maanantai 4. helmikuuta 2019

Omavaraistelevaa elämää 2019 osa 1; Talven kuulumisia ja varovaisia suunnitelmia!


Meidän puuliiteri, joka on vanha heinälato


Hei vaan kaikille! Olipa kivaa taas tulla kertoilemaan meidän kuulumisia yhteispostauksen muodossa. Viime vuoden puolella joukko omavaraisbloggareita kirjoittivat mukavaa ja tosi seurattuakin yhteispostaussarjaa. Oli kunnia olla mukana porukassa! <3

Lumiselta näyttää!


Vuoden 2018 postaussarja käsitteli suunnitelmiamme omavaraisuuden saralla. Sarjan edetessä toteutuneita suunnitelmia puitiin, niiden onnistumisia ja epäonnistumisia. Selväksi tuli kyllä kaikilta, että omavaraistelu on kovaa, mutta ah, niin antoisaa hommaa!



Meidän viime vuotiset postaukset voit käydä lukemassa alla olevista linkeistä:

http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/02/askeleemme-omavaraistelussa-22018.html
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/03/askeleemme-omavaraistelussa-32018.html
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/04/askeleemme-omavaraistelussa-42018.html
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/05/askeleemme-omavaraistelussa-52018-mita.html
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/06/askeleemme-omavaraistelussa-62018.html
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/07/askeleemme-omavaraistelussa-752-hommia.html
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/08/askeleemme-omavaraistelussa-82018.html
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/09/askeleemme-omavaraistelussa-92018.html
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/10/askeleemme-omavaraistelussa-102018.html

Jo viime syksynä vähän väläyteltiin, että sarja voisi jatkua jollakin tapaa ja tässä sitä nyt ollaan!



Viime vuosi oli meidän osaltamme oikea hankintojen vuosi. Emme siis joka vuosi tee näin suuria investointeja ja nytkin tuli tosi monta isoa ja hintavaa hankintaa tehtyä samalle vuodelle. Yleensä me hankitaan jotain per vuosi. Nyt hankittiin ainakin iso kasvihuone, hautomakone ja hyötykasvikuivuri. Suunnitelmien ulkopuolelta tuli hommattua vesipumppu kasvimaalle, kiitos kuivan kesän.
Muutenkin sattui sellainen vuosi, että vietiin tätä omavaraistelumme kehittelyä taas eteenpäin kasvimaan ja eläinten suhteen. Nämä projektit olivat alkaneet jo aikaisempina vuosina, mutta nyt sattuivat olemaan aikas hyvällä tolalla tätä viime vuotista postaussarjaa ajatellen.

Tämä homma on tullut tutuksi tänä talvena!


No, mitäs täällä ollaan sitten puuhasteltu talven kylminä ja pimeinä aikoina? Ainakin tehty lumitöitä ja lämmitetty pirttiä!
Ollaan kyllä nautittu tälläisestä "oikeasta" talvesta ja uskomme, että luontokin tykkää. Kasveja suojaa kunnon puolimetrinen lumipeite ja pakkanen kurittaa kasvitauteja ja -tuholaisia.

Maurin lempihommaa näin pakkasilla!


Loppusyksyn isoin "tapahtuma" edellisen postaussarjan ulkopuolelta, oli eläinten teurastus. Meiltä teurastettiin loppuvuoden aikana yhteensä 6 kania, yksi lammas ja 3 kukkoa. Itse teurastettiin ja käsiteltiin lihat.
Puhdasta eli siistittyä lihaa, tuli ihmisten käyttöön näistä eläimistä yhteensä 16 kiloa. Lisäksi lihanleikkaamisesta tulevat kalvot, sun muut koirille ja kissoille, sekä aikas paljon koiranluita. Sisäelimistä maksat otettiin ihmisruuaksi, muut menivät lihaa syöville lemmikeille.

Lammas oli hieman pettymys tuossa lihasaannossa, vaikka oltiinkin tietoisia, ettei lampaasta paljon lihaa tule. Mutta silti aiomme jatkossakin teurastaa lampaita ravinnoksemme. Ja otettiinhan me talja talteen ja se on vielä muokkausmatkallaan.


Hehku edessä ja Nella takana


Olemme edelleen tyytyväisiä tuohon Orpington -kanarotuun. Vaikka ne eivät ole mitään tehomunioita, olemme ihan munissa pysyneet. Syksyllä on pidempi munintatauko, mutta niin on muillakin roduilla.
Teurastamme kukot yleensä 6-10 kuukauden ikäisinä, kun meillä itsellämme on sopiva hetki niiden teurastamiselle.
Tämän rodun liha on erittäin pehmeää, hienosyistä ja miedonmakuista. Siis lähes broilerimaista! Lisäksi kukoissa on reilu teuraspaino, toisin kuin pienissä maatiaiskukoissa.






Lihakanimme ovat belgianjättejä. Olen kuullut jonkin verran moitetta muilta lihakaneja kasvattavilta tästä rodusta. Lähinnä ovat olleet sitä mieltä, että rotu olisi äksy luonteeltaan ja niiden kasvaminen teuraskokoon kestää kauan.
Itselläni on ihan positiiviset kokemukset tästä rodusta. Naarakaneissa tuota äksyyttä on ollut, mutta se ei ole meitä haitannut.
Kani on joka tapauksessa erittäin hyvä rehunkäyttäjä ja varsinkin kesäaikaan kasvatettuna, se on ihan ilmaista ruokaa. Se, että kuinka nopeaan kanin pitäisi sitten kasvaa teuraspainoon, en ota kantaa. Meille riittää ihan hyvin, että meidän kanit saavuttavat sen 6- 10 kuukauden ikään mennessä. Eli keväällä syntyneet teurastetaan loppuvuodesta. Jos tämä on liian kauan, voi sitten samantien ostaa lihansa tehotuottettuna.
Lisäksi keväällä syntynyt kani ehtii tekemään turkkinsa hyväksi tuohon teurasikään mennessä, jos teurastaja haluaa taljan ottaa talteen.

Lihakanien kasvatus jonkin verran kiinnostaakin ja aika-ajoin saan kyselyjä tästä touhusta. Olipa meillä teurasopissakin syksyllä eräs nuori mies ihan mielenkiinnostaan lajiin.

Lötkö!


Elukoiden tilanne on nyt se, että meidän kaksi uuhta, Tippi ja Nella, ovat toivottavasti tiineet. Maaliskuussa se sitten nähdään!

Emokaneja meillä on kolme, Ella, Sätky ja Lötkö. Niistä ainakin osa astutetaan jossain vaiheessa. Katsotaan nyt, miten asia saadaan järjestettyä ja sovitettua meidän aikatauluumme.

Samaten kanatipujen haudottaminen koneella riippuu siitä, että saanko hankittua siitosmunia ja kuinka ehdin tipuja hoitamaan. Tuo karitsoimisjuttu on sen verra iso tapahtuma meillä ja ollaan tuntemattomilla vesillä sen suhteen, etten halua kauheasti kasata näitä eläinvauvatapahtumia samaan syssyyn.

Lisäksi minulla itselläni on menossa projekti ammatinvaihdokseen ja se on vielä ihan alussa. Ennakkopäätöksiä olen saanut, mutta mitään varmaa ei vielä ole. Kovasti pitää arvioida omaa osaamistaan ammatillisesti ja muutenkin. Suunnitelmia tehdä ja niitä päättävillä elimillä hyväksyttää. Joten nämä omat asiat vievät osansa jaksamisesta ja oman aikansa! En tiedä yhtään, mitä kesä tuo tullessaan näiden asioiden suhteen. Joten on ihan hyväkin olla maltillinen suunnitelmissaan.

Tippi edessä, Nella takana!



Kasvimaan suhteen kasvukausi alkoi jo syksyllä. Olen lavoihin syyskylvänyt porkkanaa, palsternakkaa, persiljaa, pinaattia... ja mitähän muuta! Valkosipulit nyt ainakin ! Toivotaan, että jotain on tulossa tuolta lumen alta. Syksypirulainen vaan oli niin pitkä ja lämmin, että ainakin valkosipulit lähtivät kasvuun. Saas nähdä, miten kasvuun lähteneet valkkarit talven pärjäävät!

Kasvimaalla jatketaan katteiden laittoa keväällä ja varmaan muutamia uusia kasvilavoja sinne tulee lisää. Kasvihuoneeseen tehdään istutusaltaat ja saadaan sekin tositoimiin. Onkin jännää opetella uuden kasvihuoneen kasvatusominaisuuksia!

Siellä se uinuu... kasvimaa. Ja saakin uinua vielä ihan rauhassa!


Keväällä jossain vaiheessa täytyy kaataa hieman puita ja panostaa seuraavien talvien lämmityspuihin. Olemme saaneet pieneltä rachiltämme monta vuotta polttopuut. Ihan muutamia kertoja olemme polttopuita ostaneet. Olemme myös saaneet joskus käydä tekemässä ihan ilman puita jonkun harvennushakkuilta tai vastaavilta.



Hieman olen aloitellut esikasvatuksia. Chilejä ja paprikoita olen laittanut, mutta meillä on niin kylmä sisällä, että ovat taimet hieman kylmissään.
Uhosin, etten tomaatteja laita esikasvatukseen ollenkaan itse, vaan ostaisin ainakin nyt tänä vuonna taimet valmiina. Kummasti siemenkaupoilta tarttui muutama tomaatinsiemenpusssi käteen. Miten tässä aina käy näin? ='D

Kyllähän minä sitten keväämmällä laittelen esikasvatukseen papuja, salaattia, kurpitsoja, maissia ja vaikka mitä. Mutta ne sitten tosiaan joskus myöhemmin!

Herneitä on versotettu jo monta satsia!


Jos jotain uusia suunnitelmia pitäisi olla, niin ehkäpä kompostointiin panostaminen. Meillähän on ns. paskakasa, mihin isojen elukoiden sonnat menee. Se yleensä keväällä ajetaan pelloille ja kasvilavoihin.
Muuten meillä kompostoidaan kolmeen kylmäkompostiin, mitkä toimivat ihan silleen semihyvin. Meillä ei kauheasti keittiökompostia tule, koska meillä eläimet syövät melkein kaikki vihannesten, hedelmien ja juuresten kuoret ja kannat.
Lisäksi meillä on käytössä Bokashi -kompostit. Ne on ollut käytössä  nyt kolmatta talvea ja en oikein ole ollut niihin tyytyväinen. Johtuu ehkä enemmän minun osaamattomuudestani. Mutta yritän opetella niiden sielunelämää. Välillä saan ne pissaamaan, välillä en!

Kompostit lumen peitossa!


Ai niin, meinasi ihan unohtua, että me kävimme syksyllä Beiben kanssa mehiläiskurssin. Sen toinen jakso on maaliskuussa.
Mehiläiset on ollut enemmänkin Beiben juttu, mutta yhdessä tätä ollaan kuitenkin suunniteltu. Ja meille on varattu yksi pesäkin kesäksi. Sen saaminen riippuu ihan mehiläisten talvehtimisen onnistumisesta. Mutta ehkä Leppämäkeen tulee uusia "lemmikkejä" ensi kesäksi!

Vaikea uskoa, että kohta on kevät! =O


Katsotaan nyt, millaiseksi tämä tuleva kasvatuskausi muodostuu. Varmaan suunnitelmia tulee matkan varrella kuitenkin lisää ja se on varmaa, että ne tulevat muuttumaan matkan varrella!

Sekin, millaiseksi tämä yhteispostaussarja muodostuu, on vielä mysteeri! Tullaanko me kertomaan touhuistamme viime vuotiseen malliin, vai rönsyileekö jokainen omalla sarallaan ilman varsinaista yhteistä aihetta ja julkaistaan vaan postauksemme yhtä aikaa.

Punajuuren versoja


Voit käydä lukemassa alla olevista linkeistä yhteispostaussarjassa olevien omavaraisuusbloggareiden kuulumisista. Todella monta uutta blogia on lähtenyt tämän vuotiseen yhteispostaussarjaan mukaan! Joten luvassa on paljon mielenkiintoista luettavaa!

37 kommenttia:

  1. Täälläkin ollaan ihan intona, kun sarja taas alkoi! Teidän projektejanne on aina yhtä kiva seurailla. Orpit ovat tosiaan kivoja kanoja, meillä oli aikoinaan kaksi maatiaisporukassa, mutta petoäksidentti ehti viedä ne autuaammille matomaille ennen kuin ehtivät poikia ja päästiin niiden lihaa testailemaan. Tästä postauksesta tuli mieleen, ettei olisi välttämättä höpsömpi juttu hankkia jälleen paria orppikanaa tuonne joukon jatkoksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kiva päästä taas lukemaan/jakamaan tuntoja ja vinkkejä!

      Mulla olis pari viime kesäistä kanaa tossa myytävänä...

      Poista
  2. Onpa jännä lukea näitä suunnitelmapstauksia, kun itse on tässä aivan ummikko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, tervetuloa seuraamaan tätä huikean laajaa yhteispostaussarjaa!

      Poista
  3. Mä oon niin lovena tuohon teidän Hehkuun. Meiltä voisi löytyä sille sonni kaveriksi. Mehiläisistä kuulisin mielelläni lisää vaikka en ehkä kuitenkaan itselle (vielä). Kiva olisi päästä seuraamaan tarinaa ihan alusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehku on todellinen kyyttö-kuningatar! <3 Ja lopeta tuo houkuttelu ja hullujen puhuminen! ='D

      Toivotaan, että meidän varaama mehiläispesä on talvehtinut hyvin ja saadaa pörinää Leppämäkeen!

      Poista
  4. Teillä oli kyllä huikea viime vuosi, aina ihan hengästyi kun luki saavutuksistanne. Tosin epäilen kyllä, että meno jatkuu yhtä kovana tänäkin vuonna ;)

    VastaaPoista
  5. Teillä on kanat, joista itse haaveilen lasten kanssa vielä varmaan useita vuosia. Toivottavasti joskus onnistuu niidenkin saaminen. Lampaat olisivat myös mökillä oivia vesakonraivaajia ja aukeiden ylläpitäjiä. Kenties niitäkin joskus....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanat ovat kyllä huikean mielenkiintoisia ja hyödyllisiä lemmikkejä/kotieläimiä! Lampaat myös!

      Aloinkin seuraajaksi blogiisi, niin pysyn paremmin ajan tasalla touhuistanne!

      Poista
  6. Ihanat Mauri, Hehku ja Lötkö. Suunnitelmanne kuulostavat hyvältä ja mielenkiinnolla luen erityisesti kaikkea eläimiin liittyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elukat tuovat kyllä mausteensa tähän omavaraisteluun. Täytyisi kyllä enemmän kirjoitella elukoiden kuulumisia!

      Otin sinunkin blogisi seurantaan! =D

      Poista
  7. Hehku ja Mauri on kyllä ihanat. Tietenkään se ei yhtään johdu siitä että meillä on kyyttötytöt Rauha, Hulina ja Hilkka, sekä yllättäen mäyräkoira Mauri :D Mun vanhemmilla oli mökki Kuhmalahdella, kun menee siuronsalmentietä (?) rantaan asti ja siitä kääntyy jaanuntielle. Niissä maisemissa tuli vietettyä lapsena kaikki kesät ja talvella lomia. Sillon heti sotien jälkeen (no joo 80-luvulla) ajoi talvisin pappa järven jäällä lenkkiä hevosellaan, pääsin aina rekeen kyytiin, siitä alkoi mun hevosharrastus ja siellä Oksalan ja Tepposen taloissa aikanaan lehmiinkin tutustuin.

    Mökki vaihtoi syksyllä omistajaa ja kyllä harmittaa isosti. Onneksi voin sun kuvien ja kuhmalahti-juttujen kautta kurkkia tuttuja maisemia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus aikanaan, kun ramppasin koiranäyttelyissä, oli välillä Maureja -mäyräkoirakehän liepeillä laumoittain! =D

      Okei, me ollaan sitten vietetty vähän samoissa maisemissa kakarana. Mun porukoiden mökki oli siinä Siuronsalmentien tienhaarassa. Asunut olen kirkonkylällä 19 -vuotta. Täällä on ihmisen hyvä olla! <3

      Poista
  8. Muistan jostain lukeneeni, että orpit ei kauheasti lennä? Meillä on iittiläisten kanssa hiukan ongelmaa siinä kun ne pahalaiset ei tietenkään pysy aidan ulkopuolella. Mennä mellastavat pitkin kasvimaata joka kevät.

    Onnittelut jo uusille pörriäsfarmareille! Se on valittetavan koukuttavaa hommaa. Viime kesänä oli yksi pesä ja nyt syksyllä meni talvetukseen kahdeksan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, aikuiset ei lennä, hyvä kun orrelle! Paikka mistä ensimmäiset orppini ostin, niitä pidettiin ihan alle metrisessä aidassa.
      Mulla oli kanssa joskus maatiaisia ja kääpiö-kocheja. Ne lehahtelivat jatkuvasti kaksimetristen aitojen yli.

      Vähän kyllä hirvittää tuo mehiläistouhu. Se kun on ihan erilaista, kuin minkään muun elukan kanssa!

      Poista
  9. Täälläkin on nautittu oikeasta talvesta! Paljon parempi kuin ne räntäsateet ja peilijäiset kinttupolut! Minäkin ihailen teidän Hehkua, itse luovuin kaikista paitsi yhdestä lehmästä menneenä kesänä, nyt on enää yksi lypsylehmä vasikan kanssa ja neljä sonnipoikaa lihaksi kasvamassa. Lampaita saattaa ehkä myös olla aika ikävä :) mehiläiset kiinnostaisi kovasti, kiva lukea niistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehku on muuten niin täydellinen lehmä, ainut vaan etten saanut sitä tiineeksi. Joten maidon omavaraisuus on sen osalta menetetty! Ei vaan aika riitä useampaan lehmään.

      Eläimet tuovat elämään kyllä niin paljon iloa, että kyllä niitä pitää olla!

      Poista
  10. Kyllä näitä suunnitelmia on kiva lukea :). Samoin mennään mekin, että jokin isompi investointi per vuosi. Pitääin vuo herneenversot ottaa kokeiluun, olin ihan unohtanut, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä nuo hankinnat ja hommat ajoittuu kesälle niin ei siinä ihmeisiin ehdi!

      Täytyisi alkaa idättämäänkin jotain. Ainakin mungpapuja!

      Poista
  11. Orpington olisi varmaan ollut minunkin valintani ellen olisi lähtenyt maatiaiskanan säilyttäjäksi. Hämeenkannan maatiaiset ovat tosin minun silmiini varsin muhkeita lintuja nekin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli kanssa hämeen mustia maattareita . Ajattelin että kun kerran Hämeessä ollaan, niin kanatkin pitää olla hämäläisiä. Ne oli niin häijyjä muille kanoille ja tappoivat kaikki tiput ja nuorikot mitä nokkansa ulottuville saivat. Myin mokomat pois !

      Poista
  12. On kyllä ollut ihanaa, kun on taas pitkästä aikaa ollut oikea talvi, mutta koska talomme lämmityssysteemi on oikutellut jo reilun kuukauden, niin olisin valmis toivottamaan kevään tervetulleeksi.

    On muuten valtavan ihanaa päästä kurkkaamaan näin postauksen välityksellä teidän suunnitelmianne. Innolla aina odotan uutta postausta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täytyy myöntää, että tämä minun ja talven rakkaussuhde alkaa olemaan pienessä kriisissä. Mutta eiköhän me välimme selvitä ennen kevättä! 😂

      Tää on tosi kiva tapa päästä osalliseksi muiden touhuihin!

      Poista
  13. Ihana Mauri ottaa kaiken lämmön irti :)

    VastaaPoista
  14. Onnea ammatinvaihdossuunnitelmille, toivotaan että selkiytyy ja saat tuulta purjeisiin <3 Teillä on kyllä hienosti tuo omavaraisuus hallussa/kasvussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! 💕 Hitaasti etenee, mutta kuitenkin!

      Ollaan tätä puuhattu jo niin kauan että on vakiintunut mitä kasvatellaan .

      Poista
  15. Tosi mielenkiintoista!! Kiva kun jatkat tätä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva , että tykkäät! Käyhän lukemassa muidenkin postauksia ! 😃

      Poista
  16. Hienolta vaikuttaa. Ensi syksynä sitten on hunajaakin, jos kesä on suotuisa. Toivottavasti!
    Paljon onnea myös ammatinvaihtosuunnitelmille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nii-i, mihinkä senkin kaiken laittaa! 😉
      Hei kiitos ! On kyllä jännää ja mielenkiintoista miettiä tulevaa !

      Poista
  17. Meillä oli joskus aikanaan myös lihakaneja ja lampaita, mutta me luovuttiin niistä. Nykyisin on vaan kanoja, lihansyönti ollaan jätetty kokonaan. Lampaista välillä haaveilen, ne on tavallaan niin sympaattisia eläimiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lampaat on kyllä kivoja! Ja niistähän saa villaa käytettäväksi. Tosin meidän kahdesta lampaasta sitä saa kerryttää kauan. Mutta olen antanut ne Beiben siskolle joka on vienyt ne omien villojensa kanssa kehräämölle.

      Poista
  18. Onpa teillä monimuotoista omavaraisuutta siellä! mehiläiset kiinnostaa itseäkin, muttei olla vielä vakavissaan niiden suuntaan siirrytty. Yhtenä syynä ihan se, että mulla on sellainen allergia, että mehiläisen pisto aiheuttaa ongelmia. Ei nyt henki lähde sentään, muttei sekään mahdotonta ole jos tulee samaan aikaan monta pistosta väärään paikkaan. Kauhuissani aina katselen mehiläishoitajia, jotka pitelee kennolevyjä paljain käsin mehiläiset iholla taaperrellen :D

    Ja kanoista olen haaveillut jo vuosia, mutta niitä ei oikeen vielä voi ottaa, kun joudutaan olemaan muutaman kettan vuodesta poissa vajaan viikon, eikä kanoille ole hoitajaa. Pelottaa ajatus, että ollaan kaukana kotoa keskellä talvea ja tulee sähkökatkos, jonka myötä siivekkäät kaverit sairastuvat tai heittävät kokonaan henkensä, jos joku vaan käy katsomassa päivittäin, että tirpuset ovat kunnossa. Vuorokaudessa ehtii palella kovasti jos väärään aikaan katkos osuu. Toistaiseksi siis munat pitää ostaa muilta, mutta jonain päivänä vielä.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä tässä kaikkea on tullut puuhastelua! Tietynlaiseksi tämä touhu on muodostunut ja sitten kokeillaan välillä jotain uutta.

      Oletko juurikin mehiläisen myrkylle vai ampiaisen. Tuolla käymällämme kurssilla kerrottiin niiden olevan eri myrkkyjä ja jos toiselle on allerginen, toiselle ei (välttämättä ) ole.

      Noissa eläimissä on juurikin tuo puoli, että päiväreissuja pidempiä ei tehdä. Meilläkään ei ole ketään tytärtä lukuunottamatta, joka kävisi niitä hoitamassa. Elukaton on huoleton !

      Poista
  19. "I've been following this blog for a while now, and I must say it has become a source of motivation for me. The author's positive and uplifting tone never fails to inspire me to pursue my goals and embrace a growth mindset. Thank you for being a constant source of encouragement!"
    songfinch promo code

    VastaaPoista