maanantai 15. helmikuuta 2021

Koulukuulumisia

 

Tälläisen pajukehikon punoin rautalangalla.
Sitä en tiedä, mitä tällä teen. Olisiko valaisin?

Koulua on käyty aikas intensiivisesti! Onkin ollut hieman haasteita hypätä joka viikko eri aiheeseen, koska minulla on nyt menossa kolmen eri osatutkinnon jaksot.

Komeat lenkkimaisemat on Osaralla!


Olen tuskaillut näyttöjeni kanssa. Tai oikeastaan sen kanssa, että miten näyttöjäni suoritan ja mitä tuotteita näyttöihini tekisin. 

Äitien valmistamaa maksalaatikkoa Leppämäen
omaa tuotantoa olevan viinirypälehyytelön kera.

Yksi näyttö napsahtikin lukkoon ihan vahingossa. Meillä oli meneillään kädentaidoissa osaamisen ja ohjaamisen viikko. Yhtenä päivänä porukalla tunnilla mietittiin, että mitenkähän tähän aikaan mitään näyttötilaisuutta pystyy järkkäämään. Se kun pitäisi tehdä silleen kurssinomaisesti, koska sitä ohjaamistahan näytössä arvioidaan.

Kynttilä"kurssi" aloitettiin työohjeen läpikäynnillä!

Olinkin miettinyt kovasti sitä, että missä minä tälläisen kurssin järjestäisin ja mistä ihmeestä sinne porukkaa saisin houkuteltua. Meikäläisellä ei juuri noita kavereita ja ystäviä liikoja ole. En edes ole varma, olisivatko ne harvat ja valitut edes kiinnostuneita osallistumaan tuollaiseen ja vaivautumaan tulemaan meille asti, koska kotonahan tuo kurssi olisi tänä aikana ollut vähän pakko pitää.

Kirpputorilta ostettuun nekkaan tehty valukynttilä.

Joten, sain sitten idean kuin kirkkaalta taivaalta, kun koulussa näitä asioita pohdittiin. Kysyin, saisinko vetää kynttiläpajan koulupäivän aikana luokkakavereilleni. Opettaja sanoi, että ei sille periaatteessa mitään estettäkään ole. Joten nappasin ideasta kiinni ja sanoin toimittavani seuraavan viikon aikana näyttöaineistoni opettajalle ja löin päivät lukkoon, ennen kuin hän ehti katumaan sanojaan.

Sulattelimme pilkottuja kynttilänjämiä
säilyketölkeissä vesihauteessa.

Turvalliset työtavat olivat kurssin A ja O!

Niinpä naputtelemaan koneella työohjeita, näyttösuunnitelmaa, turvallisuussuunnitelmaa, palautelomaketta osallistujille, sekä tietoutta materiaaleista ja kierrättämisestä. Tuli vähän kiirus, koska meillähän olisi ollut vielä yksi viikko näitä kädentaitoja, mutta kun kerran mahiksen sain pitää näytön jo toisella viikolla, niin pitihän se mahis käyttää.

Kynttilänjämien seasta löytyi näytön "virallinen
valvoja"!

Aiheenani oli siis ns. räsymattokynttilöiden teko poltettujen kynttilöiden jämistä. Kynttilät valettettiin tyhjiin sipsituubeihin, maitotölkkeihin ja muihin kierrätysastioihin. Sulatus tapahtui käytöstä jääneissä säilyketölkeissä. Kynttilöihin ei siis käytetty mitään muuta "uutta", kuin kynttilöiden sydänlanka, sydämen tukemiseen käytettyjä grillitikkuja ja teippiä.

Vietiin kynttilät välillä ulos jähmettymään.

Onneksi aihe oli minulle ennestään tuttu, koska olen näitä räsymattokynttilöitä tehnyt muutamaan otteeseen täällä kotosalla. Olikin tuossa joulun alla aikomus tehdä niitä, mutta onneksi en ehtinyt, koska nyt oli materiaalia runsaasti näyttökurssin järjestämiseen.
Olen tehnyt joskus postauksenkin aiheesta. Se voit käydä lukemassa täältä .

Kurssilaiset tekivät omia versioitaan!

Näistä tuli niin hienoja!

Minua vähän jännittikin, miten luokkatoverini suhtautuvat siihen, että "tungen" näyttöni näin koulupäivään. Mutta ihan turhaan, koska kaikki oli ihan innoissaan! Mikäs siinä, kun porukka sai ilmaisen kurssipäivän, ilmaisilla materiaaleilla.

Sulaa kynttilämassaa siis kaadettiin ohut kerros
ja annettii jäähtyä. Sitten taas uusi kerros ja 
taas jäähtymään. Näin jatkettiin, kunnes muotti 
oli täynnä.


Täytyy kyllä sanoa, että itsekin nautin ihan kympillä näyttöpäivästäni! Oli tosi mukavaa seurata ihmisten innostusta ja sitä, kuinka hienoja kynttilöitä kaikki saivat aikaan.

Välillä kynttilämassa saattoi jäädä kuopalle
jäähtyessään. Sen sai korjattua kaatamalla
vain uutta massa päälle.

Tässä irroitetaan muottia kynttilän ympäriltä.

Voi nam!

Useat saivat tehtyä montakin kynttilää päivän aikana. Meillä oli käytettävissä koulunkin materiaalia, kuten jotain kynttilävärejä. Niillä sai värjättyä valkoista massaa sen jälkeen, kun kaikki herkullisimmat värit oli jo käytetty.

Raitakynttilöitä voi tehdä myös lasipurkkiin.

Tämän tekijä nimesi "I love me"-
kynttiläksi ja laittoi massaan 
ginsengin tuoksua.

Näytön materiaalithan pitää kustantaa ja tuoda itse. Mutta koska meillä oli muutenkin tarkoitus tehdä koulussa näinä päivinä kynttilöitä, yhdistyi nyt sitten sekin minun näyttöni oheen ja vedin siis ihan yleisesti kynttilänvalupajaa.

Syntyi todella taiteellisiakin kynttilöitä, kun
muottia piti vinossa massan jähmettymisen
ajan.

Jotkut valoivat myös kelluvia kynttilöitä. Edessä
oleva lila on sellainen. Testattiin että ne myös
kelluivat!

Näyttöni sujui tosi hyvin! Sain luokkakavereiltani tosi hyvää palautetta ohjauksesta ja selkeistä työohjeista, muutamia hyviä kehittämisideoita, sekä kehuja mukavan päivän järjestämisestä. Olin kyllä tosi otettu!
Sain kyllä näytön valvovilta opettajiltakin tosi hyvät arvioinnit ja he eivät osanneet sanoa mitään, minkä olisi voinut tehdä paremmin. Vitonenhan siitä näytöstä sitten tuli ja olin kyllä itsekin todella tyytyväinen omaan työhöni.

Osaralla on tosi hienoja auringonlaskuja.

Minun näytön jälkeisenä päivänä tehtiin
sytykeruusuja kananmunakennoista
sulaan steariiniin dippaamalla. Ihana
"aivot narrikkaan" -hommaa näytön
hektisyyden jälkeen.

Yto- aineissa minulla alkoi englanti. Viimeinen sellainen, huh huh! Minua kyllä vähän hirvitti tämäkin, koska enhän minä enkkua ole juurikaan puhunut viime vuosikymmeninä. Auttavasti sillä kyllä selviän. Mutta heti jos mennään perussanaston ulkopuolelle, niin pulassa ollaan. Sanojen kirjoitusasun olen unohtanut. Jos sanan osaan sanoa, en välttis muista, kuinka se kirjoitetaan.
Kävin heti kun kurssi avautui kyttäämässä Moodlessa, että minkäslaisia tehtäviä siellä onkaan. Paniikkihan siitäkin meinasi tulla!
Onneksi osallistuin opettajan pitämään Teams-palsuun ja siellä opettaja sanoi, että teette ne tehtävät ihan juuri niin kuin osaatte ja se riittää. Tämä helpotti tosi paljon, koska näinhän se asia on!

Ihan etänä englannin palaverissa.

Toinen kesken oleva kurssi on hyvinvoinnin tuottaminen luonnontuotteiden avulla. Tämä nyt sitten on luonnonkosmetiikka painoitteinen kurssi. 

Tässä voidemainen deodorantti kookosöljystä,
mehiläisvahasta ja piimaa jauheesta. Väri
on karu, mutta deo toimii hyvin! Tuoksuna
on sitrusta ja patsulia.

Kuvaan aina asuntolaan kävellessäni näitä
auringonlaskuja.

Minulla oli ennen ensimmäistä viikkoa hyvinkin selvät ajatukset siitä, mitä teen näyttötuotteikseni. Meidänhän siis pitää tehdä hyvinvointituotteeksi soveltuvia tuotteita; joko kolmen tuotteen tuoteperhe tai tuoteryhmä.

Tässä on tulossa yksi tuote näyttööni. Sitä en vielä
paljasta, mikä minun tuoteperheeni on. Kerron sen
sitten näytön jälkeen!

Ekan viikon aikana minulle sitten iski uskonpuute siihen, että onko minun ajattelemani tuotteet ihan liian yksinkertaisia näyttötuotteiksi. Aloin jo suunnittelemaan uusia tuotteita ja tilasinkin aika kasat raaka-aineita varmuuden vuoksi. Kalliksi tulee tälläinen epäröinti!

Toisella viikolla aloin taas rauhoittelemaan itseäni, että perustutkintoahan tässä vaan opiskellaan! Luotan siihen, että näytön arviointi tehdään siltä perusteelta, että opiskelija ei ole aiemmin tehnyt kosmetiikkaa ja tämä on uusi asia hänelle. 

Ja niin kun minulle onkin! En ole ihan hirmuisesti tehnyt edes itselleni mitään. Joitakin saippuoita ja mehiläisvahapohjaisia salvoja, sekä öljyuutoksia. 


Tässä tuota "mysteerivoidetta" on monta purkkia!
Yksi näyttöön ja kaksi menevät koekaniineille!


Niinpä päädyi jatkamaan alkuperäisessä suunnitelmassani ja olenkin tehnyt näyttötuotteeni valmiiksi. Aion tehdä useamman kuin kolme, koska tuotteeni ovat niin helppoja ja yksinkertaisia. Haluan myös tuoda käyttämäni yrtin käyttöominaisuuksia esille monella tapaa. 

Tämä hyvinvoinnin tuottaminen luonnontuotteiden avulla -näyttö on viikon 8 perjantaina. Siitä onkin sitten kiva jäädä talvilomalle.


Kaveri kysyi, että "mitä ihmettä, teetkö sä
hernekeittoa?" Tässä on siis kamomilla
kukintoja maseroitumassa öljyssä.


Tällä viikolla minulla on meneillään erityisryhmien ohjaaminen luonnossa -jakso, mikä onkin osoittautunut ihan fiaskoksi! Opettaja ei ole ottanut minuun mitään yhteyttä, vaikka lupasi edeltävänä viikkona näin tehdä.

En tiedä. Välillä tuntuu tämän kanssa, että tekisi mieli keskeyttää leikki sikseen. Mutta toisaalta sitten taas on se fiilis, että teen tästä näytön vaikka ihan piruuttani!

Ottaa kyllä vain se päähän, että en kyllä koe itseäni kovin oppineeksi asian suhteen. No, onneksi tuli oltua tekemisissä erilaisten erityisryhmien kanssa silloin työkokeilussani. Joten, ihan ulalla en ole!


Tämä on sellainen extempore kokeilu, kun 
luokkakaveri uutti reilusti pakuria öljyyn ja 
sitä jäi muidenkin käytettäväksi. Tervahan on
sitä, mitä koulun kanssa poltettiin syksyllä.


Näistä itse itselleni kasaamista paineista suoriudun kyllä hyvinkin. Kunhan käyn vain läpi ne jo aiemmin luettelemani vaiheet innostuksesta epätoivon kautta varmuuteen.

Mutta näistä opettajan piittaamattomuudesta ja opiskelijan yksin jättämisestä onkin sitten vaikeampi selvitä, kun ei oikein enään tiedä, mistä ratkaisua lähtisi hakemaan. 

Vähän on nyt omaakin itsepäisyyttä, koska päätin, etten enään tällä viikolla perään kysele. Jos kerran lupaa, eikä siitä huolimatta yhteyttä viitsi ottaa.

 Mietin vain, että lomaako opettaja tämän viikon pitää, kun ei tarvitse minua muistella. Ei hänellä toistakaan kurssia päällekkäin ole!


Tässä toinen "salainen" näyttötuote. Väri tulee
vielä tästä muuttumaan, kun tuote jäähtyy ja 
jähmettyy.


Vielä tähän postauksen loppuun kyselisin teiltä arvon lukijat; mitä olisitte valmiit maksamaan tuollaisesta pitämäni kaltaisesta, useamman tunnin mittaisesta valukynttiläkurssista? Ja pitäsikö mainitsemaanne hintaan sisältyä materiaalit?

Arviota tehdessänne ottakaan huomioon esimerkiksi kurssin kesto, materiaalien hinta, kurssipaikan vuokra, opettajan palkka, onko kurssi yksityisen vai jonkin tahon esim. kansalaisopiston järjestämä ja mitä yhden kynttilän hinnaksi muodostuu?

Olisi kiva saada teiltä arvioita!

Se etu siinä on, että opiskelee montaa jaksoa
yhtäaikaisesti, että aina on jotain tehtävää, jos
yksi kurssi sakkaa.


8 kommenttia:

  1. Upeita kynttilöitä. Varmasti oli kaikin puolin mukava oppitunti niin oppilaille kuin opettajallekin. Olen osallistunut kynttilätalkoisiin, joissa tekemisen ohella tärkeää on myös yhdessäolo ja ajatustenvaihto.

    Minulla on kokemusta lähinnä kansalaisopiston kursseista, joissa hintaan vaikuttaa kunnan/kaupungin tuki eli yksityisten järjestämiin kursseihin vertaaminen voi olla vaikeaa. Naapurinkunnan kansalaisopisto järjestää 6 tunnin luonnonkosmetikkakursseja, joissa materiaali sisältyy 17 €:n hintaan. Etupäässä olen osallistunut tietotekniikka- ja valokuvauskursseille. Kurssien kesto on ollut pari-kolme iltaa tai lauantaina ja sunnuntaina muutama tunti. Hinnat ovat vaihdelleet 40 eurosta yli sataseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, että tuollaisissa kursseissa on tärkeässä osassa myös yhdessäolo ja keskustelu. Muutenhan kaikkea voisi vaan tehdä koton yksisteen.

      Kuulostaa kyllä todella halvalta hinnalta kosmetiikkakurssista tuo 17 e materiaaleineen. Vaikka ihan peruöljyillä mentäisikin.
      Toisaalta on hyvä, että edullisia kurssejakin on tarjolla. Mutta noin alhaisella hinnalla tarjoavat vääristävät hintoja. Yksitynen kurssin järjestäjä todellakin maksaa verot, palkan itselleen, eläkemaksut, mahdollisen kurssipaikan vuokran ym.
      Monesti myös ajatellaan, että jos kurssin aiheena on luonnonmateriaalit tai kierrätys, niin silloin materiaalit ovat ilmaisia kurssin järjestäjälle. Ei oteta huomioon, että järjestäjä on joutunut ne jostain kuitenkin hakemaan tai keräämään. Käyttämällä omaa aikaansa.

      Kurssihinnoittelu on kyllä todella vaikeata!

      Poista
  2. Ihanalta kuulosti sun kynttiläpaja! Ja mitenkä kauniita kynttilöitä!

    On tosi vaikea miettiä, mitä sellaisesta kurssista itse maksaisi... Ehkä jos materiaalit sisältyy hintaan, muutama kymppi voisi olla jonkun iltakurssin hinta. Tai sitten vaikka kansalaisopiston tyyliin olisi esim. 15€ kurssin hinta ja siihen päälle materiaalit. Vaatisi tietenkin jonkun verran osallistujia, että olisi kurssittajalle kannattavaa.

    Vertauksena: Olin k.opiston suklaakurssilla, jossa käytännössä leivottiin suklaasta tai kaakaosta muutamia juttuja. Sen hinta oli 14€ ja siihen päälle sitten jaettiin osallistujien kesken materiaalien hinta. Osallistujia oli 5, joten kurssimaksuja tuli siitä olikohan kolmen tunnin kurssista 70€. Mutta noi kansalaisopiston opet kyllä taitaa olla tunti/kk-palkalla, eli tuo ei suoraan heille mene, luulisin. Materiaalit hän oli ostanut itse ja ne sitten veloitti kurssilaisilta.

    Sä oot tehnyt upeita näyttöjä ja susta tulee mahtava alan ammattilainen, oot sitä jo nyt! Ärsyttävää toi opettajan touhu, selvisikö koskaan miksi hän ei ilmoitellut sitten kuitenkaan sulle mitään?? Saitko siitä näytön tehtyä??

    Tsemppiä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hienoa kuin onkin, että kansalaisopistot tarjoavat edullisia kursseja. Mutta usein kuulen näitä asioita kysyessäni, että ihmiset vertaavaat juurikin kansalaisopistojen hintoihin ja eivät olisi valmiita maksamaan enempää. Monet kyllä tiedostavat sen, että opistot maksavat opettajan/kurssinvetäjän palkan. Yksityisenä maksat itse palkkasi. Silti ollaan nihkeitä maksamaan, vaikka kursseille olisi haluajia.

      Noista kynttiläistäkin mietin sitä, että moni teki useamman kynttilän. Esimerkiksi Tokmanni myy tuon kokoisia rustiikkikynttilöitä, joiden jämiä nämäkin materiaalit suurimmalta osin olivat, hintaan 2-4 e. Eli monelle jo kynttilöiden ostohinnaksi olisi tullut jopa yli 10 euroa.

      En tiedä, kyllä tää niin vaikeelta tuntuu! Mä otin opettajaan yhteyttä ja juteltiin. Pidän nyt edelleen kiinni siitä, että pidän näytön jossain vaiheessa tästä kurssista. Katotaan nyt, onnistuuko se alkuperäinen suunnitelma ja aika silloin viikon 10 lauantaina. Opettaja yrittää ottaa asiasta selvää. Ajattelin kuitenkin hieman muuttaa näytön sisältöä. Ensin oli tarkoitus pitää yhdelle aikuiselle kehitysvammaiselle miehelle ulkona taideterapiatuokio. Eli tehdä luonnonmateriaaleja liimaten valmiille pohjalle installaatio, jonka hän olisi saanut viedä mukanaan. Nyt mietin, että jos tarkkailtaisiin kiikareilla lintuja. Mullahan on ne sulta saadut kortitkin. Sitten mulla on pari tyhjää kehystä, jolla voitaisiin rajata näkymiä luonnosta ja vaikka valokuvata niitä. Voisin sitten lähettää asiakkaalle ne kuvat. Ja tietysti tulet, makkaraa ja kahvia! Itestäni kuulostaa ihan kivalta. Katotaan nyt, mitä muut sanovat!

      Poista
  3. Hienoja kynttilöitä, erityisesti tuo kermanekkaan tehty on makee!

    Kuulostaapa inhalta tuo opiskelujen "pakotettu oma-aloitteisuus". Sitäkö se aikuisopiskelu sitten tänä päivänä lienee. Ei kyllä tee yhtään mieli lähteä enää koulunpenkille, ehkä juuri tuosta syystä ettei lähiopetusta - tai minkäänlaista opetusta enää ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kynttilöistä tuli kyllä upeita!

      Yleisesti tuolla koulussa opetus on järjestetty ihan hyvin. Jotkut opettaja ovat hyvinkin ammattitaitoisia ja ovat suunnitelleet opetuksen hyvin ja heillä on jakaa opiskeluun liittyvää materiaalia.
      Toiset opettajat taas sanovat, että tehdään mitä sitä, mitä oppilaat haluavat. Tämä tuottaa ongelmia, koska kaikki eivät todellakaan edes tiedä, mitä voisi tehdä. Itsekin haluaisin tehdä asioita, joita en ole ennen kokeillut.
      Ja sitten on tätä tälläistä, että käsketään käymään läpi ammattitaitovaatimukset ja suunnittelemaan näyttö sen pohjalta. Tälläistä touhua oli Ahlmanilla ja siitä halusin päästä eroon. Kyllä opettajalla on opettamisen vastuu. Ainakin pitäisi neuvoa, miten opiskelija pääsisi alkuun asiassa.

      Poista
  4. Onneksi olkoon hienosta näytöstä!
    Kauniita kynttilöitä ohjattavasi tekivätkin.
    Luokatonta meininkiä opettajaltanne.
    Kursseja on varmasti vaikeaa hinnoitella. Meillä on perhekoti, jonka nuorille olemme ostaneet joitakin kursseja.
    Esim. neljän tunnin improvisaatio-kurssista, kahdella ohjaajalla kuudelle lapselle, olemme maksaneet 400 euroa, omat eväät mukana. Materiaalikustannuksia tällä kurssilla ei ollutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli mukavaa huomata, kuinka kurssilaisilla lähti luovuus ihan lentoon kynttilöiden kanssa!

      Kurssihinnoittelu on vaikea laji! Välillä tuntuu, että kädentaitojen kursseista ei olla valmiita maksamaan niin paljon, kuin esimerkiksi taide- tai valokuvauskursseista. Vaikka kädentaidoissa on opetuksen lisäksi myös yleensä ne materiaalikustannukset.

      Poista