Tänään, 13. joulukuuta, vietetään Lucian päivää. Varsinkin ruotsinkielisissä piireissä, tämä on tärkeä, ei kirkollinen, juhlapäivä. Joka vuosi valitaan joku kaunis neitokainen, tähän tärkeään tehtävään. Hänen täytyy olla kaunis, omata hyvä lauluääni ja esiintymistaidot. Ja vaaleat hiukset! Joskus on joku tummaverikkö, onnistunut kynttiläkruunun nappaamaan. Tänään uutisoitiin ruotsalaisesta kaupungista, jonka nimeä en muista. Kuitenkin, uutisessa kerrottiin, että siellä Luciaksi oli valittu poika! Mitä hittoa! Ja joskus oli valittu jopa maahanmuuttaja taustainen henkilö. Ajatella! Ei ihme, että kyseisessä paikassa ihmiset olivat aivan tuohduksissaan! Vähemmästäkin ihminen järkkyy... Toivottavasti he saavat kriisiapua!
Mutta, kuka edes tietää, mikä tyypi tämä Lucia-neito edes oli? No, ei sitä tunnu tietävän kukaan, ei edes historia. Netistä löytyy monta erilaista versiota, mutta kaikissa tarinoissa on yhteistä se, että epätoivoista rakkautta oli ja että likka oli neitsyt. Kuten kaikki pyhimysnaiset. Kuka nyt ketään rietasta vosua, pyhimyksen arvolla heittää!
Kaikista eri tarinoista, tämä on minun suosikkini: Ei-kristitty mies rakastui Lucian kauniisiin silmiin. Tyttöhän ei miestä huolinut, repi silmät päästään ja lähetti ne miehelle. Mies kauhistui ja kääntyi kristinuskoon. Näin Luciasta tuli sokeiden ja näkövammaisten pyhimys!
Tapahtumat ovat sijoittuneet 300-luvulle Italiaan ja Sisiliaan. Pohjoismaihin Lucian päivän vietto, on levinnyt joskus keski-ajalla ja Suomessa päivää on alettu viettämään 1900- luvulla.
Ruotsi-Suomessa 13. joulukuuta, oli lukukauden päättymispäivä kouluissa. Osittain neidon karun marttyyrikuoleman ja osittain pimeän vuoden ajan takia, Lucia on nähty valon tuojana. Nykyäänhän, tehtävään valitut neitokaiset, tai vaihtoehtoisesti pojat tai mamut, esiintyvät vanhainkodeissa, sairaaloissa ja hyväntekeväisyystapahtumissa.
Keskuudessamme elää, monta synnynnäistä Luciaa. He ovat syntyneet 13. joulukuuta ja elävät "ihan tavallista" elämää, "pyhyydestään", sen kummemmin meteliä pitämättä. Heidän nimi ei ole Lucia, vaan se saattaa olla vaikkapa Marketta.?????? Kyllä, minä olen syntynyt 13. joulukuuta!
Olen kaukana siitä streotypiasta, minkälaiseksi Lucia mielletään. Keski-ikäinen, yli-painoinen ja värjätty, punainen tukka. Laulaa osaan, omasta mielestäni. En ole mikään järisyttävä kaunotar ja lapsenkin olen synnyttänyt. Tekotapa ei ollut neitseellinen....
Olen saanut olla koulussa, monena vuonna Lucia-neito. Vain ja ainoastaan syntymäpäiväni vuoksi, koska olen ollut pullukka jo lapsena. Kauniimpiakin vaihto-ehtoja olisi varmaankin ollut. Kunnes, 7. luokalla kävi niin, että rinnakkaiselle tuli tyttö, jonka nimi oli Marketta. Ja hän oli syntynyt 13. joulukuuta! Minut syrjäytettiin tylysti! Voiko, paskempaa säkää käydä!
Mutta, miten synnynnäinen Lucia, juhlistaa syntymäänsä. No, minä kävin tänään paikallisissa joulumyyjäisissä, Suojan talolla. Ostin heinäseiväsenkelilleni kaverin. Heimaiseva pörröpää hänkin!
Olin onnellinen, aamulla sataneesta lumesta ja siitä että, pikku pirpanat ovat alkaneet munimaan. Aika menee niin nopeaa, vastahan postasin niiden kuoriutumisesta.
Olen onnellinen elämästäni ja ikääntymisen tuomasta seesteisyydestä. On ihanaa vanheta!
Minulla kävi myös tänään vieraita. Molemmat veljeni perheineen ja isäni. Juhlin aina syntymäpäiviäni, ainakin tarjoan kahvit. Tietyt ihmiset tulevat aina, kutsumattakin. Se on ihanaa, aikoina, kun nähdään muutenkin liian vähän.
Arkiset askareet, ovat myös läsnä juhlassakin. Eläimet täytyy hoitaa ja rappuset lakaista lumesta. Ei voi ylpistyä, vaikka onkin "pyhimys"!
Valoa ja iloa joulun odotukseen, Teille kaikille!
