TSI: Tuunattu sähkökynttelikkö

 

Pitkäaikainen "himoni" on ollut tuunata sellainen perinteinen sähkökynttelikkö! Nehän on yleisesti kaikkien inhokkeja, mutta ovat kyllä ehkä tehneet vähän sellaista uutta tulemistakin. Toki näiden perinteisten mallien rinnalle on tullut nykyaikaisempia ja pelkistetympiä malleja.

Itsellänikin on enemmän sellainen viha, kuin rakkaussuhde näitä kolmionmallisia sähkökynttelikköjä kohtaa. Koska ne ovat yleensä tosi rumia!

Oletteko muuten koskaan miettinyt, että miksi näissä sähkökyntteliköissä on aina 7 kynttilää? Yleisestihän mielletään, että kynttilöitä pitäisi adventtikyntteliköissä olla 4, yksi jokaista adventtia kohti.

Adventti eli Herran saapuminen tai tuleminen, tarkoittaa joulua edeltävää, vajaan 4 viikon jaksoa. Adventtisunnuntait ovat siis joulua edeltävät sunnuntait, jolloin on tapana sytyttää kynttilä. Ensimmäinen adventtikynttilöistä symboloi odotusta, toinen jouluiloa, kolmas kynttilä on joulurauhan tunnus ja neljäs syttyy rakkauden eli Marian muistoksi. Mutta miksi näissä ns. adventtikyntteliköissä on aina 7 kynttilää?

Kynttelikkö alkuperäisessä kuosissaan!

Tälläisen selityksen löysin tälle asialle: "Luku seitsemän esiintyy Vanhassa testamentissa puhuttaessa ilmestysmajan lampunjalasta (4 Moos. 8:1-4). Seitsenhaarainen lampunjalka, 'menora' on juutalaisuuden keskeinen symboli, joka kuvaa Jumalan täydellisyyttä. Kristityille seitsemän kynttilää tarkoittaa seitsemää pyhän hengen lahjaa: Herran henki, viisaus, ymmärrys, taito, voima, totuuden tunteminen ja Herran pelko.

Jumalanpalveluksessa seitsemää kynttilää käytetään mm. piispan ollessa saapuvilla. Seurakunta rukoilee, että sen kaitsijat tulisivat sitä tervehtimään Jumalan täydellinen siunaus mukanaan ja että he julistaisivat sille Jumalan sanaa. Pyytäessään itselleen Hengen seitsemää lahjaa seurakunta puolestaan anoo samalla, ettei se lankeaisi "seitsemään turhuuteen", joista Saarnaajan kirjan 2. luku puhuu, eikä seitsemään pää- eli kuolemansyntiin."

Joulukynttelikön muoto on usein kolmiomainen. Menora sen sijaan on tasainen. Joulukynttelikköjä on muunkin muotoisia, joten olisiko kyseessä teolliseen muotoiluun liittyvä asia.

Lisää tietoa kynttilöihin liittyvästä symboliikasta löydät mm. Pentti Lempiäisen kirjasta Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä.

Tässä lakkapinta hiottu hiekkapaperilla. Taustalla
näkyy keskeneräisiä hirvensarvitrofee projekteja.

Aika harva meistä taitaa kuitenkaan noita adventtikynttelikköjä, niin oikeilla kynttilöillä, kuin sähköisenä, polttaa uskonnollisten syiden vuoksi. Itse ainakin kuulun siihen ryhmän, että tähän synkkääkin synkempään vuodenaikaan, kynttelikön valo on vaan niin kaunista!

Suojasin kynttilät maalarinteipillä alarenoista, samoin sähköjohdon.
Kalkkimaalilla saa kivan, matan pinnan. Tälläisessä käytössä se
kestää hyvin, kun pintaan ei tule rasitusta. Kuten huomaatte, 
meidän olkkarin pöydän ääreen ei mahdu syömään. Sen verran
monta projektia on kesken!

Satuin poikkeamaan naapuripitäjän kirpputorilla ja sieltä löysin toimivan, Airamin sähkökynttelikön edulliseen 3 euron hintaan. Pari lamppua ovat hieman tummentuneita, mutta onneksi varalamppuja saa marketeista. 

Sekin muuten hämmästyttää, että varalamput myydään 3 kpl:n paketeissa. Itse ainakin aion vaihtaa kaikki lamput tähän "uuteen" kynttelikkööni kerralla. Joten no, jäähän minulle sitten pari varalamppua, koska joudun ostamaan niitä kolme pakettia. 

Kynttelikössä oli tälläiset muoviset 
"havu-käpykranssit".

Kynttelikön tuunaus oli helppo ja nopea toteuttaa! Hintaakaan sille ei vielä ilman uusia lamppuja tullut montaakaan euroa. Olin ostanut jo aiemmin ison pussillisen puuhelmiä kirpputorilta 2 eurolla ja niistä ei kulunut tähän projektiin kuin murto-osa. Kalkkimaali oli jäänyt edellisestä kalloprojektista ja rautalanka löytyi kotoa. Samoin hiomiseen käyttämäni hiekkapaperi.

Tein uudet kranssit kynttilöiden ympärille
tummanruskeista, noin 5 mm halkaisijaltaan
olevista helmistä.

Tein näin:

Pujottelin muoviset kranssikoristeet pois kynttilöiden ympäriltä. Niitä ei oltu kiinnitetty mitenkään, vaan lähtivät ihan vaan pois ottamalla.

Hioin kynttelikön lakkapinnnan karheaksi ja pyyhin pölyt pinnasta kostealla rätillä. Kiepautin palat ohutta maalarinteippiä kynttilöiden ja sähköjohdon alareunaan suojaamaan mahdolliselta ylimenevältä maalilta.

Maalasin kynttelikön kauttaaltaan tumman harmaalla kalkkimaalilla. Olin ostanut maalin ihan Prismasta ja pieni purkki maksoi muistaakseni jotain 5 euron paikkeilla.

Käytin maalia aikas paksun kerroksen, joten kynttelikköä ei tarvinnut maalata kuin kerran. Ensimmäinen kerros peitti puunvärin tosi hyvin.

Onhan nämä nyt söpömmät, kuin nuo alkuperäiset
muoviset!

Tämän jälkeen pujottelin pieniä puuhelmiä ohueen rautalankaan ja korupihdeillä kieputin langanpäät yhteen. Piilotin pienet langanpäät helmen sisään. Rinkuloista ei kannata tehdä liian kireitä! Minun kynttelikkööni meni joka rinkulaan näitä 5mm halkaisijaltaan olevia helmiä 9/rinkula.

Ja muutahan tähän ei sitten tarvinnutkaan ja kynttelikön tuunaus oli valmis! Mietiskelin helmirinkuloita tehdessäni, että näitähän voisi tehdä monenvärisiä ja voisi aina fiiliksen tai juhlan mukaan vaihtaa. Tai miksei jostain toisestakin materiaalista voisi tehdä vaihtokoristeet! Näin yksi kynttelikkö voisi olla monipuolinen ja sopia monenlaisiin tilanteisiin. 

Itse ainakin taisin muuttua sähkökynttelikkö heitteristä sähkökynttelikkö ihastelijaksi. Niin kaunis tästä tuli todella pienellä vaivalla! 

Mitä mieltä Te olette?

Kyllä tätä nyt kehtaa esillä pitää!

Jälkihuomautukseksi; jokainen tuunailkoot sähkösiä "juttuja" aina omalla vastuullaan ja harkinnallaan. En ota vastuuta kenenkään muun tuunauksista, kuin omistani!