lauantai 2. syyskuuta 2017

Arkikuvia 35/52

VIIKKO 35

Köh, köh... niisk... autsista... ja rousk! Siinäpä tämän viikon teema!
Me ollaan oltu molemmat flunssaisia koko viikon. Beibe alkoi niiskuttamaan jo viikko takaperin ja räkäisyys vaan jatkuu. Meikäläinen aloitti viime viikonloppuna ja toivottavasti nyt alkaa olemaan grande final. Alkaa olemaan sellainen yskä, että rupeaisi riittämään!


Näillä mennään!

No, jottei pelkkä flunssa tekisi elämää tarpeeksi kurjaksi, on tässä ollut muutakin. Minulta lohkesi hammas ja onneksi sain siihen nopeasti apua. Kiva vaan oli käydä hampulekurilla, kun yskitti koko ajan. Mutta lääkärisetä oli reipas ja hammaskaan ei ollut pahasti vaurioitunut, joten koko homma oli ohi vartissa. Ja selvisin operaatiosta ilman suurempaa yskänpuuskaa. Huh huh!

Sen verran jupinaa hammaslääkäristä takaisin saatavasta KELA -korvauksesta; olin käynyt viimeksi kolme vuotta sitten hammaslääkärissä ihan samasta syystä eli hampaan lohkeamisen vuoksi. Hammaslääkärin taksa ei ollut kolmessa vuodessa noussut kuin 6 euroa. Mutta edelliskerralla korvauksen osuus laskusta oli reilut 35 euroa. Nyt samasta operaatiosta korvauksen osuus oli 16 euroa ja muutamia senttejä päälle. Hyvä Kela! Näin sitä kannustetaan hoitamaan itseään yksityisillä lääkäreillä.



 Näissä lohkeamistapauksissa en edes enään halua yrittääkkään terveyskeskushammaslääkäreille, koska niihin ei saa aikoja. Ei edes akuuteissa tapauksissa.
Viimeksi kun olen käynyt ihan tarkastuksessa Kangasalan terveyskeskushammaslääkärissä, minua soimattiin siitä, että käyn siellä ihan liian usein. Edelliskerrasta oli 3 vuotta! Samoin suuhygienisti ripitti minua kovasanaisesti siitä, että minun pitäisi hoitaa hampaitani itse paremmin, ettei tarvitsisi rampata niin usein hammaskivenpoistossa. Siis kolmen vuoden välein! Just, silloin päätin, että käyn yksityisellä. Siellä saan poistettua hammaskiveni ihan niin usein kuin haluan. Ja saan aikoja normikäyntejä varten myös työaikani ulkopuolella. Joten ei tule ansionmenetyksiä senkään suhteen, kun muuten joutuisi ottamaan vapaata hammaslääkärissä käyntiä varten.

Ei mennyt viikko Beibelläkään pelkässä flunssassa. Yhtenä päivän hän yritti suoristaa perämoottorin akselia vasaralla hakaten. Ja löi sillä täysiä peukaloonsa! Sanoi sattuneen niin paljon, että meinasi mennä jalat alta.
Enkä epäile yhtään hänen tuntemuksiaan! Peukku oli ihan sininen ja siinä olin pari avohaavaa. Turvotus ulottui etusormeen saakka.
Mutta suomalainen duunarimieshän ei saikkua hae! Eikä kuulemma ollut tarvettakaan, koska sormi taipui ja se mahtui töissä kumihanskaan. No, eihän siinä sitten mitään, vaikka särky oli ihan hirveä ja buranaa kului!


Tässä jo paranemaan päin!?!

Mutta ei hae suomalainen duunarinainenkaan. Joten pata kattilaa soimaa! Kyllä olen jotenkin ollut vähän vihainenkin itselleni, että olen ollut näin kipeänä töissä. Ensin olen viikkotolkulla konkannut kipeällä polvella ja nyt flunssaisena.
Eihän tästä mitään ylimääräistä palkkiotakaan saa. Saati sitten mitään kunniamainitaa, kirkasta kruunua tai sankarinviittaa. Mutta jotenkin ei ole jaksanut hakea sairauslomaa ja onneksi olen saanut olla tämän viikon keittiöllä. Siellä on ollut hieman rauhallisempaa, kun muut sairastuneet ovat olleet viisaampia ja hakeneet sairauslomaa ja näin asiakkaita on ollut vähemmän. Jos olisin ollut tuotannossa, en olisi jaksanut.

Juuri pari viikkoa sitten Yle uutisoi asiasta "Vain harva valehtelee sairastumisestaan pomolleen" . Tutkimuksen mukaan on paljon yleisempää mennä "pää kainalossa" töihin. Pelko työpaikan menettämisestä ja tieto siitä, että työkaverit joutuvat koville, saavat ihmiset menemään sairaina töihin.
Me ei niinkään työpaikkamme puolesta pelätä. Mutta kyllä minua jonkin verran mietityttää työkavereiden ylikuormittuminen muiden sairastaessa. Samat hommat joudutaan tekemään puolta pienemmällä porukalla, niin onhan se kovaa. Ei sellaista kukaan pitkään jaksa!

Yrittäkäähän Te siellä pysyä terveinä ja älkää teloko itteänne!

10 kommenttia:

  1. Koettelemuksilla on tapana kasaantua, mutta tuo on jo vähän liikaa. Hammashuoltoa ollaan ajamassa alas. Oma hammaslääkärini (yksityinen) on tästä luennoinut minulle. Monissa kunnissa saa kunnallisesta hammashuollosta jonkin hoitosetelin yksityiselle kun jonoja ei pystytä hoitamaan. Kelakorvaukset ovat kiven alla, eikä hammaslääkärissä saa käydä joka vuosi vaikka olisi millainen diagnoosi hoidon tarpeesta. Toivotan teille pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuota en ymmärrä ollenkaan, ettei hammaslääkärissä saisi käydä silloin kun olisi tarvetta. Ei edes suuhygienistillä. Eräällä tutulla tulee hammaskiveä niin, että joutuu käymään puolen vuoden välein sitä poistattamassa. Yksityinen on silloin ainut vaihtoehto.

      Poista
  2. Täällä Espoossa on sama juttu, miehelle totesivat, että hampaat on niin hyvässä kunnossa, ettei ole tarve käydä kunnallsella. Käymme molemmat samalla yksityisellä. Harmiksi vain iso ketju osti heidän yksityispraktiikkansa ja hoitohinnat nousivat heti reilusti.

    Pikaista paranemista teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekkin vain sanottiin, että pitää lankailla hampaanvälejä tiuhemmin, ettei ole tarvetta suuhygienistillä käydä. Vastasin kyllä, että eikö ole hyvä välillä ammattilaisenkin puhdistaa ja tarkistaa kaiken olevan hyvin. Lisäsin vielä, että kyllä minä venyttelenkin, mutta silti käyn hierojalla välillä. En käsitä lainkaan tuollaista "hoitoa".

      Poista
  3. Oijoijoi!! Paranemista!!!
    Tiedän kyllä tuon tunteen, kun menee töihin ennemmin vähän sairaana kuin ottaa saikkua. Ainakin itsellä saa olla todella kurja olo, ennen kuin soitan ja kieltäydyn tulemasta, vaikken myöskään paikkaani sillä menetäkään. Olen kyllä myös usein tehnyt tuplavuoroja ja pitkiä päiviä kun joku on pois.

    Meillä on töissä joitain, jotka kyllä saikuttavat ihan vaan jos kynsi katkeaa, noin kärjistettynä. Myönnän, että jurppii todella vastaanottaa puhelu, jossa kerrotaan, että "selkä meni" ja seuraavana päivänä näen sosiaalisen median kautta miten bailataan laivalla......

    Koetan uskoa karman lakiin ja siihen, että kyllä se sitten jossain kolahtaa.

    Hammaslääkäri, iiiks!! Itsellä aika reilun viikon päähän ja kammottaa jo nyt. Minullahan lohkesi puoli hammasta keväällä ja siihen kaivettiin vain väliaikainen paikka, mikä nyt ilmeisesti korjataan lopullisesti. Auts silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllähän työyhteisöihin saattaa niitä "mätämuniakin" mahtua. Ja kyllä ylikuormittuneena ja väsyneenä saikun hakemisen kynnys saattaa laskeakin.

      Minä olen vuosien varrella hieman saanut hammaslääkärinpelkoa häipymään. Meillä oli taannoin täällä Kuhmalahdella niin hyvä hämmäslääkäri ja -hoitaja, jotka olivat niin mukavia ja rentoja, että siellä oli kiva käydä. Nykyäänhän meillä ei ole enään koko terveyskeskusta! ='(

      Poista
  4. Olinpa minäkin tänään flunssaisena töissä yskimässä ihmisten päälle. Olen sankari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, hyvä! Varmaan työnantajasi arvostaa panostasi ja kirkas kruunu ja viitta on jo postissa tulossa! ='D

      Poista