 |
| Nämä keitellään pakkaseen pastakastikkeeksi! |
Kyllä se nyt vaan on todettava sellainen elämän realiteetti, että kesä alkaa olemaan ohi. Toisaalta olo on ihan nyyh, mutta toisaalta taas ihan jee!
Mitä vanhemmaksi tulen, pidän syksystä enemmän. Rakastan talvea ja syksy johdattaa minut lempeästi totuttaen siihen.
Pidän kyllä kaikista vuodenajoista, mutta tälläistä elämäntapaa viettävälle ihmiselle, syksy valmistaa talveen, joka on sitä rentoutumisen aikaa.
Minusta on ihanaa, että on selkeät vuodenajat. Näin voi esimerkiksi harrastaa kaikenlaista erilaista toimintaa. Vuodenajat mahdollistavat niin paljon kaikkea!
Nyt kyllä vähän harhauduin aiheesta, mihin alunperin pyrin. Nimittäin latvomiseen. Monissa blogiessa ja instatileillä on kuvia tomaateista, paprikoista, chileistä ja kurpitsoista, joiden kasvustot ovat täynnä raakileita, mutta sato ei vaan ota kasvaakseen ja kypsyäkseen.
 |
| Latvomaton... |
 |
| ... ja latvottu. Raakiletertun jälkeen jätetään vähän väliä ja sittet nips vaan. Yksi lehti tai lehti pari on hyvä jättää, jos ranka kuivuu katkaisun jälkeen. |
Koska päivät alkavat lyhenemään ja valon, sekä lämmön määrä vähenemään, sadon kypsymistä voi yrittää nopeuttaa kasvustojen latvomisella.
Tämän tavan opin eräiltä ystäviltäni, jotka kesäkaudella kasvattivat ihan ammattimaisesti luomutomaattia. Heillä alettiin katkomaan kasvihuoneissa tomaattien latvoja elokuun puolen välin paikkeilla, jotta kasvustot keskittyisivät kypsyttämään raakileita. Ilman tätä latvomista, kasvustot jatkavat kasvamistaan ja tekevät uutta kukkaa, sekä raakileita niin kauan kuin pakkaset saapuvat.
 |
| Avomaalla latvat voisi katkoa jo aikaisemminkin |
 |
| Rohkeasti vaan latvat poikki! |
Tätä samaa latvomista olen toteuttanut myös muihin kasviksiin, kuten chileihin ja paprikoihin. Joskus ihan kyllä säälittää klimpsoa kaikki kukat ja ihan pienet raakileetkin pois ja jättää vain muutama hassu isompi kasvamaan ja kypsymään.
Mutta... jos näiden "muutaman hassun" kasvaminen on kestänyt pauttia rallaa kolme kuukautta ja nekään eivät vielä ole ihan kypsiä, ei ne kukkaset ehdi muutamassa viikossa kypsiksi chileiksi ja paprikoiksi kehittyä. Ellei jokin ihme tapahdu ja sellaista ei kyllä taida olla näihin päiviin vielä tapahtunut näillä leveysasteilla.
 |
| Kompostiin menee multa-ainesta! |
 |
| Chileistä kukkalatvat pois vaan! |
 |
| Sama paprikoista! |
Olen katkonut kurpitsoidenkin rönsyjä. Joskus juttelin jollain puutarhamessuilla Jättikasvisyhdistyksen jäsenen kanssa. Hän antoi vinkkejä isojen kurpisoiden kasvattamiseen. Hän kehoitti katsomaan yhden rönsyn, jossa on vahvan ja terveen näköinen kurpitsan alku. Rönsy pitäisi katkaista jonkin matkaa kurpitsasta, ennen seuraavaa raakiletta. Näin kasvi käyttäisi kaiken energiansa tämän yhden mollukan kasvattamiseen.
 |
| Tähän spaghettikurpitsaan jätin muutaman mollukan. |
 |
| Katsotaan, miten käy! |
 |
| Tämä on jokin myskikurpitsa, nimeä en muista. |
 |
| Kypsymistä odotellen! |
 |
| Tämänkään kurpitsan nimeä en muista, mutta sen pitäisi kyllä vielä isommaksi kasvaa. Saas nähdä miten käy! |
Tätä kikkaa käytin esimerkiksi viime vuonna kasvattaessani jättikurpitsaa ja se toimi ihan hyvin. Mutta noiden tavallisten pummpujen kasvattamisessa en ole ollut ihan niin pedantti, vaan olen kyllä muutamankin raakileen jäättänyt per rönsy.
 |
| Kuukuna viime syksyn kurpitsakuvauksissa jättikurpan kanssa. |
Mutta näin loppukesästä kannattaa kyllä rönsyt katkaista, etteivät kasvustot enään kuluta voimiaan uusien kukkien ja raakileiden tekemiseen. Kuten sanottu, kesä loppuu kuitenkin ihan kohta ja syksy saa.
 |
| Kasvihuonepuuma tomaattiviidakossa! |
Meillä tomaatti-, chili- ja paprika sato tulevat jäämään odotettua pienemmiksi. Ei sillä, kyllä kaikkea tulee ihan kahden ihmisen tarpeiksi tuoreena syötävksi ja säilöttäväksikin.
Jotenkin meillä oli kuitenkin uuden kasvihuoneen potentiaalista suuremmat odotukset, kuin ne sitten olivatkaan.
Olimme pettyneet siihen, että kasvihuone 6mm kennolevyistään huolimatta ei varaa lämpöä juuri sen paremmin, kuin meidän lasihuone.
Emme laittaneet perustussoran alle styroksilevyjä, kuten ensin ajattelimme. Mietimme siitä mahdollisesti luontoon jäävää jätettä. Jos vaikka myyrät silppuavat sen tai jotain.
Stroksi olisi ehkä kuitenkin auttanut kasvihuonetta varaamaan lämpöä alku- ja loppukesästä. Mutta näillä nyt mennään ja kasvihuonetta emme ala lämmittämään. Meistä se ei vaan ole millään lailla ekologista ja sillä sähkön hinnalla ostetaan kyllä kotimaisia kasvihuonevihanneksia roppa kaupalla. Voi olla, että tämäkin mielipide muuttuu. Eihän tuollaisen tuhansia euroja maksaneen kasvihuoneenkaan hankkiminen ole millään lailla järkevää!
