keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Kuukunan kanssa Rositaa moikkaamassa Olgan farmilla!




Kyselin tässä taannoin tyttäreltä, että olisiko hän kiinnostunut lähtemään kanssani viemään Kuukunaa kotieläinpiha Olgan farmille . Meillä on yhtä aikaa kerrankin lomaa, joten tälläinen äiti/tytär/lapsenlapsi -reissu olisi mahdollinen.


Olin lukenut kovasti etukäteen lehtijuttuja ja erilaisten blogien postauksia paikasta. Osa jutuista ylisti paikkaa maasta taivaaseen, osa taas ei pitänyt minään. Monessa jutussa tuli esille se, että paikka sopii sellaisille, jotka eivät pääse muuten eläimiä näkemään ja niitä silittelemään. Eli ei siis meille laisinkaan!


Mutta avoimin mielin ja Kuukunaahan me olimme sinne viemässä. Vaikka tällä mummulla oli kyllä oma lehmä ojassa; nimittäin minilehmä Rosita!
Olimme kyllä pojan kanssa katselleet netistä Rositan kuvia ja suunnitelleet, kuinka lähdemme sitä yhdessä katsomaan.

Voi rakkaus! <3

Olen itse tälläisestä minilehmästä, rodultaan Irish Dexter, haaveillut vuosia. Kerran olin jo kauppoja tekemässä ja lehmää itselleni hakemassa. Mutta ne peruuntuivat siihen, kun minulla ei ollu sille valmiiksi hankittuna lehmäkaveria. Eipä ollut myyjälläkään, mutta ei siitä sitten sen enempää. Vaikka tämä harmittaa minua edelleen, koska näitä minilehmiä ei vaan ole missään myynnissä ikinä!

Tahtoo kanssa!

Kuukunahan pitää myös kovasti lehmistä! Aina mummulaan tullessaan, hän kaula pitkällä katsoo, missä Hehku on. Ja sitä pitää mennä katsomaan.
Hehku kun on niin rauhallinen ja ihana, poikaa voi tuettuna laittaa sen selkään istumaan. Sitten sitä taputellaan ja kehutaan kuinka kiltti se on. Hehku on täyttä kultaa! Vaikkei tuollainen himoitsemani irlantilainen olekkaan. Ihan vaan itäsuomalainen!

Eläimet oli kivasti esitelty niiden omilla kuvilla. Kerrottu niiden iät, milloin olivat
Temosille tulleet ja jotain niiden luonteesta ja persoonasta.

Paikan päälle saavuttuamme, kotieläinpiha oli ollut auki tunnin ja nippa nappa löydettiin autolle paikka. Väkeä oli kuin pipoo!

Ihana koulutaulu kahvion seinällä!

Kangasalta, tyttären kotoa, Farmille tuli kilometrejä noin 150. Meiltä Kuhmalahdelta siis 180 km. Mutta aikas suoraan Lahden tietä perille päästiin ja Kuukunakin jaksoi ihan hyvin. Hän oli pääasiassa unessa koko matkan, joten virtaa riitti sitten perillä.

Mummun muru!<3

Heti ensimmäisenä käytiin vessassa. Pihassa oli monta siistiä ulkohuussia. Sitten menimme kahville pieneen pihamökkiin, joka toimi kahvilana. Sinne maksettiin myös sisäänpääsymaksu farmille.

Oli pakko maistaa kehuttua porkkanakakkua,
minkä ohje löytyy Olgan keittokirjasta.

Kahviomökin toisessa huoneessa oli parin kahvittelupöydän lisäksi leikkimahdollisuus. Leluja oli paljon ja tämä oli kyllä ensimmäinen asia, mistä huomasi paikan todellakin olevan juurikin lapsia varten. Kuukunahan kävi hetken leikkimässä ja mummu kuvasi lisää hienoja koulutauluja.



Millainen sitten itse piha oli mielestämme? No, se oli avara alue, minkä reunamilla oli eläinten tarhat ja häkit. Keskellä aluetta oli oleskeluun ja omien eväiden syöntiin tilaa ja iso lampi.
Osaan eläinaitauksista sai mennä ja se ilmoitettiin kyltein. Rositan tarhaan ei saanut mennä...

Ankkoja vankkoja!

Eläinten tarhat olivat siistejä, mutta nokkospöheikköjen valtaamia. Nokkosten määrästä harmiteltiinkin kyllä ihan kyltein heti portilla.


Eläimet olivat kaikki todella kesyjä ja hyvänvointisen oloisia ja näköisiä. Niitä pääsi ihan silittelemään ja näytti, että ne eivät väkimäärästä piitanneet tuon taivaallista.


Kyllä Kuukunaa jonkin verran eläimetkin kiinnostivat. Hän lehmän lisäksi ihmetteli ankkoja ja lampaat olivat mukavia. Kaikkein kiinnostavimpia olivat kuitenkin eläinten vesikipot!

Ai aii, kun on pehmeä lammas!


Farmilla oli kiipeilytelineitä, keppihevosrata, liukumäkiä, keinuja ja polkutraktoreita, millä sai painattaa pitkin ja poikin.


Poika nautti ihan suunnattomasti lasten paljoudesta ja siitä, että sai juosta pienen sydämensä kyllyydestä. Hän on niin tottunut eläimiin, että hän toimi tosi hienosti niiden kanssa, vaikka onkin vielä tosi pikkuinen.


Me viihdyimme farmilla pari tuntia. Kuukunaa alkoi juokseminen jo väsyttämään, joten lähdimme pois. Hänellä oli kyllä tosi kivaa ja tätä pienen pojan riemua oli niin mukava seurata!




Olgan farmi on oikeastaan aikas nerokas keksintö! Kuten Olga Temonen jossain haastattelussa kertoikin, nämä eläimet ovat heidän lemmikkejään ja ne olisivat heillä ilman ihmisille esittelyäkin.


Kotieläinpiha on perustettu heidän kotitilansa rajanaapuriin ja näin ollen eläimet ovat tavallaan kotona koko ajan, eivätkä missään eläintarhassa.
Koska koko farmi on aidattu, eläimet päästetään iltaisin liikkumaan koko farmin alueelle.



Koko kotieläinpiha oli hyvin yksinkertaisesti perustettu, mutta toimiva. Siellä oli helppo liikkua rattaiden ja pienen lapsen kanssa.  Paikka oli tehty todellakin lapsia ajatellen ja siellä sai kirmata aikas vapaasti.



Pisti kyllä silti mietityttämään, että oliko se sittenkään niin kiva paikka, että olisimme sinne lähteneet varta vasten eläimiä katsomaan, jos se ei olisi ollut Olga Temosen kotieläinpiha? Tuskin, vaikka sieltä minilehmä olisikin löytynyt!



OLGAN FARMI

HANJÄRVENTIE 11
47440 SÄÄSKJÄRVI

Sisäänpääsymaksu 6e/hlö, alle 1-vuotiaat ilmaiseksi.

Farmi auki 3. elokuuta asti, kl 12-18.

2 kommenttia:

  1. Onpa jännä että ovat keksineet tällaisen "avoimen farmin", jostain syystä en ole lukenut enkä kuullut. Lehtijuttuja onn mullakin talosta vielä talletettu (Oli joskus ennen elämänmuutosta hinku sellaiseen).
    Oikein hyvä reissu ja kiva kun kerroit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva oli reissu. Kuukunan kanssa on aina niin mukavaa!

      Poista