Rakkautta ja maan antimia

Rakkautta ja maan antimia
Hehku

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Saanko esitellä... syreenit sametti ja nuokku!


Sametti edessä, nuokku takana.

Olen istuttanut puimalan ja kanalan väliseen tilaan kaksi syreeniä. Samettisyreenin, jota olen jossain nähnyt kutsuttavan myös pikkusyreeniksi, ja nuokkusyreenin. Ne ovat olleen paikoillaan jo monia vuosia, mutta niiden elo ei ole helppo.

Nuokku

Samettisyreeni ostettiin joskus vuosia sitten Lepaan puutarhamessuilta pikkutaimena. Paikka valittiin sille puimalan takaa lähinnä siksi, että se oli suojaisa.


Tuuli on kuitenkin päässyt syreeniä riepottelemaan joka vuosi. Ja juuri niihin aikoihin, kun se tekee tosi pitkät vuosikasvannaiset. Ne kasvavat aina tosi pitkiksi ja ovat ihan hirvittävän rapsakoita.



Niinpä tuuli on ne katkonut lähes kaikki aina joka vuosi. Samettisyreeni ei ole siis kovin hyvin kasvanut ja kukkinutkaan kuin kerran yhden kukkatertun voimin.


Tänä kesänä siitä on kasvanut sen verran tuuhea puska, että kovatkaan tuulet eivät katkaisseet siitä kuin yhden vuosikasvannaisen. Siitä on tullut iso syreeni vihdoin!


Kukkaterttujakin siinä on yli kymmenen. Ai että olen ylpeä siitä! Vaikeuksien kautta, se ehti tänä vuonna kasvattaa uudet oksansa niin koviksi, etteivät ne katkeilleet tuulissa.
Kukat eivät ole tuoksultaan läheskään niin voimakkaan tuoksuisia, kuin esimerkiksi pihasyreenin. Mutta kyllä illalla tuulen tyynnyttyä, ihanan tuoksun voi aistia ohi kulkiessa.


Ei samettisyreeni ole kuitenkaan ainut "katujen kasvatti". Sen vieruskaveri nuokkusyreeni on kokenut vähintään yhtä kovia elämänsä aikana.


Nuokkusyreeniä ei ole tuulet tuivertaneet, vaan sitä on niin sanotusti "pannut pakkanen".
Ostettiin nuokku jo monta vuotta sitten Pinsiön taimistolta. Olin sellaisen nähnyt ensimmäisen kerran linja-auton ikkunasta, Kalevankankaan hautausmaata vastapäätä olevan taloyhtiön pihassa. Siitä asti tiesin, että haluan joskus omaan pihaani nuokkusyreenin.

Nuokun nuppu

Pinsiön taimistolla pieneen nuokkuun törmätessäni sen silmää räpäyttämättä ostin. Beibe kyllä vähän varoitteli siitä, että mahtaako meillä menestyä. Leppämäki on silleen III-IV vyöhykkeen rajoilla. Ja nuokulle luvattiin vain III:sta.

Taas on naapurin mehiläinen kylässä!

Niinpä jo heti ensimmäisenä talvena pakkanen puraisi nuokkua oikein kunnolla ja melkein kaikki sen oksat kuolivat.


Mutta niin vaan se aina kasvatti juuresta uutta versoa. Kunnes talvi taas niitä palellutti.


Mutta sitten ilmeisesti muutamat edelliset leudommat talvet antoivat nuokun olla rauhassa, eikä sen versot pientä puremaa lukuunottamatta ole paleltuneet. Niinpä edes viime talvi ei tehnyt sille hallaa.


Nuokku on kukkinut kerran aikaisemmin muutamalla kukalla. Mutta nyt se kukkii ihanasti ja runsaasti. Siinä on monta kymmentä kukkaterttua.


Tuoksu on vielä miedompi, kuin sametissa. Mutta on se ei haittaa, kun nuokku on niin kaunis!
Mun yksi kaveri kävi kylässä meillä ja minä oikein esittelin nuokun rakkaanani ja halasin puskaa. Samettia mitenkään väheksymättä!
Saatoin näyttää ehkä vähän tyhmältä ja hoidon tarpeessa olevalta, mutta en ainakaan paljoa liioitellut tunteitani tätä puskaa kohtaan.


Mitään hajua ei meillä Beiben kanssa ole, mitä nämä meidän syreenit ovat niinkuin alalajeiltaan. Mutta sillä ei olekkaan meille mitään merkitystä. Me molemmat vaan tykätään tosi paljon kaikenlaisista syreeneistä ja lisää aiotaan hakkia näistä kahdesta selviytyjästä innostuneina.

Synkkä-kukko tuli ladynsä kanssa katsomaan, että mitä ihmettä toi touhuaa!

6 kommenttia:

  1. Kyllä ihanuuskasveja saa halailla ja pitää ilman muuta, kyllä minäkin käyn halailemassa ja taputtelemassa mun surukuustani!

    Mulla oli vanhassa kodissa nuokkusireeni ja tykkäsin siitä ihan mahdottoman paljon! Se kasvoi kukkapenkissa tiiliseinän vieressä ja viihtyi, mutta sinne jäi kun uuden talon rakensimme. Samettisireenistä en ole kuullutkaan, piti käydä oikein kuuklettamassa. Meillä on pikkusireeni (Syringa meyeri), samettisireeni kai kasvaa isommaksi kuin pikkusireeni...no kauniita ovat molemmat ja se on pääasia! Pikkusireeni on meillä sellainen metrinen ja joka talvi joku oksa kuivuu jostain syystä.

    Komea on kukko rouvansa kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä, että muutkin kasvejaan halailevat! Minä hiplailen ja haistelen useastikin kaikkia kasvejani. Surullisten kuusien metsän asukkeja tulee varsinkin kosketeltua paljon.

      En tosiaan tuosta samettisyreenistä tiedä sen kummemmin mitään. Niitä oli silloin joskus tosiaan myynnissä Lepaan puutarhamessuilla, siellä oppilaitoksen taimimyymälässä. Lappu oli vain, että samettisyreeni. Maksoivat muistaakseni 5 euroa, joten ei siinä paljon enempää kyselty! ='D

      Meillä on ollut kanssa sellainen pikkusyreeni, minkä kasvua luvattiin noin metriseksi. Se delasi kyllä heti ensimmäisenä talvena, enkä ole uutta hankkinut.

      Synkkä on kasvanut kyllä ihan kukon mittoihin!

      Poista
  2. Syreenit ovat ihania, olen omassa pihassa nauttinut nyt niiden mahtavasta tuoksusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syreenin tuoksu lämpimänä kesäiltana on jotain aivan ihanaa!

      Poista
  3. Ihanat syreenit! Mä tykkäisin myös kovasti syreeneistä omassa pihassa, tykkään tosi paljon niiden tuoksusta. Meillä on yksi monta vuotta sitten saatu taimi joka ei ole oikein paikkaansa löytänyt. Se kertaalleen siirrettiin jonkun homman edestä pois ja sillä tiellä on edelleenkin, tyrkättynä koivun alle... Just äsken sitä taas katselin ja mietin mitä ihmettä sen kanssa tekis.

    Ei tuo puskan halailu ja pussailu pahalta kuulosta. Mä pussasin mun kaikkensa antaneita suunnistuskenkiä kiitokseksi ja hyvästiksi ennen ku heitin ne haikein mielin roskiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syreenit ovat kivoja senkin takia, että ne ei ihan hirvittävästi taimivaiheensa jälkeen hoitoa tarvitse. Kuolleiden oksien leikkuuta kummempaa!

      Koivun alusta taitaa olla vähän kuiva ja muutenkin huono paikka syreenille. Syreenit tykkäävät auringosta ja lämmöstäkin!

      Tunnistan kyllä itsestäni tuon tavaroidenkin halailun. Vaikka en niin kauheasti itke minkään tavaran perään, niin juurikin tuo, että jotkin hyvät kengät tai vaate hajoaa, niin nyyh!

      Sait sentäs viettää monta hyvää reissua ja vuotta suunnistuskenkiesi kanssa! ='D

      Poista