sunnuntai 29. elokuuta 2021

Nyhtötatti ja tattisipsit

 


"Must on tulluu, sienihulluu..." 🎶🎶 Ja niin on tainnut tulla monesta muustakin tänä syksynä! Voiko muuten vielä sanoa, että on syksy? Elokuussa?
No, ainakin tattihulluuden oireita on ollut havaittavissa monilla. Koska tatteja on tänä vuonna paljon!


Koska minun työasiat roikkuvat vielä, olen käyttänyt tilanteen hyväksi hiippailemalla lähimetsissä sienijahdissa.
 Todellakin tulee hiipiminen mieleen, kun hitain askelin etenee, katse metsänpohjaa tutkan lailla kartoittaen. Kuitenkin keho on valmiudessa räjähtävään toimintaan kohteen eli sienen havaitessaan. Pari ripeää askelta, nopea kumartuminen, tiukka ote, vääntö ja saalis on hallussa tarkempaa tutkiskelua ja puhdistusta varten. Sieni koriin ja homma jatkuu!


Me ollaan syöty tatteja ja muitakin sieniä lähes päivittäin. Kastikkeina, keittona, paistettuna, paistoksina ja vaikka missä muodossa. Yksi tosi herkullinen herkkutattiruoka on italialainen tattipaistos eli trifolati. Olenkin postannut siitä aiemmin ja ohjeen tähän herkkuun löydät täältä .



Herkkutateista sanotaan, että niissä on niin hienostunut maku, että sitä ei vahvoilla mausteilla sopisi peittää. Nooh, tänä syksynä varmasti kaikki aktiiviset sienestäjät ovat nauttineet niin paljon herkkutatteja, että alkaa jo makuun kaipaamaan vaihtelua. Ajatella, kyllä hienostunutta makuakin voi saada kyllikseen!
Facessa törmäsinkin sieniruokaryhmässä keskusteluketjuun, jossa oltiin tehty nyhtötattia. Tätä on pitänyt kokeilla jo useampana vuonna, mutta aina on jäänyt. Nyt eräs kommentoija oli paistanut nyhdettyjä tatteja ensin pannulla kuivaksi ja sitten vasta laittanut mausteineen uuniin. Tätä oli ehdottomasti kokeiltava!
Reseptin vinkkaaja oli käyttänyt nyhtötatteihinsa etnisestä kaupasta hankkimiaan maustekastikkeita, joita minulla, tälläisellä korpiasujalla, ei tietenkään kaapeistani löytynyt. Mutta bbq- ja soijakastikkeita löytyy aina. Joten sovelsin siis omilla mausteillani ja kyllä tulikin herkkua!


NYHTÖTATTI 6-8 annosta

  • 15 kpl isohkoja hekkutatin jalkoja
  • öljyä paistamiseen ja vuuan voitelemiseen
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 sipuli
  • n. 1 dl Bbq-kastiketta maun mukaan
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 2 rkl hunajaa (voit käyttää myös vaikka fariinisokeria tms.)
  • kuivattua chiliä, oman maun mukaan




Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Voitele uunivuoka öljyllä. Riivi tatinjalat haarukalla. Hienonna valkosipuli pieneksi. Suikaloi sipuli ohuiksi suikaleiksi.


Paista riivityt tatinjalat paistinpannulla tilkassa öljyä kunnolla kuiviksi. Itse paistoin ne kahdessa erässä, suuresta määrästä johtuen. Lisää hienonnettu valkosipuli ja sipulisuikaleet paiston loppuvaiheessa, jotta pehmenevät.


Sekoita mausteet sienten joukkoon pannulle ja sekoita hyvin. Laita sieniseos uunivuokaan ja vuoka uuniin. Paista sieniä 200 asteessa noin 20 minuuttia. Käännä sieniä kerran paiston aikana.



Nauti nyhtötatti sämpylän välissä. Laita lisäkkeeksi haluamiasi kasviksia ja maustekastikkeita. Me nautittiin tämä herkku suikaloidun tomaatin ja paprikan, sekä kesäkurpitsarelishin, paahdetun sipulin ja valkosipulimajoneesin kera itse leivottujen sämpylöiden välissä. Voin kertoa, että syötiin molemmat useampi setti!



Toinen mielenkiintoinen tattiresepti, mikä on ollut liikkeellä, on tattisipsit. Niitä on hehkutettu todella herkullisiksi ja pakkohan niitä oli myös kokeilla. Koska raaka-ainetta löytyi taas yhdeltä lähimetsävierailulta!




TATTISIPSIT (pellillinen)

  • muutamia pieniä herkkutatteja tai pelkkiä lakkeja
  •  n. 1 dl vehnäjauhoja
  • oliivi- tai rypsiöljyä
  • suolaa

Laita uuni kuumenemaan kiertoilmalle 180 asteeseen. Laita uunipellille leivinpaperi sivele sille pullasudilla öljyä. 


Viipaloi herkkutatit ohuiksi viipaleiksi. Ihan veitselläkin onnistuu, mutta minä käytin juustohöylää, millä kiinteät tatit viipaloituivat näppärästi.
Laita vehnäjauhot lautaselle ja leivitä viipaleet siinä yksitellen. Tattisiivut ovat aikas hauraita, joten sellaista pikkunäpertelyähän tämä vähän on.
Asettele leivitetyt tattiviipaleet uunipellille niin, ettei ne ole päällekkäin. Pirskottele viipaleiden päälle öljyä ja paista uunissa noin 20 minuuttia, kunnes tatit ovat ruskistuneet ja rapeutuneet. Niitä voi kerran käännellä paiston aikana.


Sipsit voi laittaa paiston jälkeen hetkeksi kuivahtamaan talouspaperin päälle. Varsinkin, jos öljyä on päässyt lorahtamaan hieman runsaammin.
Tattisipsit ovat herkullisia niin lämpiminä, kuin jäähtyneinäkin. Ne tulee ja kannattaakin napsia suuhun niin sanotusti "yhdellä perseen tilalla" eli saman tien!

Pellillisestä tattiviipaleita tuli pieni
kulhollinen sipsejä.

Olimme Beiben kanssa yllättyneitä siitä, miltä tattisipsit maistuivat. Ne eivät maistuneet lainkaan sieneltä, vaan enemmänkin sianlihalta tai -kamaralta. Jotenkin niiden suutuntumakin oli pekonimainen!

Me nautimme sipsit hieman Neuvostoliitto-tyylisesti Baikal-juoman kera. Tämä kasvisuutejuoma kehitettiin Neuvostoliiton 1980-vuoden olympialaisia varten, koska niihin ei päästetty länsimaalaisten valmistajien markkinoimia colajuomia. 

Tattisipsit sopivatkin loistavasti yhteen makumaailmaltaan tämän hiilihapottoman neuvostojuoman kanssa. Mielletäänhän sienet kuuluvaksi itäisen naapurivaltiomme ruokavalioon.


Oletko sinä jo kokeillut näitä tämän syksyn hitti herkkutattireseptejä? Ja on Baikal 1977 -juoma ja sen tarina sinulle ennestään tuttu juttu?

torstai 26. elokuuta 2021

Mehevä suklainen kesäkurpitsakahvikakku

 




Tänä kesänä on syöty kesäkurpitsaa monessa eri muodossa. Olen leiponut kesäkurpitsakakkua , joka on porkkanakakun tapainen, tuorejuustolla kuorrutettu herkku. 

Moniin suolaisiin ruokiin olen kesäkurpitsaa käyttänyt ja relishiä tehnyt ämpäritolkulla. Siihen löytyy ohje tuosta samasta linkistä, kuin kakkuun.

Ostinpa sellaisen spiraalileikkurinkin, jolla olemme tehneet "kesäkurpitsapastaa". Ensin mietin, että tuleeko moista värkkiä käytettyä, mutta on ollut kovalla käytöllä. Yllättävän herkullista pastan korviketta saa kesäkurpitsasta ja maukasta hyvän soosin kanssa!


Spiraalileikkuri, jossa kolme erilaista terää.

Kyllä se pastalta näyttää!

Tomaatti-fetapastan kanssa herkkua!



Pidin pienet kemut lähipiirille meillä täällä kotipuutarhassa. Tarjottavana oli broilerinsiipiä ja muuta naposteltavaa ja tietysti täytekakkukahvit kekseineen, sekä kahvikakkuineen. Täytekakussa oli oman sadon mansikoista tehty hillo välissä ja kahvikakkuunkin halusin jotain "omasta pihasta". 


Täytekakku on kahvipöydän kunkku. Mutta
kyllä hyvä kahvikakkukin kuninkaallisesta
menee!


Somessa oli vilissyt kuvia kahvikakuista, joihin oli käytetty kesäkurpitsaa. Monissa ohjeissa oli mielestäni ihan "turhia aineita", kuten maitoa/kasvimaitoa, jogurttia tai sen kasvisversioita. Koska pidän yleensäkin yksinkertaisuudesta ruuanlaitossa, sekä leivonnassa ja pidän ohjeista, missä on mahdollisimman vähän perusraaka-aineita, törmäsin suklaisen kesäkurpitsakahvikakun ohjeeseen Makeaa -blogissa . Tässä ohjeessa käytetään tavallisia aineksia, joita minunkin kaapeistani aina löytyy, ilman kaupassa käyntiä. Lisäksi tässä ei vatkata mitään. Ainoastaan rasva sulatetaan, kesäkurpitsa raastetaan ja kaikki ainekset sekoitetaan yhteen. Helppoa kuin mikä!




Toinen asia mitä karsastan ohjeissa on se, että ainesosien määrät ovat jotain "osia", "viisiä grammoja" tai "puolikkaita". Itse pyrin ruuanlaitossa ja leivonnassa siihen, että käytetään aina koko purkki kerralla tai sellaisia määriä raaka-ainetta, ettei vahingossakaan tule ruokahävikkiä. Tästä alkuperäisestä ohjeesta muunsin sokerin määrän 2 2/3 dl:stä, kahteen desilitraan ja pyöristin voin ja vehnäjauhojen määrät täysiksi desilitroiksi ja sadoiksi grammoiksi. Monta kakkua leivoin omilla määrilläni ja kaikki onnistuivat, joten uskallan jakaa sen nyt tänne blogiini.





SUKLAINEN KESÄKURPITSAKAHVIKAKKU

  • 200 g voita sulatettuna
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl leivontakaakaojauhetta
  • 2 dl sokeria
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 2 tl soodaa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 3 kananmunaa
  • 4 dl kesäkurpitsaraastetta

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele kakkuvuoka ja jauhota se leivontakaakaojauheella.

Sulata voi. Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi. Raastetta ei tarvitse valuttaa!

Mittaa kuiva-aineet ja siivilöi ne kulhoon. Sekoita hyvin. Lisää kesäkurpitsaraaste, kananmunat ja sulatettu voi. Sekoita nopeasti sekaisin. Vältä vaivaamista! 

Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista noin 45-60 minuuttia. Kokeile tikulla kakun kypsyyttä. Jos puutikkuun ei jää taikinaa, kakku on kypsä.

Anna jäähtyä hyvin ennen kumoamista vuuasta. 





Tämä kakku on kyllä ihanan mehevää! Vuuan leivittäminen kaakaojauheella tekee siitä tosi suklaisen makuisen, vaikka siinä ei varsinaisesti olekkaan käytetty suklaata. Tosin, kaakaojauhe tekee kakusta mustan värisen pinnaltaan ja se näyttää hieman palaneelta. Mutta meikäläisen synkkään mieleen tälläinen musta kakku sopii todella hyvin!


Postauksen loppuun pari kuvaa "lavasteiden takaa". Kuvaan paljon ruokia meidän ulkorappusilla, koska siinä on hyvä valo. Kuvattavien ruokien ympärillä on aina kaikenlaista kamaa, kuten nytkin siivousvälineistä grillin sytystysnesteisiin!

Kellä muulla on myös pakurikääpä
rappusillaan!

"Tarjoiluehdotus"!


lauantai 14. elokuuta 2021

Kuulumisia, asioita, juttuja...

 

Hunajat on lingottu ja talviruokinta aloitettu.
Tehtiin uusi jaokekkin. Toivotaan hyvää talvi-
menestystä molemmille pesille!

Tällä ollaan, ihan hyvissä ruumiin ja sielun voimissa! Bloggaustahti on ollut blogihistoriani hitainta tänä kesänä. Toki olen ollut ihan aktiivinen muissa somekanavissa, kuten instagramissa. Mutta tänne ei ole tullut kirjoiteltua mitään.
Minulta jäi jopa ottamatta osaa Suuntana omavaraisuus yhteispostaukseen, joka on omavaraisuusbloggareiden kerran kuussa julkaistava yhteispostaussarja. Tästä sainkin kyselyjä, että olenko lopettanut sarjaan kirjoittamisen ja yleensäkin koko bloggaamisen, kun postauksia ei ole pitkään aikaan tullut.


Maailman rakkaimmat!

Ehdin vähän käymään marjassakin!

En ole lopettanut, kumpaakaan! En ole vain yksinkertaisesti ehtinyt. Ja onko tämä nyt sitä "kuuluisaa" hidastamista, kun olen vähentänyt tekemisen määrää elämässäni. Ihan omasta ja myöskin olosuhteiden pakosta.


Käytiin vierailulla Kangasalla Arboretum
Frickissä.

Kesäkurpitsaa on tullut syötyä paljon!

Olin oikeastaan koko heinäkuun aivan puhki! Työni kauppapuutarhalla oli himpun verran raskasta pitkään jatkuneiden helteiden ja vaivojeni johdosta. Ei ole vanhaksi tulemista, kun en näköjään enään kuumaa kestä. Kun aamusta iltapäivään olin kasvihuoneilla ja pelloilla töissä, minulta meni loppupäivä kotona oikeastaan elimistöäni viilentäessä ja kipujen kanssa kärvistellessä. Olin kaiket illat tosi vetämätön ja huonovointinen. Työni puutarhalla oli kuitenkin ihan fyysistä, vaikka olinkin paljon asiakaspalvelussa. Mutta siinä ei sen viileämpää ollut, vaikkei nyt niin rehkimään joutunut. Meillä ei oikeastaan ollut mitään viileämpää paikkaa, missä olisi voinut hieman hengähtää työpäivän aikana. Kylmällä vedellä kasteltu lippalakki ja paitapusero antoivat hetken helpotusta paahteeseen. Mutta vain hetkeksi.

Villivadelmat ovat olleet surkean pieniä!

Jostain aina tulee satoa!

Olin hieman lamaantunutkin siitä, etten todellakaan jaksanut tehdä kotona oikein yhtään mitään työpäivien jälkeen. Kaikki omat kasvimaahommat jäivät tekemättä ja Leppämäen kasvimaa ei ole ollut koskaan näin retuperällä. Kaikki keväällä tehty työ sen eteen on mennyt hukkaan ja paksuista pahvi- ja olkikatteista huolimatta ohdakkeet, rönsyleinikit ja se kirottu juolavehnä rehottavat. Välillä on vähän itkettänytkin, että kun ei ole jaksanut ja pystynyt siellä mitään tekemään.


Lampaat voivat hyvin!

Kyllähän sekin on ollut tosi juttu, että ei noilla järkkyhelteillä kukaan olisi tuolla kasvimaalla ihmeitä pystynyt tekemään. Paitsi aikaisin aamulla, mutta kun silloin olin töissä. Tai illalla myöhään tai yöllä, mutta kun piti nukkuakkin, kun piti mennä töihin.
Helteiden lisäksi minä tulin tosi kipeäksi työstäni, joten senkin vuoksi piti levätä paljon, jotta pystyin kesän työtäni tekemään.
Ja jos nyt vielä jotain syitä haetaan, niin ne ovat hyttyset. Niitä meinaan tänä kesänä on riittänyt! Niitä on ollut aivan järkyttäviä määriä, että ei oikein ole itsekkään pystynyt sitä käsittämään.
Mitkään vaatteet, karkoitteet tai myrkyt eivät ole auttaneet. Olemme käyttäneet paljon parjattua Thermaceliä, mutta ei sekään ole tähän hyttysmassaan tuonut kuin ihan paikallista apua. Sen kantosäde nyt ei ole niin suuri ja meillä ei ole siihen mitään kantopussia. Joten jo ihan hyttysten takiakin on hommia jäänyt tekemättä. Ja niitä piisaa muuten yhä edelleen iltaisin! Olen reakoinut niiden pistoksiin todella voimakkaasti tänä vuonna ja iho on aivan kuin hapolla roiskittu. Niin se polttelee!


Isä ja poika; Kamu ja Mustis!

Jossain vaiheessa jo ajattelin, että nyt loppui tämä koko räpellys täällä kotona, kun aina näköjään työt muualla vievät voimat kotihommilta. Ja sitten on koko ajan luontokin pistää hanttii, minkä ehtii! No, nyt kun on viileämpää, mielikin on virkeämpi. Mutta kyllä monia ajatuksia on taas päässä pyörinyt. Välillä tuntuu siltä, että taas luiskahdin siihen elämään, mistä pyrin pois. Minusta oli kuitenkin jotenkin luontevaa mennä töihin heti opiskelujeni loppusuoralla. Ehkä opiskeluaika oli kullannut muistoja, koska nopeasti tajusin kuinka muualla tehty työ vei kaiken ajan kotitöiltä ja myös voimat. Yhdistettynä vielä näihin luonnonvitsauksiin.


Kävin katsomassa taidenäyttelyn Luopioisissa
Mikkolan navetalla.

Minulta kyseltiin kesällä, että voisinko pitää jotain kursseja tai luonnosta saatavaan hyvinvointiin liittyviä juttuja. Jouduin kieltäytymään, koska ei ollut aikaa ja jaksamista. Monena viikkona olin kuusikin päivää töissä, niin ei siinä paljon muuta tehty. 


Purin aitan ovesta kuivuneen tuijakranssin ja
tein samaan pohjaan uuden pietaryrtistä.

Ihanan pullukka!

Vaikka kesä töissä oli raskas, tykkäsin työpaikastani ja työkaverit olivat ihan huippukivoja. Opin todella paljon uusia juttuja puutarhan- ja kasvien hoitoon liittyen. Sain lisää uutta ja arvokasta työkokemusta. Silti mietin, että kuinka järkevää on väsyttää itsensä näin ja vieläpä huonolla korvauksella. Puutarha-alan palkkaushan on todella surkeata työn raskauteen nähden. No, huomasin kyllä raa'asti, että eivät asiakkaat ole valmiita maksamaan kesäkukista, tai heille valmiiksi kerätyistä mansikoista. Puolentoista euron kukastakin pitäisi saada alennusta ja mansikat ostetaan kuitenkin ennemmin sieltä, missä ovat ulkomaalaiset, vielä huononpi palkkaiset poimijat ne keränneet. Rankka ala kaikinpuolin!

Läksiäislahja puutarhan työkavereilta! <3

Pietaryrtillä värjättyä lampaanvillalankaa.

Työt tosiaan loppuivat heinäkuun lopussa ja tässä on vietetty työttömän huoletonta elämää viimeiset pari viikkoa. Aika paljon on saanut koneella kyllä istua tekemässä työnhakusuunnitelmia. Mutta muuten olen levännyt, tehnyt pihahommia, säilönyt ja käynyt kalassa Beiben kanssa. 

Ekaa päivää työttömänä ja onnellisena kalassa!

Valtava ampiaispesä savustusmökissä!

Ja hakenut töitä ja olenpa työpaikan taas saanutkin. Haastattelussa kävin ja ihan varma ei vielä ole, koska työt alkavat.  Työsuhde on 1-3 kuukautta, todennäköisesti kestää pari kuukautta.  Se sopii hyvin minulle! 

Onnea on oma sato!

Ja lapsenlapset! <3

Mutta jännästi helpotti jotenkin ihan hirmuisesti oloa, kun on töitä tiedossa ja silti ne eivät ala ihan vielä. Saan tässä nyt olla vielä hetken ja hengähtää!
Tämän kesän puristuksen jälkeen olen pohtinut todella paljon sitä, että millaista olisi viettää yksi kesä ihan kokonaan niin, että tekisi vain näitä omia hommiaan täällä kotona.  Ilman työnhakua, joka tarkoittaisi myös ilman rahaa! Tätä ajatusta aion kyllä jalostaa talven aikana.

Mauri! <3

Serlachius museossa Jani Leinosen taidetta.

Opiskeluasioita olen myös miettinyt ja vähän mahdollisuuksia katsellut. Keväälle olisi yksi erittäin mielenkiintoinen koulutus, joka kyllä maksaa aika paljon. Mutta sitä harkitsen vakavasti!
Lisäksi kyselin TE-palveluilta mahdollisuutta saada lisäkoulutusta yrittäjyyttä ajatellen. Koska edelleen osa-aikainen yrittäjyys kiinnostaa. Kunhan saan tämän tulevan työni loppuun, katsotaan sitä sitten.

Ja tietysti Banksy!

Juupajoella Walleniuksen vapriikin taidenäyttely.

Joka tapauksessa olen huomannut, että minulle sopii tälläinen tapa tehdä töitä hyvinkin. Että olen vain pieniä pätkiä kerrallaan ja kokeilen eri juttuja. Jotenkin opiskeluista jäi uuden oppimisen palo ja haluan saada kokemusta eri hommista ja eri aloista. En nyt tässä tilanteessa haluaisi edes ottaa mitään vakituista kokopäivä hommaa vastaa. Nyt on sellainen tunne, että maailma on avoin ja pystyn tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin, kun en ole pitkiä aikoja sitoutuneena mihinkään.


Vietiin kaverin tekemä pöllö 60-vuotislahjaksi.
On sahattu meidän pihakoivusta.

Taidetta Taide myllyllä Eräjärvellä.

Ei tämä kesä kuitenkaan ihan väsyneenä kivuissa kärvistelyyn, eikä asioiden vatvomisessa ole mennyt! Olen sitten kuitenkin tehnyt monen moista kivaa juttua. Olen käynyt yksin, sekä Beiben kanssa katsomassa monta taidenäyttelyä. Olen värjännyt vähän lankoja ja hoitanut kesäkukkia, joita tuli "pikkusen" hankittua työpaikkaetuna. 

Mehuhommiakin on tullut tehtyä!

Pikku purtilokin on päässyt vesille!

Olen saanut vähän aloitettua kukkapenkkien kunnostuksen. Minun perennapenkit pääsivät tosi huonoon jamaan uupumusaikanani ja niitä tuhoja olen alkanut korjaamaan. Kivaa, kun pihanlaitto taas kiinnostaa!

No words!<3

Ihania kesäiltoja!

Olen kyllä ihan vaan ollutkin. Ja lukenutkin olen pari romaania. Käynyt kirppiksillä ja lähiseudun ihanissa kesäkahvioissa. Suunnitellut asioita tehtäväksi, sitten joskus kun on aikaa ja jaksamista. 
Kuukunan ja Ompun kanssa olen viettänyt aikaa mahdollisimman paljon. Poikahan on nykyään kova yökyläilijä ja hän haluaa kovasti tulla aina mummulaan. Koska kuulemma mummulassa on kivaa, kun siellä on mönkkäreitä, karkkia ja kaakaota!
Muksut aloittivat molemmat päiväkotirumban taas, joten heilläkin on nyt omat kiireensä.


Ritarit nähty museokeskus Vapriikissa!

Kesään on mahtunut myös muutamat mukavat juhlat, kun ystävät ovat täyttäneet pyöreitä. Itsekin aion pitää pienet puutarhakemut. Juhlistetaan myöhässä valmistujaiseni ja vietetään viiskymppiset pois. Mukavampi näin kesäaikaan, kun sitten joulukuussa.

Ja aina jokin projekti meneillään!

Kiva, että olette jaksaneet käydä hiljentyneessä blogissani kuitenkin ahkerasti. Olenhan kirjoittanut monia hyviä postauksia säilönnästä ym. , jotka ovat joka vuosi ajankohtaisia. 


Mukavaa, että jaksoit lukea! Olisi kiva kuulla, miten Sinun kesäsi on mennyt!