sunnuntai 3. toukokuuta 2026

Suuntana omavaraisuus, osa 5: Kevään keikuntaa!

 



Toukokuu on täällä ja se taitaakin aloittaa kauden ensimmäiset todelliset kiireajat omavaraistelun saralta. Kaikki pitäisi saada istutus ja kylvökuntoon, kompostit tyhjättyä, eläinten kesälaitumien aitaukset korjattua ja niin edelleen. Tervetuloa taas Suuntana omavaraisuus-yhteispostaussarjan kuukauden postauksen pariin!


Huhtikuussa oli hellettä ja pakkasta, sekä kaikkea siltä väliltä!

Yhteispostauksen huhtikuun aiheita ovat mm. kuulumiset, miten on hommat edenneet, onko ollut kuivuutta vai päinvastoin ja millä mielillä, kun kevään kiireisimmät ajat ovat käsillä?

Kiitoksia taas Tsajut-blogin Sadulle aiheista ja meidän postauslinkkien kokoamisesta! Rakkautta ja maan antimia-blogin tämän vuoden Suuntana omavaraisuus postauksiin pääset alla olevista linkeistä. 


Teetätin yritykselleni logon! 

Tuttuun tapaan löydät tämän postauksen lopusta linkit muiden kuukauden postaukseen osallistuneiden bloggaajien kirjoituksiin. Muista käydä lukemassa myös heidän kuulumiset!

Tarjosin työhuoneellani, Kololla, suitsukenippu- ja seremoniakynttilä kursseja.

En jaksa olla taas ihmettelemättä näitä vallitsevia säätiloja. "Kevät keikkuen tulevi" sanonta sopii kyllä hyvin tähän kevääseen. Tosin, sanonta ei pelkästään kuvaa säätilojen vaihteluita. Ennen vanhaan ruokavarastot oli syöty talven aikana loppuun, niin ihmisten, kuin eläintenkin osalta. Nälän heikentämä kansa ja karja liikkui talven jäljiltä "keikkuen", ennen kuin luonto alkoi antaa uutta ravintoa. Onneksi nykyään saa ostettua ravintoa itselle ja eläimille omien varastojen ehdyttyä!

Erään päiväkotityöpäivän aikana pääsin tutustumaan
 ryhmän kanssa Kuhmalahden kirkon urkuihin.

Nyt täytyy kyllä sanoa, että huhtikuu vilahti meikäläisen osalta niin, että en oikein meinannut ajan perässä pysyä! Mutta saatiin jotain omavaraisteluhommia etenemäänkin. 

Käytiin naapurikylässä Beiben kanssa pubivisassa.
Olikin viimeinen tässä baarissa. Se lopetettiin 
kannattamattomana nyt huhtikuun lopussa.

Naapurikylässä on kiva itsepalvelu Latokirppis
nyt toista kesää.

Kävin sijaistamassa muutamia päiviä varhaiskasvatuksen parissa ja yrityksenkin kautta oli joitakin työkeikkoja. Näitä kotihommia hidasti ensin minun flunssaan sairastuminen ja sitten perään Beiben saman taudin poteminen. Minulla vielä alkoi selkä vihoittelemaan, kun oli pakko levätä flunssaisena.

Ostin toisesta kylästä pari tuolia, jotka verhoilin
kirppikseltä ostamallani farkkukankaalla.

Tein kovan työrupeaman yritykseni kautta vappuna
Kuhmalahdelle avautuneeseen Lepolan matkailu- 
ja hyvinvointikeskukselle.

Kova puristus oli loppukuusta, kun piti siivota työhuoneella avoimien ovien päivää varten. Lisäksi oli taidenäyttelyn ripustus Lepolan matkailu- ja hyvinvointikeskuksen avaisiin. 
Olin myös neljänä päivänä töissä yritykseni kautta paikan keittiöllä ja kahviolla. Täytyy kyllä sanoa, että olin aikas poikki! Oudoksestaan näin paljon ihan fyysistäkin työtä ja pitkiä päiviä. Mutta kivaa oli!

Lampaat ovat olleet laitumella nakertamassa tuoretta
ruohoa jo lahes koko huhtikuun. Lisäruokintaa kyllä
pitää antaa vielä pitkään.

Kotieläinrintamalla ei ole suuria tapahtunut. Lampaat on vielä keritsemättä. Mutta laidunkausi aloitettiin niiden osalta aikaisemmin kuin koskaan. Ovat kyllä olleet tyytyväisiä päästessään nakertamaan tuoretta. Eihän laitumilla vielä paljon mitään kasva, mutta kyllä lampaat sieltä vaan ruohoa löytävät. Monena aamuna on tallissa ollut iltaheiniä syömättä.

Kanojen luukut on avattu, mutta verkot on vielä
paikoillaan kuukauden ajan.

En sitten saanut ainakaan vielä aikaiseksi niitä kanantipujakaan haudottua. Eihän se nyt vieläkään myöhäistä ole, mutta taitaa jäädä ensi vuodelle. Meillä on nyt tällä hetkellä kymmenisen kanaa ja kukko. Ihan munissa pysytään munintakaudella. 

Kolme kasvilavaa valmistui huhtikuun aikana.

Saatiin tosiaan kolme kasvilavaa valmiiksi vanhalle kasvimaalle. Ovat vielä tässä postauksessa olevista kuvista edistyneet ihan valmiiksi asti. 
Nyt heti toukokuun alusta alan kylvämään niihin ainakin porkkanaa, persiljaa, tilliä ja muita hieman viileämpää kestäviä lajeja.

Puu suojattiin patolevyllä sisäpuolelta ja 
ulkopuoli tervataan.

Lavat ovat noin 80 cm leveitä ja noin 4 m pitkiä. Niihin mahtuu kyllä aikas paljon kasvamaan kaikenlaista. Papujakin ajattelin kylvää, mutta vähän myöhemmin. Ne kun eivät kestä kylmää.

Täytteeksi lehtiä, palanutta karjanlantaa ja
 pinnalle hieman ostomultaa.

Meillä täällä itä-Pirkanmaalla on ollut todella kuivaa. Satanut ei ole juuri ollenkaan. Lunta ripsaisi sen verran että saa sanoa. Vaikka maa on ollut lumesta paljaana jo yli kuukauden, se on silti vielä jäässä. Yritimme korjata muutamaa kaatunutta tolppaa lammashaasta, niin maa oli vielä jäässä, emmekä saaneet tolppia irti. Meidän tiluksemme ovat sinisen saven maata, ja sen lämpiäminen kestää kauan.

Villiyrttikauden avasi meillä vuohenputki.

Vuohenputki sopii hyvin lättyihin.

Laitoin tänä vuonna tomaatit kasvamaan myöhemmin kuin koskaan. Eipä se tuntunut niitä haittaavan, koska ne ovat tosi vankkoja ja hyvän näköisiä taimia. Kunhan nyt vaan saisi ison kasvihuoneen vanhan lavat purettua ja kasvihuoneen siihen kuntoon, että taimet saisi sinne istutettua. Yleensä olen kyllä vasta toukokuun lopulla tai kesäkuun alusta taimet kasvihuoneeseen lopullisesti vienyt. Emme lämmitä kasvihuoneita ja useasti toukokuun lopulla on ollut vielä koviakin yöpakkasia.

Eräjärvellä on ihana Miian Taidemökki!

Eräänä aamuna mäyrä oli syömässä maahan pudonneita
siemeniä lintulaudan alla.

En jaksa enään yhtää stressata siitä, tuleeko mikäkin homma hoidettua, vai eikö. Jos ei tule tänä keväänä valmiiksi, niin ensi keväänä sitten. Ainut mikä hieman huolestuttaa, on mehiläiset ja niiden pärjääminen. Ne ovat olleet jo aktiivisina pitkän aikaa, mutta eihän luonnossa mikään oikein vielä kuki.

Teetin myyntiin mukeja maalaamastani kettu-teoksesta.

Olemmekin antaneet pesiin lisäruokaa, mutta eihän sekään nyt ole kuin ensiapua. Vaikka toukokuu alkoi lämpimänä, niin taas viilenee. Ja kuivaa on! Luonto ei herää ilman vettä, eikä maakaan sula. 

Sain taidenäyttelyn Lepolan Galleriakäytävälle.

Kaikesta huolimatta, meidän elämä on ihan mallillaan ja kaikki on hyvin. Meidän nuorempi muruista, Omppu, täytti huhtikuussa jo 6 vuotta! Hän on niin ihana, kohtelias ja viisas tyttö. Toivottavasti molemmat murut ehtivät olemaan mummulassa mahdollisimman paljon tulevana kesänä.

Näyttelyn nimi on 'Kohtaamisia' ja eläimet ovat
taulujeni aiheina.

Tämmöistä tänne! Käyhän lukemassa muiden kuulumiset ja edistymiset. Ihanaa kevättä teille kaikille ja voikaa hyvin!