lauantai 18. huhtikuuta 2020

Kotivara 2


Postauksen kaikki ruokakuvat on otettu tämän poikkeustilan aikana. Tälläisiä ruokia Leppämäessä on syöty. Tälläisiä ruokia me syödään ihan normaaleina aikoinakin!

"Saarioisten äidin" eli Beiben tekemä herkullinen maksa-
laatikko ateria, karpalohyytelöllä, porkkanalla ja
coctailkurkuilla.


Elämme erittäin poikkeuksellista aikaa! Ainakaan minun ikäpolveni ja minua nuoremmat eivät tälläistä ole ennen kokenut. Olemme joutuneet rajoittamaan elämäämme liikkumisen ja fyysisen sosiaalisuuden suhteen. Erilaisia keinoja on pitänyt ottaa käyttöön ja kehitellä, jotta olemme saaneet työmme ja opiskelumme suoritettua edes jotenkin.




Me suomalaiset, jotka olemme lähinnä television välityksellä ihmetelleet, kauhistelleet ja hieman naureskelleetkin muualla maailmassa tapahtuvien katastrofien aiheuttamia ilmiöitä, sorruimme itsekin ihan järjettömään elintarvikkeiden ja jo humoristisen vivahteen saaneeseen vessapaperin hamstraamiseen. Moni kertoi häpeävänsä wc -paperin ostamista, koska pelkäsi saavansa hamsterin leiman!

Perunaa, uunissa haudutettua pataa, missä nauhdanlihan
seassa porkkanaa, palsternakkaa ja mukulaselleriä.
Karpalohyytelöä, pikkelöityjä suppilovahveroita ja
keitettyä parsakaalia.

Naudanlihakastiketta, joka seassa härkäpapuja. Kurpitsa-
pikkelssiä, karpalohyytelöä, pikkelöityjä suppiksia ja
tietysti perunaa lisukkeena.


Tsajut -blogin Satu ja Omavarainen -blogin Johanna ovat luotsanneet näitä kotivaraan ja varautumiseen liittyviä yhteispostaussarjoja. Rakkautta ja maan antimia on osallistunut aiemmin näistä kahteen. Ne voit käydä lukemassa alla olevista linkeistä. Ensimmäisessä käsitellään sitä, mitä kotivara on ja mitä sen pitäisi sisältää. Kerron meidän kotivarasta, niin ihmisten kuin eläinten suhteen. Joten, tässä uudessa postauksessani en näitä asioita uudelleen käsittele.
Toinen postaus käsittelee myrskyjä ja poikkeavia sääilmiöitä, mitä olemme kokeneet Leppämäki vuosinamme.

Kotivara; omatoimista varautumista!

Oli synkkä ja myrskyinen yö!

Kasvisnuudeliwokkia ja pannulla paistettua kanin
ulkofiletta.

Itse tehtyä pitsaa ja fetajuustosalaattia, mihin on sekoitettu
kurpitsapikkelssiä.


Tämän kertaisessa yhteispostauksessa mietimme omaa kotivaraamme näin poikkeusaikana. Tuttuun tapaan laitan muiden yhteispostaukseen osallistuneiden bloggareiden postausten linkit omani loppuun.

Savustettua peuraa ja hapattettua kurkkua leivällä.

Kanin takareidet kypsymässä sous videssä.



MITÄ AJATTELEN KOTIVARASTA NYT?

Olen joskus muutama vuosi sitten käynyt työkavereiden kanssa kahvipöytäkeskustelua asiasta. Moni kertoi silloin, että ei koe tarpeelliseksi pitää kotonaan ruokaa muuta kuin oikeastaan parin päivän tarpeiksi. Moni asuu kaupan vieressä, jopa täällä maaseudulla ja kertoi hävittäneensä pakastimensakin. He eivät säilö ja sienestävät, sekä marjastavat sen verran, että syövät "saaliinsa" saman tien.
Samoin juttelin kerran Tampereen kauppahallin kalaputiikin pitäjän kanssa. Hän kertoi, että esimerkiksi joulun aikaan, pitää olla auki ja tuoretta tavaraa tarjolla, koska moni asiakas oli kertonut, että heillä ei ole tilaa ruuan säilytykseen kodeissaan. Ruokatarpeet halutaan hankkia juuri silloin, kun niitä tarvitaan.

Itse leivotut koronapuustit kotivarasta löytyvistä
aineista.

Karjalanpiirakat tein myös ilman kauppakäyntiä.



Se, miten ruokaa hamstrattiin kaupoista heti kun hallitus ilmoitti aikovansa rajoittaa ihmisten elämää koronan leviämisen ehkäisemiseksi, ehkä tukee näitä edellä mainittuja seikkoja. Ihmiset eivät pidä kotivaraa ruuan suhteen. Asunnotkin ovat nykyään sellaisia, että harvoinpa niissä on isoja kylmäsäilytystiloja ja ruokakomeroita.
Tietysti ihmisten lievä hysteria ja "alkukantaiset selviytymisvaistot" ajoivat myös tälläiseen käyttäytymiseen!
Nähtävästi ihmiset elävät ruoka-asioissaan "kädestä suuhun" ja kaapeista ei ruokaa löydy. Tai sitten kotona olevat ruokatarpeet ovat epäkäytännölliset ja niitä ei osata monipuolisesti käyttää.

Kanit saavat itse kasvatettua kauraa lähes joka päivä!


Samoin kanat, jotka ovatkin alkaneet munimaan hyvin!


OLIKO KOTIVARANI RIITTÄVÄ JA OIKEANLAINEN?

Riittävä se ainakin on! Meillä on aivan valtavasti ruokaa, ottaen huomioon että elämme kahdestaan. Sen oikeanlaisuutta olen hieman miettinyt. Meillä on ollut pakastimissa erilaisia lihoja, marjoja, luista keitettyjä liemiä, kasviksia ja mehuja. Myös jonkin verran valmiita paneroituja leikkeitä ja valmiiksi tehtyjä ruokia.
Kellarissa meillä on ollut hieman perunoita, joita on pitänyt ostaa lisää. Mehua on myös muutamia pulloja ja ne on riittänyt hyvin, koska olemme juoneet tuoremehuja pakastimista pois.

Riisiä, salaattia ja pakasteesta paneroitu broilerleike.
Jälkkärinä pussijauheesta tehtyä sitruunakiisseliä ja
veriappelsiini fileitä.

Vimme syksynä puristamaamme omenamehua pakastimesta
ja kaupan omppu!


Kellarin rapun hyllyillä on säilykkeitä. Teetettyä karitsan säilykelihaa ja kaikenlaisia itse tehtyjä pikkelöityjä kasviksia, hilloja ja hyytelöitä.
Kuiva-ainekaapissa on kaikkea. Mutta tämä on ehkä aiheuttanut eniten ongelmia. Vaikka kaappi on ihan täynnä, silti makaroonit loppuivat, samoin perunajauho, puurohiutaleet, kuivahiiva ja vehnäjauho. Eli ne tarpeet, mitä eniten käytetään! Tälläiseen siis pitää kiinnittää huomiota. Huolehtia siitä, että eniten kulutettavia kuiva-aineita olisi aina kaapissa. Ja muutenkin vähän selvittää, miksi tietyt tarpeet eivät sieltä kulu. Vaikka esimerkiksi kuivatan paljon erilaisia villiyrttejä ja sieniä, miten niitä voisi vielä enemmän hyödyntää.
Se, että säilytystilaa on vähän ja kuiva-aineet isommissa määrissä vievät tosi paljon tilaa, on hieman ongelmallista.
Vihanneksia ja tuoreita hedelmiä olemme joutuneet kaupasta hakemaan. Niitä olemme hamstranneet suurinpiirtein viikon tarpeiksi kerralla. Kellarin viileässä rappukäytävässä ne säilyvät hyvin.
Siitä myös yllätyin, kuinka vähän meillä on nykyään täyssäilykkeitä! Ennen tätä omavaistelun kasvua, meillä oli aina tosi paljon kaikenlaisia säilykkeitä. Tomaattimurskaa, erilaisia hedelmiä, papuja, maissia ym. Koska viime kesänä keittelin paljon itse omakasvatetuista tomaateista murskaa pakkaseen, ei ole tullut ostettua sitä säilykkeinä. Ja kas kummaa, pakkasista sattui juuri nämä omatekoiset loppumaan ennen pandemiaa.

Ryynimakkaraa ja sinappia nuotiolla!

Beiben synttärikakkuakaan varten ei tarvinnut käydä
juuri silloin kaupassa.


ONKO KOTIVARAMME MUUTTUNUT JA TULEEKO SE MUUTTUMAAN NYKYTILANTEEN MYÖTÄ?

Uusi asia mitä meidän kuiva-ainekaappiin tuli on maitojauhe. Koska minä en kahviani ja teetäni juo ilman maitoa ja muutenkin käytän sitä ruuanlaitossa ja me molemmat ruokajuomana, maidonkulutus yllätti. Ehkä voisi ajatella jopa hankkivansa kauan säilyviä muumaitoja tai iskukuumennettuja maitoja kotivaraan. Pitää kyllä sitten vain muistaa ne käyttää!

Bataatinviipale pohjaan tehty piirakka, missä täytteessä
kananmuna, kerman ja juuston lisäksi savustettua kania.

Mustikkasmoothiet, missä myös pakastettua
kuusenkerkkää ja kuivattua nokkosen
siementä.


Yksi asia myös mikä yllätti, että meillä ei ollut mitään herkkuja! Niiden suhteen pitää kyllä ryhdistäytyä ja pitää jonkilaista herkkuvarastoa yllä. Ihan kamalaa, kun ei ollut mitään hyvää mässyä! Ainakin popcorninjyviä pitää olla aina varastossa ja vähän karkkia. Mietinnän paikka onkin sitten se, että miten ne saadaan säilymään varastossa!

Ostettiin tyttären kanssa uutuuskeksejä, jotka osoittautuivat
(taas kerran) pettymykseksi.

Meillä on löytyy kotivarasta aina lättyainesjauheita. Niistä
on helppo tekaista herkkuja pöytään. Tässä banoffee-
vohvelit. Kaikki ainekset löytyivät kotoa tähänkin herkkuun.


Täyssäilykkeitä aion hankkia, samoin jonkin verran valmiita kastike- ja pata-aineksia. Muutamia meillä olikin, mutta ne tuli kyllä heti kohta syötyä.
Muuten ei ihan hirvittävästi ole tarvetta kotivaraa muuttaa. Se, mitä kaupasta ostamme, on ollut tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, edellä mainittuja herkkuja, juustoja, rasvoja ja maitoa. Jonkin verran myös kivennäisvesiä ja alkoholia. Niitä nyt ei ole varastoitu, vaan ostettu sen hetkiseen "tarpeeseen"! ='D

Samaista piirasta, kuin muutama kuva sitten, salaatin
kera. Tässä on menossa etäopiskelupäivän ateria.


Karpaloposset, joissa maustamatonta jogurttia ja
kuivattua karpalojauhetta päällä.


MITÄ AJATUKSIA TÄMÄ KAIKKI HERÄTTÄÄ?

Kun alettiin uutisoimaan ihmisten kauppojen tyhjentämisestä, minulle iski huoli ruokahävikistä. Laitoinkin Instan storyyn videota, missä ilmaisin huoleni ja kehotin kaikkia myös käyttämään ja syömään koteihinsa hamstratut ruuat. Koska uskon, että moni osti paljon sellaisia elintarvikkeita, mitä he eivät normaalisti ostaisi ja käyttäisi. Aivan varmasti montaa artikkelia ostettiin vain varmuuden vuoksi ja sellaisethan saattavat jäädä haaskuun.
Olen monissa postauksissa pohtinut ruokahävikkiä. Sen torjuminen on minulle sydämen asia! Ruuan tekeminen on ollut koko minun työelämäni. Olen ollut työssä leipomossa, henkilöstöravintoloissa, valmisruokatehtaassa ja broilerteurastamossa. Olen nähnyt ruuan valmistamisen ketjun alusta loppuun ja olen ollut lähettämötyöntekijänä sitä asiakkaille lähettämässä. Se, kuinka paljon työtä ruuan valmistus vaatii, on minulle tuttua. Kuten myös Beibelle. Meillä molemmilla on monen kymmenen vuoden työkokemus alalta.
En ole koskaan ymmärtänyt sitä, miten ruuan hinnasta purnataan ja silti sitä heitetään roskiin valtavia määriä vuositasolla ihan meitä jokaista kuluttajaa kohden.
Tietysti tämä oma pienimuotoinen oman ruuan kasvattaminen on entisestään lisännyt kunnioitusta ruokaa kohtaan.

Eräästä ateriasta jääneitä tähteitä. 

Ne yhdistämällä ja tuunaamalla, sai kelpo aterian kahdelle!


Toinen asia mikä on mietittyttänyt tänä aikana, on ollut omat kulutustottumukset. Me tuotamme ison osan syömästämme ruuasta itse. Olen miettinyt kuitenkin sitä, että pystyisimmekö elämään pelkästään sillä?

Kasvistortillat, missä itse tehtyä guagamolea, itse säilöttyjä
jalpenoja ja hapatettuja skeippejä. Lisukkeeksi tuoreita
kasviksia ja salsaa.


Sehän tarkoittaisi sitä, että meillä ei olisi mitään vilja- ja maitotuotteita, paistorasvoja ja levitteitä, tuoreita hedelmiä ja vihanneksia talviaikaan kahvia, teetä, "eksoottisia" mausteita ja monia muita aineksia, mitä olemme tottuneet käyttämään ruokavaliossamme. Karkit, jätskit ja muut herkut jäisivät myös pois!
Tämähän tarkoittaisi sitä, että me söisimme lähinnä lihaa, perunaa, kuivattuja sieniä ja marjoja. Eihän tämä nyt niin pahalta kuulosta, vai mitä? Karjalanpaistin tyyppisiä, kirkkaaseen liemeen tehtyjä uunissa haudutettuja patoja, jotka maustettaisiin oman yrttisadon kuivatuilla timjamilla, lipstikalla ja mäkimeiramilla. Muutama katajanmarja joukkoon, ja puolukoita tai karpaloita kylkeen ja hyvää olisi!

Ulkofilettä viime vuotisista karitsoista.

Tässä tattirisoton kanssa. Koristeena herneenversoja.


Perunaista lihakeittoa, missä olisi itse kasvatettuja juureksia. Keitetty tietysti itse haudutettuun lihaliemeen ja maustettu edellä mainituilla mausteilla. Pippurinkorvikkeeksi voisi laittaa kuivattua siankärsämönlehteä!
Marjoja syötäisiin ihan sellaisenaan ja säilyväthän talviomenatkin kellarissa pitkälle talveen. Tänä vuonna Antonovkasta tein piirakkaa vielä helmikuussa.
Teenä juotaisiin kuivatuista yrteistä tehtyä hauduketta. Jo olenhan minä tehnyt "Koporjen teetä" eli kuivannut hiestettyä horsman lehteä. Se käy ihan mustasta teestä! Kuumat juomat makeutettaisiin oman mehiläispesän hunajalla. Kuulostaa ihan paratiisissa asumiselta!

Sienikeitto kuivatuista suppilovahveroista ja mustatorvi-sienistä,
itse tehdyt karjikset, kiisseli pakastimen marjoista jogurtti-
silmällä.

Rentoutumista hyvän dekkarin, kupin kahvia ja pakastimesta
otetun, joululta jääneen dajm -kakun palan kanssa.

Eräs yksinäinen sinkkuillallinen, kun Beibe oli iltavuorossa.
Kukkoviillokkia pakastimesta, pikkelöityjä suppiksia, perunaa,
karpalohyytelöä, porkkana, näkkäri kurkulla ja lasi
maitoa.


Mutta... mitäs jos ei olisi saatavilla edes suolaa, sokeria ja etikkaa? Mitenkäs kesän ja syksyn sato säilöttäisiin? Tai jos ei olisi mahdollista pakastaa mitään?
Vaikka mekin elämme paljon edellä mainittuja ruokia syöden, emme näillä taidoilla kyllä pystyisi itseämme hengissä pitämään ilman monia hyödykkeitä, mihin olemme tottuneet.

Tässä erällä tehdyssä juhla-ateriassa on paistettuja perunoita,
jotka on maustettu kuivatulla sipulinvarrella, paistettua lohta
ja kuusenkerkkäpestoa.

Kaura-omenapaistosta tehtynä itse kuivatuista oman
pihapuun omenista. Nuotiolla tehdyn vaniljakastikkeen
kera.



Ja kyllä se suolattoman perunan ja lihan syöminen alkaisi tälläistä kulutusjuhlaa elänyttä kermapersettä kyllästyttämään! Emme tuskin pystyisi edes elukoita kasvattamaan ja hankkimaan niille ruokaa. Mehiläisetkin kuolisivat, kun niitä ei pystyisi lisäruokkimaan sokeriliemellä.
Kyllä täytyy vain todeta, että entisajan ihmiset ovat olleet taitavia! Heillä on kyllä ollut isompia ongelmia kuin se, että onko varastoissa tarpeeksi nuudelia ja vessapaperia!

Mehiläispesä on talvehtinut vahvana!



Karjalanpiirakat voi lämmittää myös ritilällä puuhellan
levyllä.


Olemme onnekkaita, kun meidän ei kuitenkaan tarvitse viedä varautumistamme pidemmälle ja Suomen ruokahuolto pelaa hyvin tälläisinäkin aikoina. Elintarviketyöntekijät kuuluvat kriisityön piiriin samalla tavalla kuin terveydenhuoltohenkilöstökin. Vaikka ehkä meille yksittäisille kuluttajille näyttäisi siltä, että jokin yksittäinen ainesosa kaupasta on hetkittäin loppu, esimerkiksi valtion laitokset, kuten sairaalat,  ovat turvattuja ruuan saannin osalta.
Tältäkin osin olen huokaissut syvään! Tämän pandemian aikana minun ei tarvitse olla ruokaa tekemässä, vaan voin etäopiskella rauhassa täällä kotona ja ihmetellä, että mitähän ruokaa sitä tänään kotivara-aineksista laittaisi!

Siskonmakkarakastiketta, perunaa, karpalohyytelöä
ja porkkanaraastetta.

Fetasalaattia!<3

Kuukunalle maistuu mummun tekemä pasha ja
omenamehu! <3


Itse olen ollut toisaalta tyytyväinen siihen, että elämääni on rajoitettu. Kaiken sen uupumisen ja stressin jälkeen, tämä pakotettu pysähtyminen on ollut ihan tervetullutta.

Uunifetapastaa tuloillaan!

Annos laitettu Kuukunalle valmiiksi!


Olen saanut olla kotona ja Beibekin on ollut paljon vapailla. Kun tämä postaus tulee julkaisuun, hän jää kahdeksi viikoksi kesälomalle töiden vähyyden vuoksi ja sen jälkeen hänellä alkaa puolen vuoden vuorotteluvapaa.

Marsuille itse kasvatettuja auringonkukanversoja.


Ruokavarastomme on tänä aikana huvennut ihan kiitettävästi. Saamme ihan kohta yhden pakastimen tyhjäksi! Tämä on pelkästään positiivista, koska nyt on ollut aikaa ja jaksamista miettiä ruuanvalmistusta jäisistä tarpeista. Nyky-yhteiskunnan rakenne perustuu kiireeseen, joten nyt olen ihan hämmästellyt sitä, kuinka paljon on jäänyt aikaa miettiä omaa elämää. Ihan tämän ruuanlaiton suhteen!

Tässä teossa kurpitsa-nokkoslasagne pakastimen ja jääkaapin
sisällöstä.

Nokkoskeittoa omien kanojen munalla.

Pakastin tyhjenee!


Tästä pääsemmekin aasin sillan kautta seuraavaan aiheeseen, mikä on #KORONAKEITTIÖ. Yhteispostaukseen toivottiin jotain sellaista kotiva-aiheista ruokaohjetta, minkä pystyy valmistamaan melko tavanomaisista kotivara-aineksista.

Tortillalätyn päälle tehty pikapitsa purkkimakrillista
ja juustoista.

Joululta jääneitä keksejä, punalaputettua valkohome-
juustoa ja ruusunterälehtihilloa.


Minä olen kokenut 90 -luvun alussa elämäni kovimman kriisin ostaessani 19 -vuotiaana ensimmäisen asuntoni. Pahimpaan mahdolliseen aikaan! Pankkikriisi iski oikein kunnolla nuoreen asuntovelalliseen.
Silloin jo lainan normaali korko oli noin 14%. Mutta sitten se nousta pompsahti 27%:iin! Kyllä monta yötä mietin, että miten tästä selvitään. Tähän päälle, taloyhtiöstä pamahti vesiputki ja yhtiövastike nousi kaksinkertaiseksi.
Onneksi minulla oli vakituinen työ, mutta rahat olivat kyllä tosi tiukoilla. Joten ruokaa piti nyhjäistä tyhjästä ja keksiä kaikkia konsteja, miten ruokaa saisi tuunattua ja jatkettua mahdollisimman halvalla. Ja olinhan työssä valmisruokatehtaassa, josta sai ostaa ruokaa erittäin edullisesti.

Paistettua riisiä, missä purjoa pakastimesta, säilöttyjä
paprikan- ja chilinsiivuja ja maissia.


Minä söin siihen aikaan tosi paljon itse tehtyjä keittoja, tomaattimurskapohjaisia kastikkeita, tonnikalaa riisin tai makaronin kanssa ja pakastekalaa.
Saimme aina työnantajan joulupaketissa kaikenlaisia hilloja ja pummin niitä kavereiltani, joiden tiesin ne jättävän käyttämättä. Keittelin niistä marjakiisseleitä, kun eivät tarvinneet veden lisäksi muuta kuin perunajauhoja. Kiisseleitä söin sitten pelkiltään tai puuron kanssa.
Erään ystäväni poikakaveri sanoikin että "Marketta on aina ihan peeaa, mutta sillä on aina tarjolla kotiruokaa!" No, minulla ei ollut varaa käydä silloin niin trendikkäillä pizzoilla ja kebabeilla herkuttelemassa.
Minulla oli aina myös jotain kahvikakkua tai itse leivottua piirakkaa, koska niitä oli edullisempi silloin itse tehdä, kuin ostaa.

Halpaa herkkua! <3


Mutta yksi herkkuruoka oli yli muiden ja sitä oli kiva kavereillekkin tarjota, koska siitä tuli sellainen "comfort food" tyylinen fiilis. Kuumaa, sakeaa ja mausteista! Tämä ruoka on tuunattu italian pata, joka tehdään ihan tavallisesta italianpata-aineksista, lisäämällä siihen mitä kaapeista sattuu löytymään. Yleensä tomaattimurskaa, säilöttyjä herkkusieniä, säilyke- tai pakastemaissia, jotain papuja, pakasteherneitä, herne-maissi-paprikaa ym.  Siihen voi myös hukata kaikkia nahistumisuhan alla olevia vihanneksia ja juureksia. Minä teen pataa vieläkin aina välillä ja italianpata-ainekset kuuluvatkin meidän kotivaraan.

Lohturuokaa! <3


TUUNATTU ITALIANPATA


  • 1 pss Italianpata-aineksia
  • 400 g jauhelihaa
  • öljyä paistamiseen
  • 1 iso sipuli
  • muutama valkosipulinkynsi
  • 1 prk tomaattimurskaa + n. 1,5 prk vettä
  • (lihaliemikuutio)
  • 2 dl makaronia tms. pastaa, mitä kaapista sattuu löytymään
  • pieni prk säilöttyjä herkkusieniä
  • 1 prk/pss säilöttyä/pakastettua maissia
  • mustapippuria
  • paprikajauhetta
  • yrttejä maun mukaan
  • kuivattua chiliä
  • suolaa

Kuumenna öljy padassa ja ruskista jauheliha siinä. Lisää lihan joukkoon hienonnetut sipulit ja kuullottele niitä hetki lihan seassa. Voit maustaa lihaa jo tässä vaiheessa.
Lisää lihan joukkoon pata-ainekset, tomaattimurska, vesi, makaroni ja säilykkeet/pakasteet. Anna hautua hiljaisella lämmöllä välillä sekoittaen noin 20 min. Pata palaa aikas helposti pohjaan! Lisäile mausteita ja tarvittaessa vettä. Pata on valmista, kun makaronit ja kuivat pata-ainekset ovat kypsiä ja pehmenneitä. 
Tarjoile salaatin ja (itse leivottujen) sämpylöiden kanssa. Herkkuruokaa!


Italian pataa, kreikkalaisen salaatin kera.


Pataan voi käyttää myös kuivattuja sieniä, kunhan ensin liottaa ne. Myös voi soveltaa laittamalla oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, säilöttyä paprikaa.... vain taivas ja omat makumieltymykset ovat rajana! Tietysti myös se, mitä kotivarassa sattuu olemaan!

Ruokaa suoraan sydämestä!


Olkaa luovia koronakeittiössänne! Älkää rynnätkö suin päin kauppaan, vaan katsokaa ensin kaappienne tarjonta. Koska oikeasti, aikas tyhjästäkin pystyy ruokaa tekemään!

Tässä tuetaan pienyrittäjiä hakemalla ruokaa kotiin.
Ja hieman ehkä valtiotakin viinin muodossa! ='D


Otetaan tästä ajasta opiksemme ja mietitään omia kulutustottumuksiamme. Opetellaan itseämme ja sitä mikä meille on tärkeätä, myös ruuan suhteen. Kasataan kotivaramme sen mukaan, mistä itse pidämme ja mikä kodeissamme kuluu.

Mutta välillä on käytävä ulkojätskillä!

Käyhän lukemassa muiden yhteispostaukseen osallistuneiden ajatuksia aiheesta!

Tsajut https://tsajut.fi/ajatuksia-kotivarasta/
Trio Miumau ja herra Nilsson https://triomiumau.blogspot.com/2020/04/hashtag-72-tuntia-jatkot.html
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/04/kotivara-nyt.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/04/puutoslista.html
korkeala https://www.korkeala.fi/kotivara-kaytannossa/
Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2020/04/korona-ja-kotivara.html
Helecleaner https://helecleaner.com/miten-hoidamme-kotiamme-poikkeusolosuhteissa-2/
Kalastaja kuivalla maalla https://morgenstjerna.blogspot.com/2020/04/viimeinen-aamupala-thon-hotellissa.html
Jovelassa https://www.omavarainen.fi/l/kotivarailua
Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=19996https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/04/maa-artisokka-vanha-kotivarakasvi.html

23 kommenttia:

  1. Voi hitsi miten upean monipuolisesti olet ajatellut asioita. Ja oi! Italianpata! Mikä nostalginen makumuisto jostain 90-luvulta. Pitäisikin tehdä sitä taas ja makustella muistaako suu vielä sen maun, joka muistoista nousee.

    Jostain syystä mulla suurin osa sun lataamista kuvista ei lataudu postaukseesi, mutta kuvatekstit näkyvät ;)

    Pysykää terveinä siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, siis itsekin huomasin juuri saman, ettei kuvat näy! Aamulla näkyivä vielä. Outo juttu!

      Italian pata on kyllä klassikko!

      Poista
    2. Outo juttu tää kuvahomma! Läppärillä kun katson, kuvat näkyy ja kännykällä katsottuna eiQ
      Kommentoikaahan muutkin lukijat, näettekö kuvat!

      Poista
  2. Minullakaan kaikki kuvat eivät näy. Mutta onneksi sinulla oli niin paljon tekstiä, että asia selvisi ilman kuviakin. Todella monipuolista pohdintaa näistä teemoista, kuten Johannakin totesi. Ihana italianpadan resepti. Kaikkea hyvää ja hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggerin ongelmia, koska mulla ainakin on kuvat luonnoksessa tallella ja näkyvissä. Toivottavasti korjaavat ongelman!

      Nyt on aikaa pohtia asioita! Mukavaa viikon alkua sinulle!

      Poista
  3. Olet pohtinut asiaa monelta kannalta.
    Näistä kovista ajoista aina myös oppii jotain.
    Harmittaa, ettei kuvistasi näy kuin muutama. Toivottavasti ne avautuvat myöhemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti nämä ajat herättävät ajatuksia ihmisten kulutuskäyttäytymiseen!

      Ja toivotaan, että blogger suostuu kuvani julkaisemaan.

      Poista
  4. On tainnu bloggerista tila loppua, kun kaikki bloggaa :D
    Tosi on että nykyisissä asunnoissa on niin pienet tilat, ettei mahdu, ei oikein sitä wc paperisäkkiäkään. Kahden kilon vehnäjauhokin piti laittaa pöydälle, kun kaappiin ei mahdu. En kuitenkaan sängyn alle vielä laittanut mitään, joten sinne mahtuu.
    Teidän ruuat näyttää varmasti herkullisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voipi olla! Saisivat kyllä korjata ongelman. Palautetta laitoin, mutta tuskin on mitään apua!

      Säilytystilanpuute nykyasunnoissa on ongelma, kun tulee tälläisiä aikoja!

      Poista
  5. Ei näy kuvat mullakaan, kännykällä katselen. Mutta ei haittaa!

    Oot kyllä mahdottoman tekeväinen ja taitava kokki! Ja mielettömät ruokavarannot teillä on omasta takaa. Mulla on ihan säälittävä kotivara, oon sitä porukkaa joka ei haluais säilytellä mitään ylimääräistä missään. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ärsyttävää! =(

      Tykkään suunnitella ja tehdä ruokaa! Minäkään en haluaisi muuta tavaraa haalia, kuin ruokaa! ='D

      Poista
  6. Oottepas viimeisen päälle omavaraisia. Kalahan olisi hyvä lisä jos järvi tai joki olisi lahellä.Mulla sientä menee tosi paljon jauhona. Varsinkin suppisjauho on loistava kastikkeiden ja keittojen sekä patojen saostajia. Punikkitatista tulee hoeno riistan maku. Ja jauheena ei musta väri haittaa. Samaa olen minäkin miettinyt, miten kädestä suuhun maallakin eletään. Mutta luulen että muutos tulee. Just kuulin Suomen teeveestä, että kalastusluoia on myyty ennätysmäärä. Ja luulenpa, että luonnonmarjoja ja sieniä poimitaan ensi kesänä ja syksynä ennätysmäärä Ja kotipuutarhaviljely kasvaa voimakkaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kala olis hyvä, ja jonkin verran kyllä kalastetaankin. Lähinnä viehekalastusta ja pilkitään. Täälläpäin se saalis on lähinnä haukea, jos sitäkään. Jotenkin on huonoa toi kalansaanti näiltä vesiltä. Voi olla, että vika on kalastajissa!

      Poista
  7. Todella ahkeria ihmisiä olette. Teillä on omavaraisuutta vaikka muille jakaa. Mietin tuota kun pohdit että jos ei olisi etikkaa tai sokeria.Joskus sota-aikana ja jopa vuosia sen jälkeenkin oli sokerista pula. Silloin ihmiset pitivätkin paljon mehiläisiä.
    Terveisin Outi Helecleanerista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahkeruudesta nyt niin tiedä, mutta yritteliäisyydestä ei varmaan sovi soimata! =)

      Kyllä vaikeata olisi säilöä kaikkee ilman suolaa, sokeria ja etikkaa. Kuivata tietysti jotain pystyisi, mutta aika niukkaa voisi olla!

      Poista
  8. Kun hamstraus kaupoista alkoi oli meillä se "viikon kauppa päivä". Päädyimme silloin viemään varaston vielä pienempään kun ei kaupoista löytynyt niitä mitä olisi tarvinnut. Kriisin aikana olemme isontaneet varastoja mutta tasaisesti joten ei olla hamstrattu makaroonia älyttömästi. Olemme lisänneet esim. ostamalla yhden puuropaketin enemmän kuin normaalisti ja eri makuja jotta se suosituin riittäisi useammalle. Tomaattimurskat on myös huomattu todella tärkeiksi niissäkin on yllättävän montaa makua nyt kun on aikaa maistella. Pidänkin tätä makumatkana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, vähän sama homma meillä! Kuiva-aineet olivat päässeet aikas loppuun ja niitä ei sitten pystytty täydentämään. Mutta muutaman päivän päästä oli taas kaupoissa tavaraa. Ja täällä maaseudulla löytyi jopa kuivahiivaa kaupoista, kun taajaan asutuilla alueilla se oli loppu!

      Kyllähän tämä on juurikin sellainen mainitsemasi makumatka!

      Poista
  9. Ei näy kaikki kuvat vieläkään, muuten.

    Ruuan jatkojalostaminen seuravaksi ateriaksi on muuten sellainen taito, mitä en osaa mutta tahdon oppia.
    Kiitos siis tästä postauksesta, tuo sinun tekemä kiisseli hillosta naksautti mun päässä jonkun lukon auki. Ihan mieltsi fiilis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei näy joo, ja se on tosi harmi!

      Ruuan tuunaaminen on kivaa! No, ihan klassikko meillä on, että tehdään iso satsi makaroni-jauhelihamössöä ja siitä lopusta laatikko.

      Hilloja tuppaa jäämään käyttämättä. Ne on tosi kätsyjä herkkurahkojen teossa. Ja yks lempparini on, että rahkaa ja raejuustoa saman verran ja siihen lusikallinen herkkuhilloa. Nam!

      Poista
  10. Olipa ihana postaus! Hyviä huomioita, joita jäin itsekin pohtimaan. Kotivaraahan voi aina muokata ja uudistaa. Aika hurjalta tuntuu eläminen ilman ruokavarastoa ja pakastinta. Niin vieras ajatuskin jo. Kyllä jokaisessa taloudessa pitäisi olla edes pieni kotivara, ettei nyt ihan heti olla pulassa. Ihanaa kevättä teille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä hankalaa olisi elämä ilman pakastinta! Vaikka minäkin yritän koko ajan etsiä vaihtoehtoja pakastamiselle, kyllä se vaan on tarpeellinen kapistus!

      Mukavaa kevättä teidän perheelle!❤

      Poista
  11. Nyt näkyy kaikki kuvat. Pistin itselle talteen, kun sun ruokakuvat on aina niin inspiroivia. Itse olen tosi huono ruoanlaittaja. Leipominen on enemmän mun juttu.

    Kaarina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että ovat tulleet julkaisuun! Luonnoksessa ne ovat näkyneet koko ajan!
      Kiva, jos saat minun ruuanlaitostani innostusta!

      Poista