lauantai 30. kesäkuuta 2018

Leipomo & Kahvihuone Paula Kuohijoella ja kiva aittakirppis Rautajärvellä



Poikkesimme juhannuspäivänä Kuohijoella kahvilla. Tai, ihan vartavasten me sinne lähdettiin ajelemaan. Meiltä tänne Kuohijoelle on reilut 30 kilometriä.


Kohteena meillä oli Leipomo & Kahvihuone Paula, joka toimii remontoidussa navetassa Suksian tilalla.


Olimme tosi yllättyneitä siitä, että paikalla oli monta kymmentä asiakasta meidän lisäksemme. Paikkahan on todellakin "keskellä ei mitään" ja olihan juhannuspäiväkin!

Navetan ylissillan alla oli kanoja ja kaneja!

Pihapiiri nyt ei ollut mitenkään ihmeellinen, mutta ihan viihtyisä pöytä- ja sohvaryhmineen. Mutta navetta sisältä oli kivasti sisustettu. Vanhoja huonekaluja, pitsiliinoja ja sen sellaista. En vaan päässyt kuvaamaan kunnolla ihmispaljouden takia.



Vitriinissä oli niin paikan päällä, kuin muuallakin tehtyjä herkkuja. Gluteenittomiakin vaihtoehtoja. Suolaista ja makeaa. Sillileipää ja juustokakkuja. Myös pullia ja munkkeja.





Täällä leivotaan myös leipää, jota on mahdollista ostaa mukaansa. Sarkasen tilan jäätelöä voi ostaa palloina tai puolen litran törpöissä mukaan.


Me halusimme jotain makeaa ja valitsimme kaksi erilaista kakunpalaa jaettavaksi. Erikoiskahveja on saatavana, mutta me valistsimme ihan normikahvit. Sekin oli jonkin pienpaahtimon kahvia. Valitettavasti unohdin jo, minkä!

Mangokakkua ja toisena oli glteeniton suklaakakku.

Iso miinus tuli kahvikupeista, joissa ei ole korvaa. En hötäkässä huomannut, olisiko ostoksiaan ollut mahdollista laittaa tarjottimelle. Korvattomat mukit olivat tosi kauniita ja ehkäpä käsityötäkin. Mutta kuuma kahvi poltti pahasti sormia ja hädin tuskin päästiin pöytään kahveinemme.

Kakut olivat maultaan ihan hyviä, muttei mitenkään tajunnan räjäyttäviä. Suklaa oli tosi suklainen ja mango kermainen. Eivätkä välttämättä silleen hyvällä tavalla. Yksi kakunpala olisi riittänyt meille molemmille puoliksi.

Myynnissä oli myös koruja ja sisustuskamaa.


Nämä nyt ovat niitä makuasioita ja kahvila on kokemisen arvoinen paikka. Sisustus on hieno ja onhan se nyt taas upeaa, että täältä maalta löytyy moista yritteliäisyyttä pitää kahvilaa. Ja asiakasmääristä huomasi, että tälläisille kesäkahviloille on maaseutukunnissa kysyntää!

Pihapiirissä oli myös kaniaitaus.


Juhannusviikonloppuna kahvilalla oli nettiyhteysongelmia ja meillä oli onneksi käteistä mukana. Suosittelenkin pitämään aina gäässiä mukana, kun maalla liikutte!

LEIPOMO & KAHVIHUONE PAULA  avoinna kesä-elokuun pe-su klo 12-17

Suksiantie 9 14980 Kuohijoki

Myös B&B majoitusta
Kahvihuoneen nettisivut


Tulimme takaisin kahviolta Rautajärven kautta ja huomasimme joka kesäisen aittakirppiksen olevan auki.


On muuten sellainen paikka, että täällä on vaikka mitä. Varsinkin jos jotain astioita kaipaa!



Kirppistä pitää vanhempi rouvashenkilö omassa pihapiirissään. Muistaakseni hänen nimi on Armi ja kirppis on ollut kesäisin tosi monena vuonna. Olemme siellä poikenneet aina ohi ajaessamme ja välillä jotain löytäneetkin.


Tällä kertaa löysimme ison valurautaisen paistinpannun ja pari pientä kaktusruukkua yhteishintaan 15 euroa.


Aittakirppis sijaitsee Pohja-Rautajärvi välillä, pari kilometriä ennen Rautajärven keskustaa. En löytänyt netistä mitään sivustoja tai osoitetta kirpputorille.
Se on auki aina kun tienvieruskyltin alla on auki -kyltti.

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Vehkajärven kesäkahvila


Vehkajärven vanha koulu

Kesäaikaan kahviloita putkahtelee tänne maaseudulle kuin sieniä sateella. Kuhmalahdellakin on yksi kesäkahvila, jota ylläpitää Vehkajärven nuorisoseura.


Kahvilaa pidetään Vehkajärven vanhalla koululla. Sen kohtalo on aina vaakalaudalla joka kesä, kiitos Kangasalan kaupungin. Vanha koulu on koko ajan myyntiuhan alla, mutta ilmeisesti ostajaehdokkaita ei ole taaskaan ollut, koska kahvio on taas toiminnassa tänäkin kesänä.



Täällä Kuhmalahdella ei kesätyöpaikkoja ihan liikaa ole. Ja varsinkaan alaikäisille. Vehkajärven nuorisoseura onkin joka kesä tarjonnut alle 18 -vuotiaille kesätöitä kahviossa. Työkuvaan kuuluu kahviotuotteiden valmistus, asiakkaiden palvelu ja tietysti paikkojen siistinä pitäminen. Ihan kaikkea, mitä nyt kahvilatyöntekijälle kuuluu.


Touhulassa on kesäteatterinäytöksiä

Kesäkahviossa työskentely on ollut monelle Kuhmalahtelaisnuorelle tärkeä ponnahdusalusta työelämään ja sieltä on saatu hyvää työkokemusta. Tyttäremmekin aikanaan oli yhden kesän täällä töissä ja hänelle on jäänyt hyvät muistot tästä kesästä.



Kahviolla on kaikenlaista toimintaa ja se on paikkakuntalaisten olohuone kesäisin. Myös talvella siellä järjestetään olohuone -tapaamisia.


Meidän hääjuhla juhlittiin aikanaa nuorisoseurantalo Touhulassa.

Meidän hääkirkko, Vehkajärven rukoushuone.

Kesäisin kahviolla on taidenäyttelyitä ja tänä vuonna siellä on mielenkiintoisia valokuvia teemalla "Vehkajärvi ennen ja nyt".

Kesäkahviolla toimii myös pieni kirpputori takahuoneessa.


Harmaiden hiusten peittoon!

Kahvittelemaan pääsee myös ulos, missä on pöytäryhmiä. Mutta sisällä on mukavan viileää ja kahviossa on mahdollisuus pelata vaikka shakkia.
Nurkassa on myös iso kirjahylly, missä on vaihtokirjasto tyyliin, "Tuo tullessas, vie mennessäs!" Toki kirjoja ja lehtiä voi lukea kahvittelun lomassa.


Hinnat kahviolla ovat todella edulliset. Kaksi isoa kahvia ja tosi isot marjapiiraat maksoivat kuutisen euroa. Ja maistuivat todella hyviltä!


Kahviota vastapäätä lähtee puuportaat kirkolle ja hautausmaalle. Siellä kannattaa ehdottomasti vierailla, koska paikka on tosi kaunis.

Me olemme aikanaan menneet naimisiin tuossa pienessä, punaisessa puukirkossa. Beiben vanhemmat ovat haudattuina kirkon takana olevalle hautausmaalle ja käymmekin heitä moikkaamaassa kahviolla käydessämme.


Täällä hautausmaalla on aina jotenkin rauhaisa ja mukava tunnelma, eikä millään lailla pelottava tai kalsea. Suosittelen lämpimästi poikkeamaan kahvion lisäksi kirkolla ja hautausmaallakin!


KESÄKAHVILA VEHKÄJÄRVEN VANHALLA KOULULLA

Mattilantie 6 Vehkajärvi  avoinna 12-19 joka päivä 12.8:tta asti

torstai 28. kesäkuuta 2018

Ihanat, tuoksuvat luonnonkukat ja sudenkorennon muodonmuutos lammella

Naapurin apilapelto


Minä olen sen verran tylsä ihminen, etten harrasta juurikaan kukkien keräämistä sisälle maljakkoon. Ei sillä, etteikö ne olisi kauniita! Mutta sitten ne lakastuvat ja varisevat pitkin pöytiä. Ja minä olen tosi laiska siivoomaan...





Minusta luonnonkukkaset ovat kauneimmillaan siellä missä niiden kuuluu ollakkin, eli ulkona luonnossa.





Naapurin pellolla kukkii apila ja peltojen ojanpientareet ovat täynnä kaikenlaista kukkijaa. Päivänkakkaroita, virnoja, putkikasveja, harakankelloja ja vaikka mitä!



Lämpimällä ja tyynellä ilmalla, tuoksu pellonlaidalla on aivan huumaavan ihana! Kasvimaalle pihasta mäkeä alas laskeutuessaan, joutuu sellaiseen tuoksulaaksoon että!



Jotenkin tulee sellaiset lapsuuden tuoksumuistot mieleen. Silloin kesät tuoksuivat tältä ja olinkin ihan vallan unohtanut miltä kesäinen pelto voikaan tuoksua.




Meilläkin on ollut hevosten aikaan peltomme aikasmoisessa teholaidunnuksessa ja niillä ei juurikaan kukkaset ole ehtineet kukkimaan.



Mutta nyt lehmän ja lampaiden laiduntaessa, pellot eivät tallaudu niin tehokkaasti ja kukkaset ehtivät siementää, kun märehtijät ovat jotenkin hitaampia syöjiäkin.



Olen tosi iloinen tästä kukkarunsaudesta pelloilla, koska perhosiakin on ollut liikkeellä todella paljon. Ja muutenkin pidän tälläisestä kasvien monimuotoisuudesta pelloillamme. Enemmän kuin pelkästä timotei-heinästä!
Ja voisi kuvitella, että meidän "karjallekkin" maittaa paremmin tälläinen niittyheinä. Lehmä ja lampaat kun ovat alkuperäisrotujen edustajia, tulevat toimeen sillä millä esi-isänsäkin.



Kasvihuonetta kasatessamme, huomasimme sudenkorennon toukan kiivenneen osmankäämin varteen ja muodonmuutoksen olevan jo loppusuoralla.




Sen kaveri oli kuoriutunut jo aiemmin!


Valmis korento oli jo tunkeutunut ulos toukasta ja kuivatteli siipiään lämpimässä tuulessa. Tämäkin vaihe kesti monta tuntia. Olisi joskus hienoa nähdä tämä muodonmuutos ihan alusta saakka!




Kävin aina vähän väliä katsomassa, mitä korennolle kuuluu. Mutta sen lentoonlähtö jäi sitten työn tuoksinassa näkemättä.



Mutta nämä tälläiset tapahtumat tässä kotilammella ovat tosi kiehtovia! Lähiluonto on ihan mahtavaa!

Vain tyhjä kuori jäi jäljelle!


Viime vuonna postasin myös sudenkorentojen muodonmuutoksesta. Postauksen voit käydä lukemassa täältä .