Suuntana omavaraisuus 2020, osa 1; Ketä, missä, miksi ja mitä suunnitelmia?

Tuo kaikki ei kyllä ole meidän peltoa, mutta saadaa lainata
sitä elukoille laitumeksi.

Hei vaan, täällä ollaan taas! Suuntana omavaraisuus -sarja starttaa jälleen. Tarkoituksena olisi julkaista yhteispostaus muiden omavaraisuusbloggareiden tai muuten vaan omavaraisesta sekä ekologisemmasta elämämästä kiinnostuneiden bloggaajien kanssa joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 9.00 tämän vuoden ajan.

Talo ulkosaunalta päin kuvattuna.

Tämän jo monta vuotta kestäneen yhteispostaussarjan "äiti ja isä" ovat Tsajut -blogin Satu ja Korkeala -blogin Heikki. He ovat jaksaneet meitä muita luotsata ja tsempata postausten kirjoittamisessa ja pitää huolta aikatauluista. Suuri kiitos heille siitä! <3

Joka vuotinen suunnitelma on tehdä polttopuita lisää.

Edellisiltä vuosilta tuttuun tapaan löydät muiden bloggaajien yhteispostaukseen osallistuneiden postausten linkit tämän omani lopusta. Suuntana omavaraisuus -tunnisteen takaa pääset lukemaan minun edellisiä, tämän sarjan postauksia.
Muualla somessa tunniste on #suuntanaomavaraisuus.

Meillä on ollut pariin otteeseen luntakin tänä talvena.

Vuoden ensimmäsessä omavaraisuutta käsittelevässä postauksessa on tarkoitus avata sitä, että keitä ja missä ollaan, miten kauan ollaan puuhasteltu näitä hommia ja millä kasvuvyöhykkeellä sijaitaan. Myöskin suunnitelmia vuodelle 2020, mitä aiotaan tehdä ja mitä suunnitelmia meillä on omavaraisuuden suhteen. Ja kertoa tietysti se suuri salaisuus; miksi me omavaraistellaan?

Aloitetaan ihan esittelystä: Minä olen Marketta, 48 -v. ja asun tänä vuonna 50 -vuotta täyttävän mieheni Beiben kanssa itä-Pirkanmaalla, Kangasalan Kuhmalahdella pienellä 1,77 ha tontilla. Leppämäki on tilan nimi ja talon perustukset on tehty vuonna 1929.
 Tämä on sellainen isommasta tilasta lohkottu pientila. Olemme muuttaneet tänne kesällä vuonna 2000.
Sijainti on vielä nippa nappa etelä-Suomea, mutta keski-Suomen raja on noin 30 kilometrin päässä. Kasvyvyöhyke on III-IV.
Meillä on 23 -vuotias tytär ja kohta 2 -vuotias lapsenlapsi, Kuukuna. Toinen lapsenlapsi syntyy huhtikuussa. Tyttäreni perhe onkin vahvasti mukana ja läsnä touhuissamme.

Kuukunalle maistuu yleensä mummulan pöperöt!

Viime vuonna teinkin meistä ja meidän touhuista aikas kattavan "historiikin". Sen voit käydä lukemassa tästä . Postauksessa kerroin meidän taustoja; mistä ollaan kotoisin ja miten ollaan päädytty tänne asumaan.

Harrastetaan kotipihassa retkeilyä!

Viime vuotisesta postauksesta elämä on muuttunut sen verran, että minä olen lähtenyt opiskelemaan. 30 vuoden työura elintarviketeollisuuden palveluksessa on vaihtunut luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon ja luonnovaratuottajaksi opiskeluun.
Beibe on edelleen elintarviketyöntekijänä. Hänkin pitkällä, jo reilusti yli 30 vuotta kestäneellä urallaan.

Kota ja savumökki liiterin takana.

Minun opiskeluni vie aikas lailla aikaani vielä seuraavat puoltoista vuotta. Olenkin ajatellut olla aikas maltillinen kesän kasvatusten suhteen. Kun en oikein tiedä mihin tuo opiskelu vie. Onko minulla mahdollisesti keväällä/kesällä koulutussopimuspaikka, vai mitä tässä tapahtuu?
Lisäksi haluamme olla mahdollisimman paljon tyttäremme perheen apuna ja viettää aikaa lapsenlapsiemme kanssa.

Kuukuna korjaa tuoliaan papan kanssa. <3

Meillä emme muutenkaan hirveästi suunnittella etukäteen. Mennään tarpeen, viitseliäisuuden, kekseliäisyyden, rahan ja vanhojen tottumusten mukaan. Tietysti joitain remonttihommia mietitään lomien ja ajankäytön mukaan. Mutta nekin yleensä tuppaavat muuttumaan matkan varrella.
Sen verran ollaan suunniteltu, että saunan terassi purettaisiin pois. Me ei siellä juurikaan oleskella ja siihen roiskuva sadevesi mädännyttää saunan seinää. Sitä paitsi, terassi on ollut jo monta vuotta ja sitä pitäisi joka tapauksessa kunnostaa. Jätämme varmaan hyväkuntoiset tolpat pystyyn ja mietimme sitten, tehdäänkö uusi terde vai ei.
Puimalan lattian valu voipi olla ajankohtainen ensi kesänä. Beibe on anonut puolen vuoden vuorotteluvapaata ja jos hän sen saa, varmasti ottaa urakaksi lattian. Hän on sitä suunnitellut kaikki nämä kohta 20 Leppämäkivuottamme.
Talvi näyttää, rapauttaako se vanhan navetan perustukset. Jos ei, niin voi olla, että jotain teemme sen suhteen. Kesäkeittiötä tai vastaavaa, kuka tietää? Se nyt on sellainen homma, millä ei ole mitään kiirusta.

Navetan perustukset.

Saunan terde.

Kasvimaatouhut menevät jo vuosien kokemuksen ja tavaksi tulleiden tottumusten mukaan. Kasvimaa ja sen suunnittelu on yleensä minun hommiani. Beibe kyllä auttaa kitkemään ja kastelemaan, mutta ei juurikaan mieti, mitä siellä kasvatetaan. Hän luottaa minuun siinä asiassa!
Kasvimaani perustuu tuttuihin, turvallisiin ja hyväksi todettuihin kasviksiin. Perunaa, sipuleita, kurpitsoja, porkkanaa, papuja, salaatteja ja muita ihan tuiki tavallisia kasviksia. Tietysti aina täytyy jotain uuttakin laittaa, jotta kiinnostus säilyy.
Suurimman osan kylvän kasvimaille jo syksyllä. Syyskylvöt helpottavat omaa keväistä työtaakkaa ja takaa yleensä paremman sadon. Mutta toki keväälläkin kylvettävää ja istutettavaa riittää.
Kasvihuoneisiin laitetaan tutut tomaatit, kurkut, paprikat ja chilit. Ja ehkä jotain muutakin. Ajattelin kokeilla, josko laittaisin muutamia maisseja isoon kasvariin. Pari edellistä kesää ovat olleet niin kylmiä, että meillä maissit eivät ole kerinneet kypsyä.

Lampi on taas täynnä vettä. Toisin oli kesällä!

Olen myös varovaisesti suunnitellut laittavani kasvamaan joitain sellaisia kasveja, joita saatan tarvita luonnonvaratuottajaopintojeni ohessa. Värjäys-, kosmetiikka- ja yrttikasveja, mitä voisin kuivata ja jatkojalostaa. Mutta katsotaan nyt! Ainakin kehäkukkaa laitan hulluna.

Kasvimaa talviunilla!

Elukoiden suhteen on jo tapahtunut sellaista, että Tippi -uuhi on astutettu ja karitsoita odotellaan maaliskuun puolella. Tällä hetkellä meillä on 4 uuhta. Tipin lisäksi Nella ja Tipin kaksi viime kesäistä karitsaa, Uinu ja Uppi. Nämä kaksi viimeksi mainittua myyn, jos joku ne ostaa. Ovat tosi kauniin värisiä ja nättejä likkoja. Mutta pikkuisen villejä. Ja minulla ei ole aikaa niiden kanssa pelata.
Jos olet suomenlammasuuhia vailla, otahan yhteyttä!

Vasemmalta oikealle: Uinu, Nella, Tippi ja takana Uppi.

Kaneja vähensin yhteen ja kas kummaa, yht' äkkiä meillä onkin niitä 5. Yksi tällä hetkellä meillä oleva on Beiben siskon belgianjättiuros, joka ehkä lähtee uudelle omistajalle.
Mutta kävin keski-Pohjanmaalla katsomassa ystävääni Sannaa ja toin häneltä kaksi uudenseelannin punaista narttua ja suuri hopea uroksen. Kaniyhdistyksen sivuilta voit käydä lukemassa roduista ja katsomassa kuvat.

Pikku-Igor!

Lötkö

Se mitä näillä kaneilla teen, en vielä tiedä. Meillähän on vielä Lötkö -kani, joka on belgianjättirodun kaunis edustaja. Mutta sen poikiminen ei onnistu. Se on jo kaksi kertaa synnyttänyt kuolleita poikasia. Kani on kuitenkin tosi mukava, terve ulkoisesti ja siliteltävä. Mikään sylikani se ei ole, kuten yleensäkin noi jättirodut eivät kauheasti tykkää nostelusta. Olen tosi paljon miettinyt, mitä sen kanssa teen.

Tytärkani uudenseelannin punainen.

Suuri hopea uros

Äitikani punainen

Kanoja on edelleen ja munivatkin taas syksyn sulkasadon ja munintatauon jälkeen. Meidän kanat ovat orpington rotuisia jättikanoja. Kohtuullisen hyviä munioita, liha on herkullista ja kaiken tämän lisäksi niillä on rauhallinen, mukava luonne.
Parvessa on 6 kanaa ja Synkkä -kukko. Tämä on aikas hyvä määrä meille kahdelle ihmiselle, jotta pysymme munissa.
Aion keväämmällä ostaa taas, jos jostain onnistun saamaan, siitosmunia ja laittaa niitä hautomakoneeseen. Etsinnässä olisi ensisijaisesti buff -värisiä orppeja, mutta muutkin käyvät. Jos jollain teistä lukijoista on puhtaita orpingtoneja ja munia riittäisi parisenkymmentä myytäväksi, olisin kiinnostunut!
Muita eläinlajeja ei ole tarkoitus ottaa. Tietysti ei koskaan voi sanoa "ei koskaan"! Mutta nyt ei aika ja jaksaminen riitä enempään.

Häh!

Sehän on just niin, että kun aletaan munimaan, niin heti
iskee hautomakuume!

Minulla on opinnoissani myös hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla ja sen vuoksi haluan että, pienen elukkalaumamme yksilöt ovat helposti käsiteltäviä ja lähestyttäviä. Tarkoitus olisi ehkä lähitulevaisuudessa jonkinlaista pienimuotoista eläintoimintaa meillä kotona järjestää.

Mauri täyttää huhtikuussa jo 11- vuotta!

Mutta mikä on se vastaus siihen suureen kysymykseen miksi? Nii- i, miksipä ei! Tälläinen touhuaminen eläinten, käsitöiden, remppaamisen, luonnossa liikkumisen ja puutarhan, sekä kasvimaan hoidon kanssa tuntuu luontevalta. Ja mikä tärkeintä; meistä molemmista! Ei tästä mitään tulisi, jos jompi kumpi inhoaisi tälläistä elämäntapaa.
Beibe tosin voisi hyvinkin kuvitella elämää ilman kotieläimiä. Hän ei varmaan ottaisi yhtään elukkaa, vaan kaikki ovat olleet aina minun hankkimiani. Paitsi mehiläiset! Ne ovat olleet Beiben haave, vaikka yhdessä me ne haettiin ja hoidellaan. Mehiläsiä varmaan lisätäänkin tulevana kesänä!

Pesä talviteloilla. Hengissä ovat, kun kuuluu surinaa!

Toki kiinnostus oman ravinnon tuottamiseen on kova! Pitkät urat elintarviketeollisuudessa ovat tuoneet tietoisuutta ruuantuotannosta niin hyvässä kuin pahassakin. Sekasyöjinä haluamme syödä pääasiassa sellaista lihaa, mikä kasvanut mahdollisimman lähellä ja kotieläinmäisissä oloissa. Vähän niin kuin ennen vanhaan!
Myös kasvisten suhteen tuntuu hyvältä saada syödä omalla tontilla kasvanutta ruokaa. Kesäisin olemme todellla omavaraisia ruuastamme.
Omavarainen elämäntapa tuo myös vapauden, riippumattomuuden ja turvallisuuden tunnetta. Uskon, että meistä kaikista nykyihmisistäkin löytyy sen verran alkukantaisuutta, että nautimme selviämisen tunteesta. Vaikkemme mitään survivalisteja olekkaan, tiedämme selviytyvämme tiedoillamme ja taidoillamme joistakin ääritilanteista.

Leivillä Hehkun kylmäsavustettua sisäfilettä ja
itse kasvatettuja ja hapatettuja kurkkuja.

Olemme myös tässä 20 vuodessa nähneet, kuinka toimemme ovat lisänneet lähiluonnon monimuotoisuutta. Emme ole näin toimineet tarkoituksella, mutta vahingossa olemme onnistuneet!
Pikkulintuja on paljon! Kotieläinten osuutta tähän asiaan ei voi kiistää. Myös perhoset ovat lisääntyneet viime vuosina. Luulen, että se johtuu siitä, ettei nuo lampaat syö ja tallo peltoja niin tehokkaasti, kuin hevosemme aikanaan.

Lasikasvari ja kasvilavat, joihin on syyskylvettynä yhtä jos toista.

Ollaan monesti juteltu, että mitä me tehtäisiin, jos me ei elettäisi näin? No, varmasti käytäisiin elokuvissa ja kulttuuririennoissa vielä enemmän kuin nyt.
Ei suurella todennäköisyydellä asuttaisi täällä. Vaan jossain "rivi- tai kerrostalohelvetissä" ja puhuttaisiin pahaa naapureista. ;'D
Ehkäpä harrastettaisiin ravintoloita, niin syömis, kuin juomis tarkoituksessakin. Jotenkin ehkä en näe meitä kauheasti matkustelevan, mutta ei voi tietää.
Kaikkein todennäköisintä olisi se, että me riideltäisiin enemmän ja ei varmaan oltaisi enään edes yhdessä. Olemme vakaasti sitä mieltä, että tämä tälläinen puuhakas elämäntapa luonnon helmassa on meidän onnemme salaisuus. Niin yhteisen, kuin yksilönkin!
Olemme molemmat saaneet aina tosi paljon voimia ja jaksamista tästä pellon- ja metsänreunassa asumisesta. Monesti kun on töistä tullut hirveästä tehdasmetelistä ja -hässäkästä, on mieli rauhoittunut heti, kun on puiden reunustamalle kotitielle kääntynyt. Voin vain kuvitella, montaako mielialalääkettä olisin viimeisen vuodenkin aikana vedellyt nassuuni, jos en olisi saanut asua täällä. Tämä paikka ja elämäntyyli tekee hyvää meille! Ei kai sitä sen tarkemmin tarvitse selitellä.

Beibe on keitellyt ahkerasti kalloja!

Tälläisiä hommia ei niin kerros- tai rivitalossa asuttaessa
tehtäisi.

Näin on aloitettu tämän postaussarja tälle vuodelle! Käyhän lukemassa, keitä on toisten blogien takana, missä he touhuavat ja millaisia suunnitelmia heillä on tulevalle vuodelle. Onkin taas aikasmoinen joukkio lähtenyt mukaan!

Mauri rakastaa lämpöä!

Linkit on jaoteltu kasvuvyöhykkeittäin, joten löydät heti sellaiset postaukset, jotka ovat samalla kuin ehkä sinä olet. Mutta kannattaa käydä silti lukemassa muidenkin, koska niissä on juttua laidasta laitaan. Ei pelkästään viljelystä.

Timjami vihertää vielä!

Toivottavasti kaikki linkit toimivat! =D

Kasvuvyöhyke 1 

Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2020/
Wannabee Farmari https://farmertobee.blogspot.com/…/kohti-omavaraisempaa…
Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/…/kuudes-vuosi-iso…
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/…/urbaania…

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/…/suunnitelmia-talle…
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1068
Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/…/omavarainen…
Rouva yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/…/rouva-yrttinen…
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/01/tammikuu-2020.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/…/rapparina-ja… 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2020-osa-1/
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/…/omavaraisuutta-vuonna-2020…
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/…/omavaraisempaa…
Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/…/suuntana-omavaraisuus…
Caramellia https://caramellia.fi/tammikuu-2020/
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/…/suuntana…
Villakotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=3611 

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/…/unelmana-omavaraisempi…
Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=3005

Kasvuvyöhyke 5

Sorakukka http://www.sorakukka.fi/?p=972