Helpot narsissilyhdyt ja ihana sitruunapuu!

 

Minusta ei oikeen irtoa mitään floristintaitoja, enkä ole visuaalisestikkaan kovin lahjakas. Silti on kiva aina välillä yrittää saada jotain nättiä aikaiseksi!

Auringonpaisteessa on vaikea saada 
hyviä kuvia lyhdyistä, mutta 
idea varmaan tulee selväksi!

Tässä muutama viikko sitten näin instassa, kuinka Kivipellon Saila oli tehnyt kivat narsissiasetelmat pihalyhtyihin. Siis ihan sellaisiin, missä talvella poltetaan kynttilöitä. Hän oli laittanut narsissiruukun lyhtyyn jäkälän kanssa ja voi että, kun oli kivan näköisiä. 

Minulla ei jäkälää ollut, mutta Beibe oli juuri kaatanut vaarallisesti vinossa olevan männyn meidän pihatien varrelta. Joten, minä laittelin männynhavuja lyhtyihin peittämään narsissien rumaa muoviruukkua.

Meillä on ollut ihan koviakin pakkasia öisin, mutta narsissit ovat pysyneet silti hyvinä lyhdyissään. Kaksi lyhtyä on meidän ulkorappusilla ja siinä talo suojaa niitä hieman. Yhden lyhdyn vein muijaluolan terassille ja se onkin varjoisempi ja kylmempi paikka. Silti sielläkin narsissi on pysynyt hyvänä.

Muijaluolaan ei vielä sisälle pääse!

Tämä oli helppo ja edullinen kevätasetelma! Jopa minä sain näistä kivat ja piristävät jotenkin mukavasti. Antavat keväistä tunnelmaa tänne lumen keskelle. Vettä kaivattaisiin, jotta nämä lumivuoret alkaisivat sulamaan. Piha on ihan jäätiköllä ja jääkerros kulkuväylillä vaan paksunee, kun aurinko sulattaa lumikasoja vedeksi ja yöpakkaset jäädyttävät ne pihateille. 

Beibe raivasi traktorilla väylän 
kasvihuoneelle.

Ostinpa viikko takaperin isolla kylällä käydessäni itselleni ihanan sitruunapuun. Lidlissä oli pikkusitruspuut edulliseen hintaan ja en voinut vastustaa kiusausta. Vähän jäi kyllä kaivelemaan, että olisi pitänyt ostaa myös kumkvattipuu, mutta piheys iski.

Sitruunapuussani on valmiina yksi hedelmä. Instan puolella piruilinkin, että voinko sanoa olevani omavarainen sitruunoista edes pienen hetken! ;'D Puussa on kyllä hirvittävän paljon nuppujakin, jotka alkoivat lämpimässä eteisessä avautumaan. Huumava sitruunankukkien tuoksu lehahtaa nenään heti, kun ulko-oven avaa.

Olen taas yrittänyt googletella sitruksen hoito-ohjeita. Olen nimittäin onnistunut tappamaan tämän puun kaksi edeltäjää aiemmin. Tälle puulle en ole tätä faktaa kertonut. Ei "hänen" tarvitse kaikkea tietää!

Raakileitakin löytyy!

Oikein mukavaa ja rentoa viikonloppua teille kaikille!

Kaktukset saivat sittenkin maistaa kesän piikeissään!

Piti jo kesälomalla roudata kaikki piikkiset ulkoilemaan aitanrapulle. Beibehän teki viime vuonna minun kaktuskokoelmalle hienon tikashyllyn heinäseipäistä ja vanhoista saunanlaudepuista. Viime vuotisen kaktusten ulkokoilutuspostauksen pääset lukemaan tästä .

Aitanrapulla ei ihme kyllä ole kauheasti mitään roinaa!

Jotenkin vain se kesäkuu meni ja melkein heinäkuukin, ennenkuin sain kaktukset vietyä ulos. Tunnin homma, mutta tuntui koko päivältä. Lämpötilaa tuona päivänä oli +33 astetta!
Noin puolet noista ruukuista on yläkerrassa ja rappusten ylös-alas kapuaminen kukkaruukkujen kanssa oli kyllä aikas urakka. Varsinkin tällä kunnolla ja polvilla!

Muutamia uusia piikkisiä on muuttanut meille talven aikana. Muutamia on kyllä niin sanotusti "Lähteneet kuivemmille aavikoille"!

Emmin hieman tuoda noita ihan pikku-piikkisiä auringon ja tuulen armoille. Mutta yhtä hyvin ovat pärjänneet kuin isommatkin!

Kaktuksia alkaa olemaan jo niin paljon, että kaikki eivät tuohon hyllykölle mahdu. Täytyi vähän sommitella niitä terassille hyllyn alle ja otin vanhan puusaavinkin kukkapöytäkäyttöön.

Olen tehnyt talven aikana muutamia tosi hyviä Arabian kukkaruukkulöytöjä kirppiksiltä. Ja tosi kohtuulliseen hintaan. Olen löytänyt hyväkuntoisia ruukkuja hintaan 4-8 euroa ja nämä ruukut ovat tosi hyvännäköisiä kaktuksien kotina.

Viimeisimmät löydöt!

Pienempi löysikin asukin melkein heti! "Dragonfruit cactus"

Mää niin rakastan kaktuksia! Tytär aina kysyykin, että mitä mää niissä oikein nään? Ei tätä oikein osaa selittää. Ne ovat vaan niin kauniita karuudessaan ja yksinkertaisuudessaan. Niissä on jotain samaa kuin alppiruusuissa. Tajuatteko mitä tarkoitan? Alppiruusukaan ei puskana kummoinen ole. Mutta sitten kun se kukkii... voi taivas!

Minun kaktukseni eivät juurikaan ole kukkineen, joitain noita pienempiä yksilöitä lukuun ottamatta. Mutta silti ne ovat vaan niin hienoja!

Laskin kaktukseni ja niitä on 30. Aika monta! Beibe veikkasi viittätoista. Noi pienet hämää ja monta kaktusta asustelee vähän niinkuin kommuunissa. Eli samassa ruukussa!

Minä olen hieman rajoittanut vähäisen ikkunatilan vuoksi tätä piikkisten haalimistani. Mutta sellaisen yksilön tullessa vastaan, jossa on mielestäni sitä jotain, en vaan voi vastustaa. Beibe nauraakin, että jos rouvan hukkaa kaupoilla, hän yleensä löytää minut tuijottamassa kaktuksia!

Ammu vähän irstailee korallikaktus peittonaan! =D

Mansen blogikirppisostokset!

Ihania koulutauluja!

Viime lauantaina järjestettiin jälleen Mansen blogikirppistapahtuma Finlaysonin alueella Vooninkisalissa. Olen kerran aiemmin käynyt Mansen blogikirppiksellä ja silloin tyttären kanssa jonotettiin tunti sisään. Olimme silloin paikalla heti tapahtuman avautumisajankohtana ja ilmaisen goodiebagin himoitsijoita oli sankoin joukoin. Me ei moista pussukkaa saatu, eikä sillä niin väliäkään. Mutta vähän pänni se jonottaminen ja kastuminen. Eikä sisällä sitten sinne päästyämme oikein mitään päässyt näkemään ja hypistelemään, kun porukkaa oli kuin pipoa. Ei oltu moiseen ryysikseen osattu varautua.

Tyttäreni, joka ei moisista tapahtumista niin piittaa, sanoi ettei aio moisille kekkreille enään osallistua. Silloin jouduin "voitelemaan" häntä pullakaffeilla!

Koska sunnuntaiksi oli luvattu sadetta koko päiväksi, ajattelin lähteä käymään kirppistapahtumassa. Kaiken lisäksi olin perjantaina "nuoruuden innolla" twerkannut zumbassa selkäni ihan jumiin ja tosi kipeäksi, joten en olisi edes voinut mitään kotihommia juuri tehdäkään.
Ja sain kuin sainkin taas ruikutettua likan mukaan! Onneksi, koska en olisi selkäni kanssa uskaltanut yksin lähteäkään.
No, kävimme samalla reissulla Finkan kulmilla asuvan isäni luona kyläilemässä. Että kaksi kärpästä yhdellä reissulla!

Emme edes ajatelleet mennä heti yhdeksitoista paikalle. Ei maksa vaivaa jonotella (taas) sateessa jonkin ilmaiskassin takia!
Olimme paikalla joskus 12.10 ja silti jouduimme hetken jonottamaan sisään. Jono kyllä veti nopeaan, moni oli ilmeisesti käynyt ihan pyörähtämässä vaan sisällä. Moni tuli ulos ihan kahta kättä heittäen. Oli kyllä sitten myös niitä, jotka tulivat ulos kädet ihan täynnä! ='D

Itsellä ei ollut mitään hankittavaa mielessä. Olin bloggareiden postauksista käynyt kuolaamassa heidän pöydissään olevia, ihania tavaroita. Kuitenkin olin päättänyt, että mitään "turhaa" en hankkisi. Ei vaan mahdu!

Parolan aseman Katjalta olin kuitenkin ajatellut ostavani blancon säkin. Kuskaan marsuille kuivaa heinää sisälle aina jollain kanarehusäkillä tai vastaavalla. Se ei ole kauhean nätti sisustuksellinen elementti. Tosin, ei se meidän sotkuista sisustusta nyt mitenkään rumennakkaan. Mutta kyllähän sellainen puhdas ja valkoinen säkki on parempi. Katsotaan nyt saako se jonkun tekstin kylkeensä!

Parolan aseman säkkikauppa!

Toinen mikä minua kiinnosti kovasti, oli Kukkakauppa Opuntian piste. Monesti isälle mennessäni ajan Hämeenpuistossa sijaitsevan liikkeen ohi, mutta en ole koskaan siellä käynyt.
Yksi syy siihen on, etten ole uskaltanut! Kukkakauppahan on kaktusrakkaan ihmisen paratiisi ja minulle ei mahdu enään yhtään piikkistä. Ikkunalaudat on ihan täysi! Tuollaisessa paikassa tunteet kuitenkin voittavat järjen ja tilanpuute on siinä tilanteessa vain hidaste!

Heidän pisteeltään ostin kuitenkin kauan himoitsemani ilmakasvin eli tillandsian . Olen niitä aina aika-ajoin katsellut kaupoista ja koskaan niitä ei ole sattunut olevan kaupan minun ollessani liikekannalla.
Nyt sellaisen sain ja hyvät hoito-ohjeetkin oikein paperilla mukaan. Täytyy vielä netistä kattella lisää juttua kasveista. Ovat tosi kiinnostavia!

Ilmakasvi kuvattuna kotona ruskokaktuksen päällä!

Löytötexistä löysin onneksi sille ihan oman kodin!

Ilmakasvi päätyi yläkerran ikkunalle.

Kuinka ollakkaan, heillä oli myös myynnissä ihania pieniä kaktuksia ja juuri sillä hetkellä muistin, että yläkerran ikkunalaudalla on pieni tila vapaana. Juuri tämän kaktuksen tila!  ;'D
Ja niinpä pikku piikkinen lähti matkaan mukaan!

Taas on pienen ruukun etsintä edessä! Huoh!

Piikit ovat ihanasti tuollaisten "tötteröiden" päässä! <3

Kokedamat ovat myös kiinnostavia. Näin joskus vuosia sitten Ahlmannin perinnepihan portissa roikkumassa mansikoita. Ne olivat istutettu sammalpalloihin ja näyttivät niissä viihtyvän.
Myöhemmin alkoi ilmaantumaan juttua näistä ns. ilmapuutarhoista ja siitä, että huonekasvejakin voi istuttaa tuollaiseen sammalpalloon.
Opuntian pisteellä oli kokedamojakin jos jonkin sorttisia ja hieman yhtä harkitsinkin. Mutta en sitten ainakaan vielä ostanut. Kutkuttelemaan kokedamat jäivät kyllä mieltä!

On ne kivoja!

Tää meinasi lähteä väkisin mukaan. Mutta pysyin kovana tällä kertaa!

Kaikenlaista ihanaa tavaraa oli myyntipöydissä ja löysin sitten jotain, mitä pystyin perustelemaan tarpeellisuudella. Keltaisen kahvipannun pöydässä oli Nanny Stillin suunnittelemia Kirsi -laseja. Meillä niitä on ihan arkikäytössä ja pidän niistä kovasti. Ostinkin molemmat pakkaukset, kun olivat niin sopuhintaisia. Yhden lasin hinnaksi tuli 2 euroa. Nyt voin heittää mäkeen loput Ikean juomalasit ja meillä on Kirsi -juomalaseja 19 kpl. Riittää samanlaiset lasit isommallekkin porukalle!

Mulle!

Saalis levitettynä pöydälle!

Koska olimme menossa vielä isälle käymään ja hänellä oli kuulemma pullaakin, kävimme tyttären kanssa Siberiassa olevassa Pala Cafessa salaatilla. Ai nami, kun olikin hyvät salaatit! Minulla tonnikalaa ja tyttärellä kanaa. Aina nämä samat valinnat! ='D

Ihanat salaatit ja makusoodat ruokajuomiksi, nam!

Olipas mukava blogikirppissunnuntai, hyvät ostokset ja hyvä seura!

Vierailulla Sakun oluttehtaalla ja käväisy Viron "Plantagenissa".

Reissu alkaa aina syömisellä! Näyttääpä lihapitoiselta...

Beiben työpaikan vapaa-ajantoimi järjestää joka kevät reissun Viroon. Onneksi sinne saa ottaa avecin mukaan. Joten meikäkin pääsee nauttimaan vielä näistä hyvin järkätyistä matkoista, vaikken enään kyseisen firman palveluksessa olekkaan.
Yleensä reissut on ihan tavallisia yhden yön hotellimatkoja ja laivalla lahden yli. Tällä kertaa Ecerö Line Ms Finlandia vei meidät.
Mutta nyt oli oikein ohjelmaakin! Käytiin tutustumiskäynnillä Sakun oluttehtaalla , tai panimoksi kai sitä pitäisi kutsua. Tehtaalla oli myös olutmuseo. Olimme kaikki ihan innoissamme tästä kiinnostavasta vierailusta!

Sakun tehdas sijaitsee Sakun kauppalassa, puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Vierailu tehtaalla kesti noin 1,5 tuntia ja se sisälsi suomenkielisen opastuksen panimoon, osaan tehdasta ja museoon.

"Vierailija!"

Kierroksen jälkeen oli vielä vuorossa oluttasting pikku purtavineen. Voi että me tykättiin!
Kierroksen aikana sai kuvata, muttei koskea mihinkään. Varsinkaan kuparisiin, isoihin pannuihin, joihin mahtui 5000 litraa vierrettä per pannu.

Hallia, missä suuret kuparipannut olivat, kutsuttiin "katetraaliksi". Siellä oli hyvin harras ja kirkkomainen tunnelma. Tosin vierteestä lähtevä makea maltainen tuoksu muistutti siitä missä oltiin. "Katetraallissa" olikin pidetty häitä. Ei huono paikka mennä naimisiin!

Kierroksen aikana tuli niin hirmuisesti tietoa ja historiaa Sakun panimon vaiheista ja oluen valmistuksesta, että ei millään pysty suurinta osaa muistamaan. Mutta kaiken opas kertoi hyvin humoristiseen tyyliin. Hän esimerkiksi kumosi tarun, jonka mukaan tehtaalta olisi suora olutputki ja hana Sakulaisten koteihin.

Sakun panimon perustaja Karl Friedrich von Rehbinder 1764-1841, vanhana ja nuorena

Olutta kuljetettiin hevospeleillä

Tämä täti tarkasti, että pullot olivat puhtaita. Hauska kuva!

Tämä säiliö tuotiin jostain euroopasta oluen säilytystä varten muistaakseni. Hiiva laskeutui terävään kärkeen.

Jatkuvasti myös kuulemma kysellään, että virtaako tehtaan vieressä olevassa joessa olut. Kertoman mukaan yhden kerran on olut joessa virrannut, kun kieltolain aikana panimolta tyhjennettiin kaikki olut jokeen. Seudun lehmät kuulemma olivat onnellisia juodessaan joesta tuolloin!

Sakun panimotehdas koostuu useasta rakennuksesta. Ihan tälläisellä ylipainoisen, keski-iän ylittäneen immeisen kunnolla jaksoi ihan kepeästi kirmailla rakennuksesta toiseen ja rappusia jopa kolmanteen kerrokseen. Mutta liikuntarajoitteisille kierros ei oikein sovi. En ainakaan nähnyt hissejä missään.

Museo- ja pubirakennus

Pari pulloa odottamassa pesuun pääsyä!

Ikkunoissakin kurkki tölkit!

Sakun panimossa tehdään olutta muistaakseni 8 miljoonaa pulloa vuodessa. Olutta viedään paljon ulkomaillekkin. Plus muut juomat. Sakussa valmistetaan siidereitä ja lonkerojuomia myös.

Tölkityslinja oli toiminnassa vierailumme aikana!

Tätä olisin halunnut maistaa!

Oluttahan alun perin valmistettiin ruuaksi kansalle ja se oli keskeinen osa ravintoa. Luostareissakin kuului jokaiselle munkille pari litraa olutta jokaisella päivälle. Siitä tuli vasta myöhemmin myös osa nautintoa. Jo Sakarias Topeliuskin sen sanoi: " On parempi olla kievarissa juomassa olutta ja ajatella Jumalaa, kuin istua kirkossa ja haaveilla juovansa olutta kievarissa." Tai jotain sinne päin!

Jokatapauksessa, olut tarkoittaa yleisesti meille asiaan vihkiytymättömille sitä ihan peruslageria. Siis sitä, mikä ei juuri miltään maistu. Mutta maistelutilaisuudessa saimme maistella useita eri oluita, jotka todellakin olivat jotain aivan muuta kuin peruslager. Olihan sekin joukossa mukana ja siihen oli hyvä verrata. Onneksi opas kertoi, missä järjestyksessä maistelussa olevat oluet kannattaisi juoda. Näin saimme oluista parhaimman käsityksen.

Beibe tarkkana!

Emme ole koskaan erityisemmin pitäneet kovin humalaisista oluista. Mutta alamme pikkuhiljaa lämpiämään myös kukkaisille IPA oluille. Tummista oluista sen sijaan me olemme aina pitäneet kovasti.

Meidän pöytäseurueessa istui yksi oikea olutharrastajakin. Joten oli tosi mukavaa keskustella hänen kanssaan juomistamme oluista ja vaihtaa mielipiteitä niistä.
Voi että oli mukavaa oluenmaistelua ja pikkusuolapalaa tutussa ja mukavassa seurassa!

Takkakin oli kuin oluttynnyri!

Toi juusto oli taivaallista!

Maisteltavien joukossa oli yksi siiderikin

Ja alkoholiton olut

Minun suosikkini!

Sakun panimokierroksen jälkeen meidät roudattiin hotellille ja ilta olikin vapaata ohjelmaa. Kierreltiin hieman Vanhassa kaupungissa ja käytiin muutamassa tosi mielenkiintoisessa baarissa. Mutta niistä toisella kertaa.
Sunnuntaina hotellihuoneiden luovutuksen ja Viinarannassa "vierailun" jälkeen oli vuorossa käynti Hansaplantin puutarhamyymälässä. En olekkaan Virossa juurikaan puutarhaliikkeitä ja taimistoja nähnyt, saati vieraillut.

Hansaplant oli ihan kuin Plantagen. Vaikka meidän kuljettaja sanoi siellä olevan edullisempaa, minun mielestäni hinnat olivat ihan Suomen tasoa. Ellei jopa kalliimpaa.

Liikeen ulkopuolella oli hienoja puita!

Ja isoja ruukkuja!

Mutta olihan siellä paljon kaikkea mielenkiintoista. Ihania ruukkuja niin sisälle kuin ulos, pihakeinuja ja sisustustavaraa. Tosi siisti ja viihtyisä myymälä.

Näitä oli kahden istuttaviakin!

Ainut asia mitä tosissamme etsimme myymälästä, oli Veiniöun -omenapuu. Harmiksemme emme sellaista sieltä kuitenkaan löytäneet.

Näitä "kudottuja" ruukkuja jäin kaipaamaan. Ihania!

Mutta emme me sieltä tyhjin käsin lähdetty. Beibe löysi matalaksi jäävän ja leveäksi kasvavan kuusen, jonka kerkät ovat keväällä keltaiset. Minä puolestani nappasin kainalooni helmipihlajan. Sellainen meiltä puuttuu ja kyllähän niitä Suomestakin saa. Mutta tulihan nyt hankittua tältä reissulta.

Samoin 'Sensation' syreeni. Niitäkin Suomesta saa, mutta jotenkin reissussa on kukkaron nyöri höllemmässä. Pitkään niitä olen kotomaassa kytännyt, mutta vieraasta maasta ostin sellaisen ihan viileän rauhallisesti ja silmää räpäyttämättä!

Näitä himoitsin myös: Erikoinen hopeakuusi,

punalehtinen selja,

hämähäkkikoivu

Ja sireeni 'Moskovan kaunotar'. Joku toinen kerta sitten...

Komeita lupiinenjakin oli tarjolla, mutta haen lupiinini tienpenkalta!

Niitä himoitsemiani ilmakasveja oli pari hassua liikkeessä. Mutta meillä ei ollut kuin tunti aikaa liikkeessä ja se meni kyllä niin hujahtamalla. Ei oikein ehtinyt perehtyä niihin.

Ilmakasveja!

Upeita kannukasveja!

Sitrus bongattu!

Kaktuksia ehdin kyllä kuolata. Yhdessä asetelmassa oli pari punalehtistä tyräkkikaktusta. Sellainen on ollut myös hankintalistalla. Mutta myymälästä en niitä sitten löytänyt ja aika loppui kesken myyjän etsimiseen. Yksi pikku punapiikki lähti kuitenkin mukanani Suomeen!

Tyräkki jäi taas hankkimatta!

Kaktus siellä...

--- täällä...

... ja joka puolella!

Ihan törkeä hienoja kaktusruukkuja!

Yksi tälläinen lähti matkaan mukaan. Teretulemast meille!

Minulla meinasi ihan itku tulla, kun kassajonot olivat ihan törkeän pitkät. Olin ihan varma, että meidän on jätettävä kaikki ihanat löytömme kärryineen myymälään ja kiiruhdettava takaisin bussiin.
Sehän näissä valmismatkoissa on, kun ne on niin aikataulutettuja.

Alan pikkuhiljaa lämpiämään näille miniatyyripuutarhoille!

Nämä oli aivan valloittavia!

Kivoja mukeja!

Ja lyhtyjä!

Mutta onneksi avasivat useamman kassan ja saimme kuin saimme kasvit mukaamme. Nyt vaan sitten ihmetellään, että mistä ne sitten tontilta paikkansa löytää!

"Keskellä kasveja on helppo hymyillä!"