perjantai 21. kesäkuuta 2019

Kaari, sametti, nuokku ja moni muu, sekä upeat kiitäjät!


Viime kesänä istutettu kaarisyreeni 'Veera' kukkii jo hienosti!

Minä rakastan syreenejä! Sitä, miltä ne näyttävät ja tietenkin niiden tuoksua. Syreeneissä on minusta jotain sellaista lapsuuden muistoa.

Sairaan kaunis väri ja tuoksukin on ihana!

Monta vuotta saimme ihailla parissa syreenissämme lenteleviä syreenikiitäjiä. Kyllä meinaan oli tälläiselle kaupunkilaislikalle aikas elämys nähdä pienen linnun kokoisten yöperhosten öiseen aikaan liihottelevan syreeninkukasta toiseen.

Isabellansyreenikään ei ole kovin monta vuotta vanha,
mutta kukkii runsaasti.

Päätin silloin, että istutan pihaamme mahdollisimman monta, eri aikaan kukkivaa syreeniä. Jotta mahdollisesti meillä vierailevilla kiitäjillä olisi yllin kyllin ravintoa.
Ne pitävät myös angervoista. Joten niitäkin pitäisi hommata.

Puhtaan valkoinen, ihanasti tuoksuva kukinto!

Tällä viikolla, monen vuoden jälkeen teimme havainnon syreenikiitäjästä tontillamme!  Olimme  kasvimaalla istuttamassa kurpitsantaimia ja Beibe lähti yläpihalta hakemaan turvesäkkiä. Ja niin hän havaitsi peräti kaksi isoa kiitäjää meidän talon kulmalla. Oltiin ihan onnessamme!


Tämä on hieman pienempi...

... kuin tämä!


Meistä on tullut niin "vanhoja ja väsyneitä", että emme jaksa enään valvoa kesäiltaisin hämäränhyssyyn. Joten näiden öiseen aikaan syreenin kukissa liihottelevien isojen perhosten näkeminen on tosi sattuman varaista. Kuten nytkin oli aivan säkästä kiinni, että nämä kaunokaiset meidän talon seinällä huomattiin!



Yleensähän nämä isot yökköset lepäilevät puiden rungoilla. Ja sieltähän niitä on lähes mahdoton löytää ja nähdä.

Vähän emännän kättä vertailun vuoksi!


Mutta kyllä mieltä piristi nähdä, että nämä ihanat, isot kiitäjät viihtyvät edelleen Leppämäessä! Ehkäpä mekin jaksamme keskikesän juhlan varjolla valvoa hieman pidempään tarkkailemassa, josko näkisimme nämä kaunottaret lennossa.

Ja kännykkää!


On ne upeita!


Monta vuotta syreenien lisähankinta kuitenkin pysyi ihan vain hyvänä aikeena. Mutta nyt lähivuosina olen hankkinut monta uutta syreeniä.

Edessä samettisyreeni ja takana nuokkusyreeni.

Ja himo uusiin syreenihankintoihin kasvaa vain! Nyt haluttaisi hankkia jalosyreeni 'Moskovan kaunotar'. Epäilyttää vain sen talvenkestävyys tällä III-IV vyöhykkeellä.

Samettisyreenin kukinto on hauskasti moniosainen.

Tätä nuokkusyreeniä rakastan ihan älyttömästi! <3

Kukinnot on tälläisiä patukkamaisia!

Pari vuotta sitten ostin jalosyreeni 'Sensationin' Virosta. Ensimmäisen talven se oli valeistutuksessa, kun en keksinyt sille mitään paikkaa. Viime vuonna loppukesästä istutin sen viimein maahan. Se selvisi talvesta, mutta ei ainakaan vielä mikään kaunotar ole. Päin vastoin, kärsineen näköinen ränkky! Mutta josko se siitä lähtisi vahvistumaan ja jonkun vuoden päästä kukkisi ihanin, kaksivärisin kukkasin.


Jotta ei hommat kesken loppuisi, pitää aina omista "varastoista" löytyä istutettavaa. Niinpä pikkusyreeni on etsinyt paikkaansa tältä tontilta jo viime kesästä.

Pikkusyreeni.

Tämä pikkukaveri on viihtynyt ihan hyvin purkissaan ja kukkii valloittavasti tuoksuen ihanalta. Minulla on ehkä sille jo paikka katsottuna. Kunhan vain saisi aikaiseksi!!

Niin kaunis! <3

Ehdin parahiksi kuvaamaan kukkivat syreenit ennen kuin raju ukkoskuuro rankkasateineen pyyhkäisi Leppämäen yli. Tänne ei usein ukkosmyrskyt yllä. Mutta silloin kun ne osuu, ne ovat kovia.

Vettä sataa "like a Ester's ass!"

Kuvasinpa vielä yhden kukassa olevan ihanuuden, vaikke se syreeni olekkaan. Olen meinaan niin iloinen tämän pikkupuun runsaasta kukkailoittelusta, koska se ei viime kesänä tehnyt kukan kukkaa!

Helmiorapihlaja

Ostin tuon helmiorapihlajan varmaan 10 vuotta sitten 5 eurolla syksyn taimialesta. Jänis sitä on rankaissut monena talvena nakertamalla sen runkoa. Mutta aina se vaan porskuttaa menemään ja välillä meitä ilahduttaa mahtavalla kukinnallaan!

On se nätti!

Syreenit mielletään juhannusruusun ohella keskikesän kukkioiksi. Maailman meno on muuttunut ja ne molemmat ovat kukintansa suorittaneet ainakin täällä meillä juhannukseksi. Haluankin tuoda syreenit ja kauniit kukkaset luoksenne näin postauksen muodossa ja toivottaa kaikille aivan ihanaa juhannuksen aikaa. Nauttikaa Suomen suvesta sydämenne kyllyydestä! <3


4 kommenttia:

  1. Syreenit ovat ihania. Hienoa, että sinulla on tilaa istuttaa monia erilaisia syreenejä. Moskovan kaunotar on minullakin suunnitelmissa. Paikka on jo sille katsottuna, kunhan kerkeän hakemaan.
    Komea syreenikiitäjä. On siinä näyttävyyttä.
    Syreenien kukinta on jo juhannuksen tultua loppunut, kuten juhannusruusujenkin. Tämän päivän juhannuskukkija taitaa kohta olla pioni.
    Oikein lempeää juhannusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On todellakin! Varsinkin pihasyreenin tuoksussa on muistoja lapsuudesta.

      Kyllä Moskovan kaunotar on hommattava, kun sellaisen jostain löydän. Eipä ole ihan hirvittävästi taimistoja tullut kierreltyä. Sattuu olemaan viime kesästäkin vielä istuttavaa, vähän kaikenlaista!

      Meillä on vielä tuo pieni kaarisyreeni kauniissa kukassa. Muut ovat jo kukinnassaan ehtoopuolella. Ukkosmyrsky katkaisi ison oksan tuosta nuokustakin. Harmittaa!

      Meillä ei ole kuin pari hassua pionia. Toinen on jo kukkinut, mutta toinen on kyllä nupullaan. Ei kyllä näihin karkeloihin ehdi!

      Poista
  2. Täällä on toinen syreenien rakastaja! Meillä on paljon vanhoja syreeneita pihassa, sinisiä ja valkoisia, tykkään niistä ihan mahdottoman paljon! Vanhaan kotiin jäi nyokkysyreeni, sekin on tosi kaunis. Meillä on yksi aidanne unkarin syreeniä, kaunis mutta tuoksu hiukan saippuainen, ei syreenimäinen ollenkaan. Pikkusyreenin tuoksu on uskomattoman ihana ja 'Moskovan kaunotar', upeakukkainen ja ilman muuta sen uskallat hankkia, se kasvaa meilläkin ja ollaan samalla vyöhykkeellä. Mulla se kasvaa Rytörinteessä lähellä pikkusyreeniä kiven kainalossa. Nuo kiitäjät ovat uskomattomia! Niitä myös ihailen!

    Nautinnollista keskikesän juhlaa ja yöttömän yön hurmaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syreenit ovat kyllä ihania! Hankin kyllä sen moskovalaisen, eipä siinä paljon häviä. Päin vastoin, jos viihtyy!

      Yritettiin eilen illalla puolen yön aikaan katsella, näkyisikö kiitäjiä. Mutta taisi olla vieläkin liian valoisaa niille.

      Poista