 |
| Siellä se jossain väijyy osmankäämien seassa. Lumpeen lehden vieressä on juuri suursukeltaja painumassa pinnan alle. |
Olen monesti kertonut postauksissani meidän lammesta. Se kaivettiin joitakin vuosia sitten vesi- ja viemäritöiden yhteydessä. Meidän tarkoitus oli tehdä siitä meille virkistäytymispaikka saunottelun jälkeen ja vedenottopaikka kasvimaalle.
Lammen vesi ei kuitenkaan kirkastu ja on aikas savista. Ei silleen kympillä huvita sinne pulahtaa! Tyttären koiraa ei moinen seikka haittaa ja se kyllä nauttii lammessa kylpemisestä.
Kasvimaan kastelussa lampi on ollut kyllä ihan ehdoton! Viime kesän kuivuudenkin vaivatessa, lammessa pysyi vesi koko kesän. Olemmekin varmoja, että lammessa on itsessään vesisuoni.
Toinen asia mikä ei veden sameuden lisäksi houkuta pulahtamaan lampeen, on siellä asustelevat pedot. Luonto on ottanut kyllä lammen täydellisesti haltuunsa ja siellä asustelee iso joukko kaikenlaisia pieniä vesipetoja.
Tai isoja, ainakin minun mielestäni! Suursukeltajien ja niiden, sekä sudenkorentojen toukkien lisäksi, lammellamme on asustellut vuosia rantahämähäkki. Ainakin yksi naaras ja olen joskus pienemmän koiraankin nähnyt.
Tätä tyyppiä pääsee harvoin näkemään. Olen nähnyt sen alkukeväästä ja nyt se on hengaillut osmankäämien seassa reilun viikon verran. Oliskohan tässä välillä ollut lisääntymishommia?
Tämä on siis rantahämähäkki eli raitarantuli . Olen virheellisesti luullut tätä vesihämähäkiksi , mutta se onkin ihan eri tyyppi.
Minullahan on pahanlaatuinen hämähäkkikammo. Samoin minua hirvittää yleisesti kaikki elukat, millä on enemmän kuin 4 jalkaa. Jalattomat menee ihan hyvin, kuten käärmeet.
Jotkin hyönteiset menevät ihan hyvin, kuten mehiläiset, kimalaiset, perhoset ja muut "söpöt" ötökät. Mutta hämikset ovat kyllä pahoja minun sietokyvylleni. Tätäkin postausta kirjoitan silleen kädet suorana, jotta olen mahdollisimman kaukana näytöstä. ='D On tää ihmismieli kummallinen!
Mutta onneksi uteliaisuus voittaa pelon ja sain otettua noita kuvia hämiksestä. Koska onhan se aikas hieno ja mielenkiintoinen elukka!
 |
| Harmittavasti kamerassa sattui olemaan lyhyt putki, joten saadaan tyytyä suurennettuun kuvaan. |
Onko Sinulla ötökkäkammoa? Vai pelottaako kenties käärmeet, rotat vai peräti joku muu?
Jaiks!
VastaaPoistaKaikilla ötököillä kai joku paikka tässä maailmassa on, mutta kammoan ja pelkään ihan todella punkkeja. Tiedän kaksi ihmistä, jotka punkin purema on sairastuttanut tosi pahasti, ja mä oon aivan neuroottinen ton pelkoni kanssa. Toinen ällö ötökkä on hirvikärpänen, ne vois kyllä punkkien ohella tästä maailmasta kadota...
Ja kyllä mä myönnän, että vaikka miten arvostan kaikki ampparit ja mehiläiset ja kumppaninsa korkealle ja pidän niitä oikeesti tosi tärkeinä, niin kyllä mä kiljuen karkuun juoksen, jos lähelle tulevat. En vaan voi sille mitään!! Mä siis pelastan ne kyllä sisältä pihalle jne enkä niitä tapa missään nimessä, mutta jos sisälle tai vaikka uloskin eksyy lähietäisyydelle joku pörriäinen, niin en oikein pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin sen väistelyyn. Saatan esim terassin pöydästä singota karkuun, ihan sama mikä on tilanne siinä sillä hetkellä ja ketä muita on pöydän ympärillä... en ymmärrä, miten jotkut uskaltaa antaa ampparin ihan rauhassa "haistella" itseään siinä, huhhuh!! Naurattaa tavallaan tämä kammo, koska hei, tyyppi on minikokoinen, eikä se pisto nyt NIIIN hirveesti satu, enkä ole allerginenkaan tai mitään. Silti ihan spontaani pakoreaktio itselle niiden kanssa aina tulee.
Juu, enkä kyllä ottais tota hämistäkään syliin... =D Mut ihana pala villiä luontoa teillä tuossa lammessa kyllä, arvokas varmasti kaikille siellä oleville eliöille!
Joo, näin mäkin yritän ajatella, että joku tarkoitus kai noilla kaikilla on. Punkkeja en silleen pelkää, meillä ainakaan tässä Leppämäessä ei niitä ihan kauhean paljon ole. Koirasta ja kissasta löytyy yksi tai kaksi kesässä. Kai tuo laidunnus, ojanpientareiden niitto ja suht koht siisti piha pitää ne pois ainakin tästä pihpiiristä.
PoistaHirvikärpäset ovat inhoja! Kyllä mä vähän katson, että mihin päin metsää lähden köpöttelemään. Toisella puolen meidän tonttia asustelee hirviä ja sillä puolen on myös noita hirvikärpäsiä. Joskus niitä harhautuu meidän pihaankin. Aikanaan kun kävin ratsastamassa tuolla metsissä, tuntui että hirvikärpäsiä ihan satoi päällä. Ihan kuin lunta olisi leijunut!
Olen itse tosi paljon miettinyt tuota, että mitä ötököitä kammoaa. Meillä kun on toi mehiläispesä nykyään, minulle ei tuota mitään ongelmia hoitaa niitä. Pesässä on kuitenkin kymmeniä tuhansia mehiläisiä nyt vahvimmillaan. Juurikin sanoin Beibelle viikolla kun viikkohuoltoa tehtiin, että ei tulisi yhtään mitään, jos toi pesä olisi täynnä pieniä hämähäkkejä.
Ampiaisiin suhtaudun varauksella, koska ne ihan oikeasti voivat pistää "ilman syytä". Kimalaiset ja mehiläiset eivät pistä juuri koskaan. Kun kukassa mehiläisen näkee, se on ruuanhakureissulla ja sen ei tarvitse puolustaa pesäänsä.
Viikolla keräsin kurtturuusun kukkia ja niissä oli mehiläisiä ihan parvenaan. Monta kertaa nappasin mehiläisen käteeni vahingossa ja ei ne mitään tehneet.
Mutta kuten sanottu, on ihmismieli kummallinen!
Ötökät ei täällä tuota muuta kuin tutkailun iloa (tai no itikat, hirvikärpäset ja punkit kyllä joutaa jonkun syötäväksi mieluusti ja joutuin) mutta käärmeet...se onkin sitten jo toinen juttu ja ei tod. mun juttu!!
VastaaPoistaKuten sanottu, on mielenkiintoista, miten joku kammoaa yhtä ja toinen toista. Minä kyllä esimerkiksi kyyn nähdessäni hieman saatan kavahtaa, mutta enemmän kunnioituksesta kuin pelosta. Olen jopa Virossa joskus pitänyt isoa pytonia sylissäni. Mutta sielläkin hämähäkit kiersin kaukaa, kun taas Beibe silitti tarantellaan! =O
Poista