chileistä olen sitä tehnyt usein ja se on kyllä hyvää maustamaan kylmiä dippejä ja sopii mainiosti lämpimiinkin ruokiin. Chileistä pitää vielä sitä tehdä, koska chilejäkin tulee paljon.




Kävin puolukassakin, mutta totesin niiden olevan vielä raakoja ja keräsinkin muutaman litran mustikoita. Ne olivat vielä ihan hyviä!

Otin kyllä pari litraa puolukkaakin ja keitin siitä hilloa. Survoin puolukat rikki keittäessäni, koska Kuukuna ei tykkää niin kökköisestä hillosta ja lähinnä poikaa varten sitä tein. Me Beiben kanssa pidämme enemmänkin survoksesta ja sitä teen sitten meille hieman kypsemmistä marjoista.



Sienestämässäkin olen käynyt ja ollaan syöty kantarelleja ihan kyllästymiseen asti. Sikurirouskuja on ollut tänä vuonna runsaasti ja niitä vähän kuivasinkin. Suppilovahverotkin alkavat nousemaan ja se on sieni minun makuuni.

Värjäyssieniäkin olen käynyt etsiskelemässä ja veriseitikkejä löysinkin lähimetsän kuusikosta reilusti. On kuulemma suotuisa vuosi sille.

Veriseitikkejä!❤️


Olen leiponut paljon. Siis tosi paljon! Lähinnä leipää, mutta jotain makeaakin. Tein marjapiiraan, kun likkakaveri kävi lomapäivänään meillä. Piti ottaa mustikoita pakastimesta, mutta otinkin vahingossa hunajamarjoja ja niistä tulikin tosi maukas piirakka. 

Kokeilin myös leipoa mustapavuista sellaisen brownien, johon tuli papujen lisäksi kananmunia, banaani, kaakaojauhetta ja leivinjauhetta. Tuli hyvää!



Leipää ei tosiaan ostettu kaupasta elokuun aikana kuin paketti ruisleipää ja yksi juurileipä. Olen leiponut sämpylöitä, hiivaleipiä, juurileipää ja kokeilinpa ruispalojenkin tekoa vehnäjuureen leipomalla. Meillähän ei kovin paljoa leipää kulu, joten teen pienen taikinan kerralla, yleensä 2,5 desin. Siitä tulee noin 8 sämpylää tai yksi hiivaleipä. Koska on aikaa leipoa useammin, niin ei viitsi täyttää palkastinta leivällä.



Koska meidän pakastimet ovat aikas pullollaan kaikkea ihanaa! Marjoja, vihanneksia, alennuksista ostettua lihaa, mehua jne. Olen tehnyt myös täytettyjä chilipaprikoita pakastimeen sellaisena puolivalmisteina. Kasvatan joka vuosi mietoja, isokokoisia chilejä, kuten 'Poblano Ancho' ja 'Corno di Toro Giallo'. Tänä(kin) vuonna saatiin iso sato molemmista. Tein täytteen kypsäksi, jäähdytin sen ja täytin chilit. Pakastin ne irrallaan ja jäädyttyään pussitin ne. Näin meillä on monen monta ateriaa puolivalmiina pakastimessa. Täytettyjä chilejä on helppo ottaa pusseista niin monta kuin tarvitsee, sulattaa ja heittää uuniin. Täytteen teen yleensä kasviksista, jauhelihasta tai tonnikalasta ja maustan sen hyvin. Osaan olen laittanut myös riisiä. Jäähtyneeseen täytteeseen laitan juustoraastetta ja jos jääkaapissa sattuu olemaan, niin fetaa tai aurajuusto. Nämä ovat niin käteviä ja herkullisia!



Kuivaaminen on nyt jäänyt vähemmälle. Jonkin verran olen kuivannut sieniä, lähinnä niitä värjäykseen käytettäviä. Eläimille olen kuivannut porkkanan naatit. Kehäkukkia olen kasvattanyt ja kukintoja kerännyt kuivuriin. Tarjosin kukkaöljykurssia ja oli tarkoitus myös tarjota kukkasalvakurssia, mutta katsotaan nyt. Onpahan ainakin kehäkukkaa valmiina, jos on tarvetta. 

Meillä on pörssisähkö ja ei oikein raaski kuivuria jatkuvasti huudattaa. Lehtikaalia olisi tarkoitus kuivata vielä, meinaan sitäkin tulee runsaasti. Itsekin jonkin verran sitä käytetään talvella ruokiin muhennettuna, mutta eläimet arvostavat kuivattua lehtikaalia meitä ihmisiä enemmän.



Omenoita meille tulee ensimmäisen kerran meidän nuoriin puihin ja se on ihanaa! Erityisen iloisia ollaan 'Jaspi' omenista, jotka ovat todellista herkkua. Muitakin lajikkeita päästään jo maistamaan!

Meillä on neljää eri lajiketta päärynöitäkin. Kahta lajiketta vaivaa muumiotauti ja se harmittaa. Hedelmät mätänee puihin ennenkuin ehtivät kypsyä. Ja nämä olisivat juuri niitä syömäpäärynöitä!

Kaksi muuta tekevät pieniä päärynöitä, jotka eivät ole niin herkullisia. Ehkä me puristamme niistä tuoremehua. Se meinaan on tosi hyvää!

Jostain pitäisi kuitenkin vielä haalia omenia soseenkeittoa varten. Meillä on vielä edellisvuoden omenahilloa, mutta pakastimesta on sose loppu. Teen aika paljon smoothieita ja omenasose on hyvä aines niihin. Myös umpioidut omenalohkot ovat käteviä!

Omenarenkaitakin tekisi mieli kuivata. Lapsenlapset tykkäävät niistä ja minulla on ollut aina isossa purkissa omenarenkaita heitä varten. Tosin, kyllähän ne itsellekin maittaa!

Viinirypäle 'Somerset seedles' kasvaa kasvihuoneessa ja tekee siemenettömiä huippuherkullisia rypäleitä!


Kasvihuoneissa alkaa olemaan se aika, että kasvustot alkavat olla kaikkensa antaneita. Kurkkuja tulee vielä vähän, mutta niitä en enää säilö. Ne vähäiset mitä tulee, syödään tuoreina. Varmaan kohta alan tyhjäämään kurkkuhuonetta.

Tomaattia tulee vielä muutamista kasveista aikas paljonkin. Joka päivä syödään niitä, mutta voi olla vielä pastakastikkeen keittoa edessä. Osa chileistä ja paprikoista alkaa olemaan lopussa. Syksyn kosteus ja vaihtelevat lämpötilat saavat kasvustot härmääntymään. On ehkä aika alkaa jo isoa kasvihuonettakin pikkuhiljaa laittamaan talviteloille.



Kasvilavoissa on vielä satoa tulossa runsaasti. Porkkanoita ollaan syöty paljon, sekä kyssäkaaleja. Sipulit ollaan käytetty melkein kaikki suoraan lavoista. Niitä ei jää talven varalle, eikä se haittaakaan. Pääasia että ollaa sipuleista omavaraisia silloin, kun niiden hinta on korkea. Talvella sipulia saa kaupasta edullisesti.

Punajuurtakin on reilusti ja sitä säilön seuraavaksi. En ole koskaan onnistunut punajuurten kasvattamisessa näin hyvin, kuin tänä kesänä. Mutta meidän kellari on vielä ihan lämmin, joten juureksia ei sinne saa. Joten voipi olla, että punajuuret ja porkkanat menevät pakastimeen ja etikkaliemeen. Tosin niillä ei vielä ole mikään kiire.



Perunakasvustoihin iski rutto. Ollaan kyllä syöty oman maan perunaa paljon. Mutta nähtäväksi jää, onko niistä talvenvaralle. Määrää olisi, mutta jos rutto ottaa ne valtaansa, niin ostoperunoille joudutaan.



Eläimille kuuluu hyvää. Niitä ei paljon tämä elämä stressaa! Kanat ovat munineet hyvin koko kesän, mutta nyt alkaa olemaan sulkasadon merkkejä. Ja sehän tietää munintataukoa! Nyt vielä ollaan hyvinkin pysytty munissa, mutta päivä päivältä määrä vähenee.



Ankat ovat kasvaneet tosi paljon ja ne ovat kyllä hauskoja! Meille jäi nyt sitten 5 ankkaa, joista en kyllä yhtään osaa sanoa, mitä sukupuolta ovat. Aika näyttää sen sitten.

Yksi ankoistahan kuoriutui yksisilmäisenä ja se ei pärjännyt vapaasti ulkoillessa muiden kanssa. Se eksyi muista ja pyöri ympyrää hädissään. Se sai uuden kodin paikassa, jossa se saa ulkoilla rajatulla alueella turvallisesti.

Pässipojat ovat kasvaneet nekin ja lampaat ovat saaneet olla pitkät päivät vielä laitumilla. Heinä on kasvanut hyvin, koska on ollut sateita ja lämpöä. Paarmoja niiden riesana ei enää ole, mutta syksy toi polttiaiset. Ja koska en luota siihen, etteikö ilvekset tulisi öisin pihaan. Lampaat viettävät yöt sisällä.

Marsuillekin koitti vielä ulkoipäiviä elokuussa.


Kaikesta elämän tuomasta stressistä huolimatta, omavaraisteluasiat ovat hyvällä mallilla. Beibe on tehnyt meidän liiterin täyteen polttopuita ja rakentanut saunan terassille katon. Kaiteet vielä puuttuvat, mutta ovat työn alla. Minä puolestaan olen pitänyt huolta siitä, että talvivarastot täyttyvät.



Kulttuuriakin ollaan harrastettu käymällä Tampere City Festivaaleilla katsomassa Scooteria ja yksi unelmani täyttyi, kun kävimme Classical Trancelations konsertissa Tampere talossa. Näihin molempiin olin ostanut liput jo aikaa sitten. Silloin kun minulla oli vielä vähän rahaa....

Työhuonenaapurini ompeli minulle festarihousut kirpputorilta ostamastani pitsistä. Loput festarivaatteet olivatkin vanhoja vaatekaapin kätköjä.

Samoilla housuilla mentiin konserttiinkin!


Viimeinen oma taidenäyttelyni päättyi elokuussa ja kävin sen purkamassa pois. Työhuoneeni on nyt täynnä tauluja. Että jos eläinaiheinen taide kiinnostaa, niin vink, vink!

Kuva teoksesta 'Ohikulkumatkalla'.


Olen myös käynyt katsomassa paljon muiden taidetta. Pieniä ja ilmaisia taidenäyttelyitä on kirjastoilla, kahviloissa ym. ja poikkean aina ihailemaan taidetta, kun sellainen mahdollisuus osuu kohdalle. Onneksi minulla on Museokortti, joka mahdollistaa edullisesti oikein museoissakin käymisen. Kävimme nimittäin Mäntässä katsomassa Anish Kapoorin vaikuttavia teoksia ja Hämeen linnassa aivan upean Ite taide näyttelyn. Siellä oli myös meidän ystävän tekemä penkki esillä linnapihalla. Upeita elämyksiä molemmat näyttelyt!

Hämeen linna

Purnu

Anish Kapoorin näyttely


Iloa ja tekemistä yksinäisyyteen tuo myös lukeminen ja musiikki. Käyn ahkerasti oman kylä kirjastossa ja varsinkin iltaisin luen paljon, kun Beibe on töissä. Kuuntelen paljon musiikkia ja meillä onkin yläkerrassa levysoitin, miltä kuuntelen vinyylejä. Hainkin taas roskalavalöytönä kahvipakettia vastaan monta hyvää kahdeksankymmentä luvun älppäriä.

Omavaraisteluun kuuluu myös itse tekeminen ja korjaaminen. Tässä Beibe tekee Ompun keppihevoselle suitsia.


Syyskuu tuo tullessaan lisää sadonkorjuuta ja säilöntää. Se tuo tullessaan kesästä luopumista ja pihan laittoa talvekuntoon. Toisaalta minua helpottaakin jo lopettaa tältä erää kasvatushommat. Kyllähän tässä taas onkin tullut hoideltua jos jonkinmoista kasvia helmikuulta asti! Silti ehkä toivoisin kuitenkin pitkää ja lämmintä syksyä. Saisivat ankat ja kanat tepsutella ulkona päivisin mahdollisimman pitkään. Ja ihan muutenkin.

Yksi tapahtuma järkätään työhuoneillamme syyskuussa, Beiben siskon ja hänen vanhimman lapsen vanhenemisia juhlistetaan ja lähdetään vielä vähän tamppaamaan ysäriä lähiseudun tanssilavan kesän päättäreihin. Sain houkuteltua veljenkin mukaan, joten tulee varmasti kivaa! Puhuttiin lastenlastenkin kanssa, että jos he tulisivat joku viikonloppu taas mummulaan. Ja se vasta kivaa olisikin!



Kaikesta mielen synkkyydestä huolimatta, elämä on hyvää! Ja omavaraistelun kannalta vielä paremmin!

Ai niin! Hunajaakin korjattiin ja purkitettiin. Kesän sato myytiinkin rivakasti. Oli haastava mehiläiskesä ja satoa tuli maltillisesti.


Käyhän lukemassa alla olevista linkeistä, mitä muille kuuluu. Oikein mukavaa syyskuuta Sinulle!

Yksi elämän iloistani on kahvittelu kahviloissa. Psikallisessa Lepolassa on ollut torstaisin pannaria!


Syyskuu

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/09/puolukan-vuoro.html


Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/09/luumuja-omenia-ja-pienia-paarynoita.html


Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/09/suuntana-omavaraisuus-syyskuu-2026.html


Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-9/


Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/09/syyskuun-2026-mietteita-ja-kuulumisia.html


Kasvuvyöhyke 6

Farmescape https://farmescape.fi/koiranpentuja-ja-vahan-muutakin-kesa-2026



sunnuntai 2. elokuuta 2026

Suuntana omavaraisuus 2026, osa 8: Sadonkorjuuta!

 

Heinäkuun alussa otin vihtakylvetysasiakkaita vastaan kotona telttasaunalla.


Kesä kääntyy elokuun puolelle ja en oikein tiedä mitä mieltä siitä olisin. Kesä on parhaimmillaan omavaraistelijan näkökulmasta, koska puutarha ja luonto antaa niin paljon satoa. Toisaalta alkaa mieleen hiipimään haikeus siitä, että kesä alkaa olemaan vääjäämättä ohi. Meillä täällä itä-Pirkanmaalla heinäkuun loppu oli todella kylmä, jopa ihan syksyinen. Aamuisin saattoi olla vain noin viisi astetta lämmintä ja sateitakin saatiin. Mutta oli kuitenkin helpottavaa huomata, että viljelykasvit kuitenkin voivat hyvin. Monet kasvikset, kuten kaalit, pitävätkin hieman viileämmästä. Se millaista säätä me ihmiset pidämme miellyttävänä, ei välttämättä ole viljelykasvien mieleen.

Heinäkuu oli myös heinätöiden aikaa!


Tervetuloa taas näin kuukauden ensimmäisen sunnuntain kunniaksi mukaan Suuntana omavaraisuus-yhteispostaussarjan pariin. Jo vuosia joukko omavaraisemmasta elämäntavasta kiinnostuneita bloggareita on ollut mukana kirjoittamassa postauksia, jotka julkaistaan yhtäaikaisesti ennalta sovittuna aikana. Jokaisen postauksen lopusta löytyy linkit kaikkien sen kuukauden postaukseen osallistuneeseen blogiin. Niin myös minun, joten käykäähän lukemassa muidenkin kirjoitukset!


Minulla on ollut yhteinen taidenäyttely lastenlasteni
 kanssa Kuhmalahden kirjastolla heinäkuun ajan.


Olen ollut niin iloinen kirjaston henkilökunnan
 avarakatseisuudesta antaa asettaa lasten tekemää taidetta esille.



Minulla on mennyt monta kesää hieman alavireisesti viljelysten suhteen. Mutta nyt tämä kesä on ollut pelkkää nousua! Viljelykset kukoistavat uusissa jalallisissa kasvilavoissa ja kasvihuoneet ovat vähän liiankin täynnä. On ollut jotenkin eheyttävää monen tuskaisen kesän jälkeen päästä taas kunnolla viljelemään ja onnistuakin siinä.

Basilikaa

Kesäkurpitsaa ja mangoldia

Sipulit on hyvän kokoisia!

Paidanhelmassa on hyvä kuljettaa satoa!


Koko ajanhan meillä on ollut jonkin verran kasvamassa kaikkea. Mutta kasvimaa on ollut retuperällä. Savimaa on ollut niin läpeensä rikkaruohottunut, että sen kunnostamiseen ei ole ollut jaksamista/voimia. Joten Beibe teki minulle jaloilla seisovia kasvilavoja, jotta kykenen viljelemään kasviksia. Olen niin onnellinen näistä lavoista ja niitä tehdään vanhalle kasvimaalle lisää.



Kasvilavoista olemme saaneet jo satoa punajuuresta, porkkanoista, sipulista, tillistä, persiljasta, mangoldista ja pavuista. Kehäkukan kukintoja olen myös kerännyt ja kuivannut. 

Lavoissahan ei nyt niin mittavasti pysty viljelemään kuin suoraan maassa. Mutta olenkin vuosien varrella muutenkin muuttanut hieman tyyliäni kasvatusten suhteen. Ennen yritin panostaa valtavasti varastoitaviin vihanneksiin. Sellaisiin, joita talvetettaisiin kellarissa, kuten porkkanoihin, perunoihin ja sipuliin. Sitten jossain vaiheessa havahduin sellaiseen asiaan, että ostin kalliita varhaisvihanneksia ja -juureksia ja sitten talvella syötiin omaa satoa, kun kaupasta sai porkkanoita euron kilo. Nyt yritän panostaa siihen, että meillä olisi aikaisin kesästä jo syötävää omasta sadosta, kun vihannekset ovat hintavia ostettuina. Ei ole niin väliä, vaikka niitä ei talven varalle niinkään jäisi. Monesti kuitenkin on käynyt niin, että olen pakastanut paljon esimerkiksi porkkanaa keittoihin lisättäväksi.

Porkkanaa!

Kyssäkaaleista olen erityisen iloinen!

Usean epäonnistuneen papuvuoden
jälkeen saadaan hyvä papusato!

Kasvilavat täynnä...kaikkea!


Lavojen väliin ostin edulliset köynnöskaarituet. Taisivat olla myynnissä ruusukaarituen nimellä. Löysin vielä mustan värisenä niitä, niin sopivat kivasti tervattuihin kasvilavoihin. 

Näin sieluni silmillä kaarituissa kauniisti köynnöstävää ja kukkivaa ruusupapua ja tuoksuhernettä. Puolet sain haaveestani ja ruusupapu menestyi loistavasti ja palkitsee runsaalla kukinnallaan. Ja saahan ruusupavusta ihan syötävää satoakin sitten myöhemmin.

 Tuoksuhernettäkin on tulossa, mutta se ei kuki vielä, jos ehtii ollenkaan.



Kasvihuoneet ovat olleet tuottoisia! Pienemmässä lasihuoneessa on pelkästään kurkkuja ja ne ovat antaneet hyvin satoa. Laitoin kurkuntaimet hieman myöhässä, koska meidän oli tarkoitus ramontoida kasvihuone. No, sitten kevät vilahti ja emme ehtineet, ja niinpä istutin kurkuntaimet kasvihuoneeseen. Remontti siirtyi syksylle tai ensi kevääseen.

Kurkkuja laitoin tavallisia pitkiä lajikkeita, kuten hyväksi todettua 'Paska' kurkkua. Nimi ei kurkkua pahenna! Vaikka en niin välitä viljellä hybridilajikkeita, niin laitoin silti lyhyitä minikurkkujakin, kuten 'Pony' ja 'Baby' lajikkeita. Myöntää täytyy, että ovat olleet kyllä näppärän kokoisia. Ja koska pitkä viileän sään jakso hidastutti avomaan kurkun satoa, olen säilönyt näitä lyhyitä kurkkuja mausteliemeen. Nytkin minulla on kellarinrapussa viileässä odottamassa kasvihuonekurkkuja, joista aion tehdä kurkkurelishiä. Onnistuu ihan samalla lailla, kuin avomaan kurkuistakin. Kurkku, mikä kurkku!




Isommassa huoneessa on tomaattia, paprikaa, chilejä, vesimelonia, yrttejä ja kukkiakin. Kasvihuone on aivan liian täynnä! Mutta toisaalta, onhan se nyt ihanaa, kun on paljon kaikkea. 

Purimme keväällä kiinteät kasvatusaltaat kasvihuoneesta ja korvasimme ne laasti-/rakennuspaljuilla. Paljuissa viljely on osoittautunut lasihuoneessa toimivaksi ratkaisuksi ja halusin kokeilla sitä myös isossa huoneessa. Ja kyllä, toimiihan se hyvin!

Tomaatteja ollaan syöty paljon ja olen jo tehnyt yhden pienen satsin umpioitua tomaattikastiketta. Viimeinen purkki edellisvuotista syötiinkin heinäkuussa, joten oli aikakin saada uutta.

Paprikat odotuttavat kypsymistään. Isoja 'Poblano' chilejä aion alkaa keräilemään tuota pikaa. Olen kasvattanut niitä useana vuonna ja teen niistä täytettyjä chilejä. Ne ovat tosiaan ihan paprikan kokoisia kooltaan. 

Teen niille yleensä jauheliha-riisitäytteen, johon laitan myös juustoraastetta sekaan ja pakastan ne sellaisenaan. Sitten kun on aika syödä niitä, ne on kätevä ottaa sulamaan suoraan uunivuokaan ja heittää paistumaan. Ovat vähän niin kuin puolivalmisteita. Useana kesänä olen näitä tehnyt ja ollaan syöty niitä paljon.

Meillä on myös toista isoa chiliä kasvamassa, 'Corno di Toro Giallo' on lajike. Sitä käytän myös noihin täytettyihin chileihin. 'Jalapenosta' ja 'Biquiho' chileistä teen pikkelöityjä chilejä ja sitten on vielä paria lajiketta, joita kuivaan.

Kasvihuoneviidakko!

Pihvitomaatti 'Dirty little chicken'

Chili 'Poblano Ancho'

Viinirypäle 'Somerset seedles' on
erittäin herkullinen!



Beibe on käynyt keräämässä joitakin litroja mustikkaa. Itse olen "viihtynyt" vatukossa. Metsävadelmaa on ollut tänä kesänä paljon! Niin paljon, että tarjosin sitä jopa myyntiin. Tosin huonolla menestyksellä. Eihän täällä päin kukaan sitä osta. Muutaman kilon sain menemään tutuille. Mutta onpa sitten itsellä vadelmaa pakastimessa reilusti ja hilloakin keitettynä. Metsävadelma on minun lempimarjani!



Herkkuhilloa!



Puutarhamarjoista keräsin punaista- ja mustaa viinimarjaa ja pakastin ne isoihin pusseihin odottamaan myöhempää mehun keittoa. Keräsimpä vielä karviaiset ja loput punaiset viinimarjat ja myin ne marjavälitykseen. Sattui niin sopivasti, että olivat työmatkani varrella vastaanottamassa, niin ei tarvinnut varta vasten lähteä viemään. Hinta oli kuitenkin niin alhainen, että ei olisi muuten kannattanut.



Sieniäkin on alkanut pikku hiljaa löytymään. Varsinaisesti en ole vielä sienestämässä käynyt, mutta vatukkoreissuillani olen tömännyt muutamiin yksilöihin. Ollaan kuitenkin jo saatu nauttia sienikastikkeesta itse kasvatettujen perunoiden kera. On muuten herkkua!

Lippalakissa herkkutatti ja sikurirouskuja!


Elokuu jatkuu tilalla puuhastellen. Beibe on vielä pari viikkoa lomalla ja tekee pihasaunan terassin päälle kattoa. Ostinpa minäkin naapurustosta yhden pihasaunan lisää, kun halvalla sain ja ihan pihaan tuotuna. Kyllähän nyt saunoja pitää olla reilusti!

Ajattelin ensin, että tehdään rakennuksesta ankkala, mutta on liian hyväkuntoinen ankkojen pilattavaksi. Joten se jää saunakäyttöön, mutta ehkä jotain sille tehdään jossain vaiheessa.

Siellä sitä saunaa kipataan paikoilleen!


Koska olemme olleet paljon ihan vain tässä kotosalla, kanat ovat saaneet olla vapaana pitkin pihaa. Ja ne ovat kyllä nauttineet! Ei voi kuin ihmetellä, kuinka paljon ne taittavat matkaa päivän aikana! Ei ihme ettei meillä ole punkkeja. Kanat koko ajan nyppivät jotain maasta ja kuopsuttelevat puskien aluset. Tosin kyllä tuppaavat kuopsutella sellaisista paikoistakin, mistä ei saisi. Mutta keväällä istuttamani rinneangervot ovat saaneet olla rauhassa. Katoin ne lampaiden kerinnästä jääneellä hukkavillalla, niin kanat eivät ole yhtää käyneet pensaiden alusia kuopimassa. Jääkö villa ilkeästi niiden kynsiin kiinni vai mikä on, mutta on ollut toimiva kate.

Kanat tykkäävät käydä marjapuskilla
syömässä.



Kesäkuussa meille tulleet pässipojat ovat vielä pässejä. Kunnan eläinlääkäri on lomilla elokuun, mutta syyskuussa pojat pääsevät sukukalleuksistaan. En nyt niinkään välittäisi siitä, jos astuvat meidän uuhet. Mutta ovat kuitenkin eri sukua, niin en ole viitsinyt hajoittaa laumaa. Tulevat kaikki niin hienosti toimeen keskenään.



Juhannuksena kuoriutuneet ankat ovat kasvaneet hurjasti ja ovat päivittäin ulkona siirreltävässä tarhassa. Kunhan vielä vähän kasvavat ja varttuvat, niin nekin saa kulkea vapaasti pitkin pihaa kotiloita syöden. Nämä juoksuankat ovat kyllä mainioita tapauksia!

Ankoista ei ollutkaan tuoretta kuvaa, niin
laitetaan kuva isosta ja pienestä sisiliskosta.
Näitä pieniä oli monta. Olisikohan 
tuo iso ne juuri synnyttänyt?



Minulla on vielä elokuun ajan taidenäyttely Kangasalan keskustassa, Jalmarin Kodolla. Työhuoneellani Kololla Lepolan matkailu- ja hyvinvointikeskuksella en ole kovin paljoa ehtinyt olemaan. Olen tarjonnut monia kursseja lapsille ja aikuisille, mutta kiinnostus niihin on ollut vaisua. Joten olenkin nyt panostanut paljon tähän omavaraisempaan elämäämme täällä tilalla ja käynyt vaan ehkä kerran viikossa maalailemassa työhuoneella. Talvella on sitten ehkä enemmän aikaa olla luova ja josko ihmisetkin sitten innostuisivat osallistumaan kursseillekin.

Harrastettiin valokuvaajaystävän
kanssa tällaistäkin taidetta. Hän
ja tyttäreni tekivät minulle raparperin
lehdistä mekon ja sitten kuvattiin. Tässä
yksi lopputuloksista. 


Tämmöisiä meille tänne Leppämäkeen kuuluu noin pääpiirteittäin! Käyhän lukemassa muiden omavaraistelijoiden kuulumiset!


Tämä Beiben minusta ottama kuva naurattaa! 
Olin juuri könynnyt metsästä saaliini kanssa 
naama punaisena ja hikisenä. Näytän
kuvassa ihan kuin joltain urheilijalta 
palkintojensa kanssa urheilusuorituksen
jälkeen!


Mukavaa elokuuta ja voikaa hyvin!


Elokuu

Kasvuvyöhyle 2


Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/08/miten-onnistui-perunan-viljely-ja.html


Oma tupa ja tontti


https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/08/tapahtui-heinakuussa.html


Pilkkeitä Pilpalasta, kasvuvyöhyke 2 https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/07/omav.html


Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-8/


Rakkautta ja maanantaina https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/08/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-8.html


Farmescape https://farmescape.fi/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2026-kuulumisia